Hervanta

Yleisnäkymä Hervannasta

Professori Aarno Ruusuvuori voitti Hervanta-alueen pohjoismaisen aatekilpailun. Rakennettu Hervanta poikkeaa jonkin verran Ruusuvuoren ehdotuksesta.

Alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluivat raideliikenne ja Hervannan läpäisevä moottoritie.

Arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan Toimintakeskus, jossa sijaitsevat muun muassa terveyskeskus, kirjasto ja poliisiasema.

Etelä-Hervannan kerrostaloaluetta.

Kauppakeskus Duo:n laajennusosa Hervannan Valtaväylän puolella.

Tampereen teknillisen yliopiston tietotalo.

VTT:n tutkimuskeskus.

Hervannan keskustan kauppakortteleita on täydennysrakennettu jo useamman vuoden ajan.

Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Hervannan maamerkkejä ovat Tampereen keskustan puolella kallioiden päällä nousevat, kauas näkyvät massiiviset kerrostalot, sekä kauppakeskus, jonka vanhin osa on arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema. Hervannassa on lähiöksi monipuolinen palvelurakenne, ja muun muassa teknillinen yliopisto sekä kymmeniä korkean teknologian yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi mekaniikka-, elektroniikka- tai ohjelmistoteollisuuden parissa.

Tilastotietoja

Hervannan väkiluku oli vuoden 2009 lopussa 22 798 (Tampere 211 507). Asukkaiden keski-ikä oli 36,7 vuotta (Tampere 39,8). Eri oppilaitosten opiskelijat ja työntekijät mukaan lukien päivittäinen Hervannan väkimäärä kokonaisuudessaan voi nousta yli 30 000:n. Hervanta onkin asukasluvultaan samansuuruinen kuin esimerkiksi Riihimäki, Varkaus tai Iisalmi.

Työpaikkoja Hervannassa on 9 888 (Tampere 116 251) ja työttömyysaste 13,3 % (Tampere 10,9 %).

Akateemisesti koulutettuja Hervannassa asuu 9,3 % (Tampere 10,4 %). Asukkaiden vuositulot alueella ovat kuitenkin koko kaupungin keskiarvoa pienemmät, keskimäärin 18 148 € vuodessa (Tampere 22 378 €), mikä johtuu osittain alueella asuvien opiskelijoiden sekä opiskelija- ja vuokra-asuntojen suuresta määrästä.

Yhden hengen asuntokuntia Hervannan väestöstä on 50,0 % (Tampere 47,1 %), ulkomaan kansalaisia 10,2 % (Tampere 3,4 %) ja sekä lapsiperheitä 16,1 % (Tampere 19,0 %). Yli 75-vuotiaita Hervannassa on 4,8 % (Tampere 7,4 %).

Vuokra-asuntojen osuus alueella on 57,4 % (Tampere 40,5 %) ja pientalojen 3,2 % (Tampere 14,6 %).

Historiaa

Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää. Hervannan kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska Tampereen kaupungilla oli tällöin Suomen sisäisen muuttoliikkeen ja nopean taloudellisen kasvun takia suuri tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Uusi kaupunginosa haluttiin sijoittaa kauaksi keskustasta, koska rakennusmaa oli siellä hinnaltaan edullisempaa.

Vuonna 1967 julistettiin Hervannan kaupunginosan alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu, jonka voitti vuonna 1968 professori Aarno Ruusuvuoren ehdotus. Tosin myöhemmin Tampereen kaupungin virkamiehet puuttuivat suunnitelman yksityiskohtiin. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin vuonna 1969. Asuintalorakentaminen kohdistui aluksi vain Pohjois-Hervantaan, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat Hervantaan heinäkuussa 1973. Ensimmäisenä valmistui kaupungin 88 asunnon vuokratalo Orivedenkadulle.

Alun perin Hervantaan kaavailtiin paitsi asuntoja ja työpaikkoja, myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä kampusta, mutta Tampereen yliopisto päätettiin jättää 1970-luvun alun kovan vastustuksen takia keskustaan. Sen sijaan Tampereen teknillinen yliopisto (silloin vielä nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu) päätettiin rakentaa Hervantaan. Ensimmäinen yliopiston rakennus valmistuikin jo vuonna 1973.

Huolellisesti kaavoitettuun mutta ns. gryndauspolitiikalla toteutettuun Hervannan keskustaan alettiin rakentaa 1970-luvulla nopeasti suuria määriä korkeita betonikerrostaloja. Voimakkain rakennusvaihe osui 1970-luvun lopulle ja etenkin 1980-luvulle. Kyseisellä aikakaudella on hieman huono DDR-mäinen maine, koska nopea rakennusvaihe aiheutti suuria kaupunkikuvallisia ylilyöntejä ja nopea muuttoliike monia äkillisiä sosiaalisia ongelmia. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Hervantaan sijoitettiin myös Suomen mittakaavassa runsaasti pakolaisia, mikä aiheutti 1990-luvun alun kansantaloudellisen laman lisäksi omia haasteita alueen sosiaaliselle koheesiolle. 2000-luvulla Teknologiakeskus Hermiaa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä etenkin Hervannan keskustan aluetta on alettu täydennysrakentaa voimakkaasti.

