Opintotuki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Opintotuki on valtion opiskelijalle maksama tuki oppivelvollisuuden (peruskoulun) jälkeisien opintojen rahoittamiseen. Opintotukea sai lukuvuonna 2005 - 2006 yhteensä noin 289 000 opiskelijaa, joista toisella asteella (ammattikoulu tai lukio) oli 105 260 opiskelijaa ja korkeakoulussa noin 173 000 opiskelijaa.[1] Lisäksi opintotukea myönnettiin 4 470 ulkomailla opiskelevalle Suomen kansalaiselle ja muissa oppilaitoksissa opiskeleville 5420 henkilölle. Kaikki opiskelijat eivät saa tai hae opintotukea, koska opiskelijoita on tuensaajiin verrattuna huomattavasti enemmän, esimerkiksi korkeakouluissa yhteensä noin 240 000. Maksettava opintotuki oli yhteensä 736,9 miljoonaa euroa.[1]

Opintotuen osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Kansaneläkelaitoksen maksama opintotuki koostuu lähinnä:[2]

  • opintorahasta (yhteensä 415,6 miljoonaa euroa)
  • asumislisästä (yhteensä 250,6 miljoonaa euroa)
  • ateriatuesta (yhteensä 20,6 miljoonaa euroa)
  • opintolainan valtiontakauksesta.

Opintotuki on tukea opiskelujen ajaksi. Jos opiskelija ei opiskele kesällä, hän ei saa opintotukea eikä siten myöskään asumislisää. Opiskelija ei ole oikeutettu yleiseen asumistukeen tai työttömyyskorvaukseen, jos hän on päätoiminen opiskelija. Opintotukea saa korkeakouluopintoja varten 70 kuukauden ajan, kuitenkin yhtä tutkintoa varten pääsääntöisesti korkeintaan 55 kuukautta. Opiskelija voi saada Kelalta opintotukea myös ulkomailla suoritettavia opintoja varten. Itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijan opintoraha on 1.8.2008 alkaen 298 euroa ja toisen asteen opintoraha 246 euroa tukikuukaudelta. Vanhempansa luona asuvilla opintoraha on pienempi.

Usein virheellisesti puhutaan opintotuesta, kun tarkoitetaan pelkkää opintorahaa. On myös huomattava että opintolaina, jonka myöntää pankki, ei tarkkaan ottaen kuulu opintotukeen, ainoastaan opintolainan valtiontakaus.

Opintotuen tulovalvonta on toteutettu siten, että kalenterivuoden jokaista kuukautta kohden, jolloin on nostanut opintotukea, saa ansaita 660 euroa ja muilta kuukausilta 1 970 euroa. Jos tulot ylittävät tulorajan, opiskelijan on maksettava takaisin niin monta tukikuukautta, että tuloraja nousee yli veronalaisen tulon. Tulorajaa nostettiin viimeksi vuonna 2008.

Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 % asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon 252 euroa ylittävältä osalta. Jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, asumislisää ei makseta. Suomessa opiskelevan asumislisä on näiden ehtojen mukaan 26,90 – 201,60 euroa kuukaudessa.[2]

Opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärät:[3]

  • Alle 18-vuotias muu kuin korkeakouluopiskelija 160 €/kk
  • 18 vuotta täyttänyt muu kuin korkeakouluopiskelija 300 €/kk
  • Korkeakouluopiskelija 300 €/kk
  • Aikuiskoulutustukea saava (kotimaassa opiskeleva) 300 €/kk
  • Ulkomailla opiskeleva 600 €/kk

Opintotuen saamisen edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opintotuen saamisen yleiset edellytykset ovat:[4]

  • Oppilaitokseen hyväksyminen
  • Päätoiminen opiskelu
  • Opinnoissa edistyminen
  • Taloudellisen tuen tarve

Opintotuen saaminen vaatii 'opinnoissa edistymistä'. Käytännössä opiskelijan on siis suoritettava tietty määrä opintoviikkoja, opintopisteitä tai kursseja saadakseen opintotukea. Esimerkiksi 1.8.2011 alkaen korkeakouluopiskelijan on suoritettava 5,0 opintopistettä jokaista tukikuukautta kohti. Jos ehto ei täyty, opiskelijalle lähetetään selvityspyyntö. Mikäli selvityspyyntöön ei vastaa tai opintojen hidastumiseen johtaneet syyt eivät ole hyväksyttäviä, opintotuki voidaan katkaista. Opintotukea voi myös joutua maksamaan takaisin.

Opintolainan takaisinmaksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opintolainan ottaminen voi ajaa ihmisen taloudelliseen konkurssiin, mikäli hänen ei onnistu hankkimaan riittävää toimeentuloa valmistumisen jälkeen. Opintolainan korot ja lyhennykset eivät kuulu toimeentulotuen piiriin, koska ne eivät ole korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toimeentulon turvaamista eikä henkilön voida olettaa hoitavan velkojaan, mikäli tämä vaarantaisi hänen toimeentulonsa[5]. Opintolainan korkojen maksamatta jättäminen johtaa yleensä siihen, että pankki irtisanoo lainan, jolloin lainan velkominen siirtyy opintotukikeskuksen takausvastuuyksikölle[6]. Tämä johtaa lainan korkokulujen moninkertaistumiseen, sillä opintotukiasetuksen määräämän takaussaatavan korko on 7 prosenttia[7].

