Poliisiammattikorkeakoulu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Poliisiammattikorkeakoulu
Suomen poliisin miekkatunnus.svg
Perustettu 2008
Rehtori Kimmo Himberg
Toimipaikat Tampere
Opiskelijamäärä 1 000
Kotisivu http://www.polamk.fi/

Poliisiammattikorkeakoulu (lyhenne Polamk[1]) on Tampereen Hervannassa sijaitseva sisäasiainministeriön alainen oppilaitos[2], jossa voi suorittaa poliisin perustutkinnon, poliisin alipäällystötutkinnon sekä poliisin päällystötutkinnon sekä erilaisia täydennys- ja jatkokoulutuksia. Koko poliisikoulutuksen tutkintorakenne uudistuu vuonna 2014. Perus­koulutuksesta tulee amk-tasoinen, uusi perustutkinto on nimeltään Poliisi (AMK). Ensimmäiset opiskelijat uudessa tutkinnossa aloittavat syksyllä 2014.

Oppilaitos vastaa poliisialalle rekrytoinnista ja opiskelijavalinnoista, tutkintokoulutuksesta, johtamiskoulutuksesta, täydennyskou­lutuk­ses­ta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulun alueella sijaitsee myös yleisölle avoin, maksuton Poliisimuseo. Hämeenlinnassa sijaitseva poliisikoiralaitos kuuluu myös Poliisiammattikorkeakoulun alaisuuteen.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori on Kimmo Himberg ja hallintojohtaja Timo Rajala.

Aiemmin Suomessa oli peruskoulutuksesta vastannut Poliisikoulu Tampereella ja jatkokoulutuksesta vastannut Poliisiopisto Espoossa. Poliisiopisto muuttui sittemmin Poliisiammattikorkeakouluksi. Poliisikoulu ja aiempi Poliisiammattikorkeakoulu yhdistyivät ja uusi oppilaitos, Poliisiammattikorkeakoulu, aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2008.

Poliisikoululla ehti olla vain kaksi johtajaa eli Esa Meronen ja Anja Mikkola. Poliisiopiston johtajina olivat mm. Raimo Jalava, sittemmin Itä-Suomen lääninpoliisineuvoksena ollut Jorma Ahonen ja myöhempi Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Klaus Helminen.

Poliisin perustutkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisiammattikorkeakoulun rakennus vuonna 2009
Poliisikoulu vuonna 2007, ennen muutosta Poliisiammattikorkeakouluksi

Opiskelu alkaa noin vuoden mittaisilla lähiopinnoilla Poliisiammattikorkeakoululla. Opiskelu, majoitus, terveydenhoito ja ruoka ovat ilmaisia. Opiskelijoille maksetaan pientä päivärahaa (3,60 € /pvä), minkä lisäksi heillä on lähiopintojen aikana mahdollisuus Kelan opintotukeen.[3] Osa ammattikirjallisuudesta on välttämätöntä ostaa omaksi. Työharjoittelun ja kenttätyöjakson ajalta nuoremmille konstaapeleille maksetaan tehtävän mukaista palkkaa.

Perustutkinnon laajuus on 110 opintoviikkoa (165 opintopistettä). Sen suoritusaika on noin kaksi ja puoli vuotta. Perusopinnot sisältävät seitsemän kuuden viikon mittaista lähiopetusjaksoa ja ohjatun työharjoittelujakson.

Jokaisella lähiopetusjaksolla on oma teemansa, esimerkiksi rikostutkinnan perusteet tai kenttä- ja hälytystoiminta. Kenttätoiminnan opintoihin kuuluu muun muassa yleistä poliisioppia, viesti- ja tietojärjestelmiä, oikeusoppia, psykologiaa ja voimankäyttöä. Rikostorjunnan opetus muodostuu muun muassa kriminaalitaktiikan ja -tekniikan sekä rikos- ja prosessioikeuden opinnoista. Liikenteen opetus sisältää tieliikenteeseen liittyvän lainsäädännön opiskelua ja liikenteen valvonnassa tarvittavien menetelmien ja välineiden koulutusta. Ajokoulutuksessa harjoitellaan poliisiauton käsittelyä ja kuljettamista sekä oppilaitoksen omalla, suljetulla ajoharjoitteluradalla että yleisillä teillä. Poliisin ammattiaineiden lisäksi perustutkintokoulutukseen sisältyy oikeustieteen, käyttäytymistieteiden ja viestinnän opetusta sekä liikunnan ja fyysisen voimankäytön opetusta. Lisäksi opiskelijat suorittavat perustutkintokoulutuksen aikana kielikokeen. Kielikokeella he saavuttavat virkamiehiltä vaadittavan toisen kotimaisen kielen taidon.

Ohjatun työharjoittelujakson aikana opiskelija osallistuu tavanomaisten poliisitehtävien suorittamiseen ohjaajan ohjauksessa ja valvonnassa. Poliisin perustutkinnon työharjoittelujakson ajaksi opiskelija nimitetään nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen jollekin poliisilaitokselle.

Lyhyen koululla tapahtuvan lähiopintojakson jälkeen nuoremmat konstaapelit suorittavat kenttätyöjakson jollakin poliisilaitoksella. Kenttätyöjakson aikana nuoremmat konstaapelit työskentelevät normaalisti ja suorittavat työn ohella etäopintoja sekä valmistavat päättötyötä. Viimeisen lähiopintojakson jälkeen nuoremmat konstaapelit ovat kenttätyöjaksolaitosten käytössä aina koulun päättymiseen asti.