Jotta Hervanta ei olisi muodostunut pelkästään betonilähiöksi, arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilää pyydettiin suunnittelemaan Hervannan keskustaan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus (valmistui 1979) sekä ostoskeskus (valmistui 1979), sekä myöhemmin toimintakeskus (valmistui 1989). Rakennusten päämateriaalina on Pietilöille tyypillinen punatiili (samaa on käytetty myös muun muassa Tampereen kaupungin pääkirjasto Metsossa ja Espoon Otaniemessä sijaitsevassa Teknillisessä korkeakoulussa), ja niitä pidetään eräinä Pietilöiden arkkitehtonisesti onnistuneimmista teoksista.

Kuvanveistäjä Laila Pullisen suunnitelman mukaan toteutettu maareliefi Runoilijanaukio rakennettiin Hervannan toimintakeskuksen yhteyteen. Maareliefin päälle on sijoitettu voimakkaasti abstrahoitu seisova naishahmo Muusa, joka ikään kuin nousee tai kasvaa maasta. Teos syntyi yhteistyössä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän kanssa. Toimintakeskuksen viereen sijoitetulla teoksella on haluttu korostaa henkisten arvojen mukanaolon tärkeyttä yhteiskunnallisessa elämässä. Teokselle myönnettiin vuoden 1991 Ympäristörakenne-palkinto.

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. Hervannassa toimii lukion ja ammattikoulun lisäksi yhä lukuisia peruskouluja (joista kaksi ns. yläastetta).

Hervannan kaduille ja raiteille on annettu nimiä Tampereen teknillisen yliopiston eri toimialojen ja nimitysten (Arkkitehdinkatu, Teekkarinkatu, Opiskelijankatu, Sähkökatu, Mekaniikanpolku, Elementinpolku, Tieteenkatu, Tekniikankatu, Insinöörinkatu) aihepiireistä sekä maakunnallisesta (Orivedenkatu, Ruovedenkatu, Parkanonkatu) ja näyttelijöiden (Näyttelijänkatu, Matti Tapion katu) aihepiireistä. Uuspaikallisia nimiaiheita ovat muun muassa Hermiankatu, Tumppi, Tamppikuja, Kylmäsuonkatu ja Pietilänkatu. Asuntoalueen yksi keskeinen katu on nimetty erään Hervannan "isän", entisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin mukaan (Lindforsinkatu).

Hervannan tavoitelluksi asukaskooksi asetettiin aikoinaan n. 40 000–50 000,^lähde? ja sen vuoksi liikennejärjestelyt kaavoitettiin varsin suurieleisiksi (muun muassa Hervannan keskustaan rakennettiin kolme rinnakkaista ohitustietä, joita sittemmin on kavennettu tai yhdistetty). Koska Hervanta on rakennettu suhteellisen väljästi, ja koska vihreys ja järvet ovat aina olleet olennainen osa Hervannan kaupunkikuvaa, hervantalaiset sanovatkin olevansa teknologiayritysten lisäksi eniten ylpeitä monimuotoisesta luonnosta^lähde?.

2000-luvulle tultaessa väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan, ja yksi lukuisista lähipalvelukeskuksista on muutettu vanhempien ihmisten palvelutaloksi. Se sijaitsee Keinupuistossa, josta Hervannan rakentaminen aikanaan lähti liikkeelle. Aivan Hervannan keskustaan on myös juuri valmistunut seniorikortteli, joka käsittää 5 rakennusta, sekä ns. palvelujen talon. Hervannassa sijaitsee myös Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri ja korkeatasoinen kuurosokeiden palvelutalo.

Oppilaitoksia, teknologiaa ja palveluita

Hervannassa on lukuisia peruskouluja sekä oma lukionsa ja ammattiopistonsa. Siellä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kampusalue. Hervannassa ei ole kuitenkaan varsinaista opiskelijoiden asuinaluetta, mutta siellä on lukuisia Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) sekä Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n opiskelija-asuntoja, joista maineikkain on TOAS:n jättiläismäinen Mikontalo. Voidaan sanoa, että noin 3 % Hervannassa asuvista asuu Mikontalossa.^lähde?

Koska Tampereen joukkoliikenteen bussiyhteydet Tampereen keskustaan ovat hyvät suuren asukasmäärän ansiosta, alueella asuukin tekniikan ylioppilaiden eli teekkareiden lisäksi paljon muitakin opiskelijoita muun muassa Tampereen yliopistolta ja muista oppilaitoksista. Opiskelijoita on yhteensä noin 4 500. Hervannassa on myös Suomen ainoa poliisioppilaitos, Poliisiammattikorkeakoulu. Oppilaitos vastaa alalle rekrytoinnista ja opiskelijavalinnoista, tutkintokoulutuksesta, johtamiskoulutuksesta, täydennyskou­lutuk­ses­ta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulun alueella sijaitsee myös yleisölle avoin poliisimuseo, koulutustiloja, ajokoulutusrata, aidon oloinen "kulissikaupunki" harjoituskäyttöä varten sekä poliisiopiskelijoiden oma asuntoalue.