Opintotuen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion takaamia lainoja on myönnetty vuodesta 1959 alkaen, tosin silloin sitä myönnettiin harkinnanvaraisesti. Korkotukilainat tulivat käyttöön 1969 ja vuonna 1972 astui voimaan uusi opintotukilaki, josta sai alkunsa nykymuotoinen opintotuki.[8] Korkojen noustessa ja pankkien osittain jopa kieltäytyessä myöntämästä lainaa opintotukeen lisättiin asumislisä vuonna 1977. Opintotuki säilyi pitkään opintolainapainotteisena, kunnes vuonna 1992 opintorahaa korotettiin tuntuvasti. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei nostettu vuoden 1992 jälkeen ennen vuotta 2008, ja 1995 sitä laskettiin. Toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa korotettiin 1994 ja laskettiin seuraavana vuonna. Vuonna 1992 korkotukilainat poistuivat.[9] Asumislisää ja opintolainan valtiontakausta korotettiin edellisen kerran 2005.

Opiskelijajärjestöjen näkemys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijajärjestöt katsovat, että nykyisellään opintoraha ja asumislisä ovat riittämätön toimeentulon lähde opiskeluaikana. Opiskeluaikojen venyminen normiaikoja pidemmiksi johtuu opiskelijoiden työssäkäynnistä opintojen ohessa sekä halusta välttää velkaantumista.

Järjestöt ovat halunneet korottaa opintotukea niin, ettei lainatakauksen osuutta kasvateta. Erityisiä kritiikin kohteita ovat olleet:

  • Opintorahan ja tulorajojen jälkeenjääneisyys tulokehityksestä, opintorahaa ei ole korkeakouluopiskelijoilla nostettu vuoden 1992 ja toisen asteen opiskelijoilla vuoden 1994 jälkeen[10]
  • Vanhempien tulojen vaikutus yli 18-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen sekä näiden tulorajojen jälkeenjääneisyys[11]
  • Asumislisän katkeaminen kesän ajaksi[12]
  • Opintotuen asumislisässä ei ole otettu huomioon alueellisia eroja. Helsingin vuokramarkkinoita ei voi verrata Rovaniemen markkinoihin.

Opintotuen kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nouse Jo! -opintorahamielenosoitus Tampereella opintorahan korottamisen puolesta

Opintotukea ovat kritisoineet julkisuudessa muutamat ns. suurten ikäluokkien edustajat: Raimo Sailas,[13] Lasse Lehtinen, Aarno Laitinen. He ovat katsoneet opintorahan olevan kallis ja huono ratkaisu Suomen opiskelijoille.

Opintotukea on kritisoitu myös siitä, että se pakottaa suomalaiset nuoret ottamaan markkinakorkoista pankkilainaa, vaikka ei ole varmaa, että he kykenevät suoriutumaan takaisinmaksusta, koska toimeentulotuki ei kata opintolainan hoitomenoja. Opintotuki saattaa siten johtaa nuorten ihmisten ylivelkaantumiseen. (Jos nuori ei saa töitä, työttömyysturvalain säännökset johtavat siihen, että hänen on pakko hakeutua opiskelemaan, vaikka valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä ei ole takeita.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Avainluvut: Opintoetuuksien tilastot 2006. Kansaneläkelaitos. Viitattu 25. helmikuuta 2007.
  2. a b Opintotukiesite 2006 - 2007 2006. Kansaneläkelaitos. Viitattu 25. helmikuuta 2007.
  3. Kelan verkkosivut 2012. Kansaneläkelaitos. Viitattu 25. toukokuuta 2012.
  4. Opintotuki (Kela) 2011. Kansaneläkelaitos. Viitattu 16. kesäkuuta 2011.
  5. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 5.5.2006. http://www.kho.fi/paatokset/35750.htm
  6. Opintolaina. Kelan kotisivut. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/060601125122IL
  7. Opintotukiasetus 8.4.1994/260. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940260
  8. Jorma Sipilä ja Anneli Anttonen: Miten hyvinvointivaltio muutti elämäämme?, s. 45 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. Suomalaisen arjen suuri tarina. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.
  9. Reijo Raivola, Minna Zechner & Jukka Vehviläinen: Opintotuki - opiskelijapalkka vai koulutusinvestointi. Helsinki. Opetusministeriö, 2000. ISBN 952-442-114-3. (pdf ) Viitattu 3. tammikuuta 2006.
  10. Anna Syrjänen: Opiskelijajärjestöt: Opintorahaa korotettava 15 prosenttia 2. maaliskuuta 2006. Suomen Ylioppilaskuntien liitto. Viitattu 3. tammikuuta 2006. (suomeksi)
  11. Yhteiskannanotto 17.6.2005: Nuoret vaativat pikaista parannusta toisen asteen opintotukeen 17. kesäkuuta 2005. Suomen Ylioppilaskuntien liitto. Viitattu 4. huhtikuuta 2006. (suomeksi)
  12. SAMOKin sosiaalipoliittinen ohjelma vuodelle 2005 SAMOK. Viitattu 3. tammikuuta 2006. (suomeksi) Huom. linkki ei toimi.
  13. Hirveä mörkö. Ylioppilaslehti, 2003, nro 7. Artikkelin verkkoversio.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]