Poliisin perustutkinto on toisen asteen jälkeistä koulutusta. Poliisin perustutkintokoulutus ei vastaa yleistä toisen asteen tutkintorakennetta. Perustutkintokoulutukseen esimerkiksi hyväksytään vain hakija, joka on jo suorittanut jonkin ammatillisen tutkinnon (tai vaihtoehtoisesti ylioppilastutkinnon/lukion oppimäärän). Lähivuosien tavoitteena on muuttaa poliisin perustutkintokoulutus ammattikorkeakoulutustasoiseksi. Tarkoitus on kehittää poliisin koulutusrakennetta ja saada se vastaamaan yleisen koulutusjärjestelmän tutkintorakennetta.

Poliisin perustutkinto antaa pätevyyden hakea vanhemman konstaapelin virkaan. Virkoihin ei määrätä, eikä valmistuneita ole sidottu toimimaan valtion palveluksessa, kuten esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuneet. Virkojen ja virkasuhteiden hakeminen on oma-aloitteista.

Erilaisiin tehtäviin (esimerkiksi huumetutkinta) kouluttautuminen tapahtuu työssä oppimisen ja Poliisiammattikorkeakoululla järjestettävien kurssien kautta.

Poliisin perustutkinto -nimiseen koulutukseen ei voi enää hakea, vaan jatkossa poliisin peruskoulutus on Poliisi (AMK) -tutkinto.

Poliisi (AMK) -tutkinnon pääsykoe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakukriteerit poliisin peruskoulutukseen (vuodesta 2014 alkaen) ovat:

  • Vähintään ammatillinen perustutkinto, lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto tai muu vastaava koulutus
  • Poliisin tehtävien hoitamiseen sopiva terveydentila (mm. näkö ja kuulo) ja muu soveltuvuus poliisin virkaan (rehellisyys, luotettavuus - Supon turvallisuusselvitys)
  • Saanut vähintään B-luokan ajo-oikeuden (tämän takia hakijan on oltava täysi-ikäinen)
  • Suomen kansalainen

Rikkomukset vähentävät sopivuutta tai estävät pääsyn kokonaan.

Pääsykoe on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa on kuntokokeen lisäksi kirjallinen koe (tiviistelmä ja essee) ja psykologisia testejä. Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa menestyneet hakijat. Näissä kokeissa on haastattelu, yksilö- ja ryhmätehtävä ja täydentäviä psykologisia testejä. Valituille tehdään lisäksi terveystarkastus, huumausainetestaus ja turvallisuusselvitys.

Polamkin verkkosivuilla on listattu muun muassa tarkat hakuohjeet ja valintakokeen materiaalit.

Poliisien päällystö- ja jatkokoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alipäällystötutkinnon käyneet poliisimiehet saavat pätevyyden toimia ylikonstaapelina (tai vastaavana). Kolmen vuoden työskentelyn jälkeen on mahdollisuus hakea Poliisiammattikorkeakoulun päällystökoulutukseen. Päällystökursseilta valmistuneet saavat tutkinnosta riippuen pätevyyden komisarioiksi tai ylikomisarioiksi ja heillä on mahdollisuus yletä päällikkötasolle saakka. Pätevyys päällystövirkoihin voidaan hankkia myös muulla korkeakoulututkinnolla, jota täydennetään erillisillä kursseilla.

Poliisin ylimpiin tehtäviin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Perinteisesti näissä tehtävissä on toiminut oikeustieteen kandidaatteja, jotka ovat aloittaneet uransa komisarioina. Nykyään niihin sijoittuu kuitenkin yhä useammin poliisin riveistä nousseita henkilöitä, jotka ovat käyneet Tampereen yliopiston hallintotieteiden koulutusohjelman turvallisuushallintoon syventyen.

Päällystökursseille voidaan hyväksyä henkilöitä, jotka ovat suorittaneet poliisin alipäällystötutkinnon (pätevöittää ylikonstaapelin virkaan) tai myös poliisin perustutkinnon suorittaneita, kun heillä on vähintään seitsemän vuoden työkokemus. Ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan kahdessa osassa: 126 opintopistettä käsittävä A-osa pätevöittää puolentoista vuoden opintojen jälkeen komisarion virkaan. Tähän virkaan työllistyneet saavat jatkaa työn ohessa opintojaan B-osan (54 opintopistettä) suorittamiseksi. B-osan suoritus täydentää poliisipäällystön tutkinnon kokonaisuuden (amk-tutkinto) ja pätevöittää myös ylikomisarion virkoihin ja sitä ylempiin päällystötehtäviin. Poliisipäällikön virkoihin ja ylijohdon virkoihin vaaditaan kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto, jonka poliisit usein suorittavat Tampereen yliopiston hallintotieteiden laitoksella.

Poliisin alipäällystö- ja päällystökoulutus uudistuvat osana tutkintouudistusta. Uusi laki Poliisiammattikorkeakoulusta tuli voimaan vuoden 2014 alusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.6.2013.
  2. Laki poliisikoulutuksesta 4.2.2005/68 Finlex. Viitattu 2.1.2009.
  3. Opiskelijalle - Poliisiammattikorkeakoulu Viitattu 14.3.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]