Teknillisen yliopiston kampuksen vieressä sijaitsee poliisikoulun lisäksi VTT:n tutkimusyksiköitä ja teknologiakeskus Hermia, jossa toimii lukuisia teknologiayrityksiä. Teknologiakeskus Hermia Oy on Tampereen seudun kehitysorganisaatio, joka edistää teknologialähtöisen uuden liiketoiminnan syntymistä ja avainklustereiden kilpailukyvyn kehittymistä.

Hervannassa on henkilöstömäärältään suuria Nokia Oyj:n tuotekehitysyksiköitä, joissa on tehty paljon kehitystyötä liittyen muun muassa GSM-puhelimiin, matkapuhelinverkkoihin ja Symbian-käyttöjärjestelmään sekä radiopuhelimien oheistuotteisiin. Esimerkiksi Nokia Communicator, kommunikaattori on syntynyt Hervannassa.^lähde?

Hervannassa on runsaasti palveluita, esim. kirjasto, evankelis-luterilainen kirkko, helluntaiseurakunta, hotelli, Postin ja KELA:n toimipaikat, aluepaloasema, korttelipoliisi, poliisimuseo, Työ- ja elinkeinotoimisto, kunnallinen sosiaaliasema, kunnallinen terveysasema, MedOnen terveysasema, Koskiklinikka Hervannan lääkäriasema, apteekki, elokuvateatteri, Kauppakeskus Duo, lukuisia lähipalvelukeskuksia päiväkoteineen ja lähikauppoineen, lukuisia puistoja ja viheralueita, uimahalli, jäähalli, yleisurheilukenttä ja lukuisia pienempiä urheilu- ja pallokenttiä sekä runsaasti ravintoloita ja baareja. Oman erityispiirteensä Hervantaan luo myös maanalaisten ja toisiinsa kytköksissä olevien laajojen S6-luokan väestönsuojien verkoston olemassaolo. Nämä toimivat normaalioloissa vuokrattavina autohalleina. Kokonsa, väkilukunsa, monipuolisuutensa, palveluidensa ja omaleimaisuutensa takia Hervantaa onkin sanottu kaupungiksi kaupungin sisällä tai leikkisästi myös Tampereen tytär- tai satelliittikaupungiksi^lähde?.

Arkkitehtipariskunnan Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan liikekeskus nimettiin Kauppakeskus Duoksi Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnitteleman laajennusosan valmistuttua 2007.

Hervanta-nimi ja varhainen Hervannanmaa

Hervanta-nimen historiaa ei tunneta. Mahdollisesti nimen on arveltu tulevan Herva- tai Hervanta-nimisestä miehestä - tai langasta, jonka kalastaja tuntee "hervottomaksi", kun kala jää verkkoon.^{kenen mukaan?} Toisaalta nimi saattaa olla lappilainen ja kantautunut etelään pirkkalaisliikkeen veronkantomatkoilta.^{kenen mukaan?}

Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). Vanhassa Hervannanmaassa asuu nykyään muutama sata ihmistä, ja erityisesti Hervantajärven rannoilla on runsaasti kesämökkiasutusta.

Hervannanmaahan johti aikoinaan Messukylästä vain huonoja ja mutkittelevia polkuja. Vielä 1940-luvun jälkeenkin tiet olivat sen verran huonossa kunnossa, että automiehet vihasivat matkaa Messukylästä Hervannanmaahan. Noin 10 %:n nousu Lukonojan mäkeä vasten vei jo silloinkin voimia sekä miehiltä että autoilta.

Erityispiirteitä sekä kuuluisia hervantalaisia

Opiskelijakulttuuri, erityisesti teekkarikulttuuri on ollut Hervannassa aina vahvasti esillä, ja eräitä suurimpia tapahtumia Hervannan historiassa ovat todennäköisesti olleet ns. bommarit eli TTY:n pommisuojissa monta kertaa vuodessa järjestetyt opiskelijajuhlat. Näitä ei ole kuitenkaan enää järjestetty vuoden 2004 jälkeen. Toinen suuri opiskelijatapahtuma Hervannassa on kyykän akateemiset MM-kilpailut.

Tunnetuimpiin teekkarien toteuttamiin wappujäyniin kuuluu suurten HERWOOD-kirjaimien asettaminen Tampereen kehätien varteen Hervannan valtaväylän liittymän kohdalle keväällä 1996. Virkavalta kuitenkin poisti kirjaimet. Kun Hervanta täytti 30 vuotta (2003), Herwood nostettiin jälleen kalliolle. Sen toteuttivat yhteistyössä TTY:n ylioppilaskunta ja Hervannan EU-ohjelman HerPro-projekti, joka hankki tiehallinnolta luvan hankkeeseen. Herwood "loisti" kalliolta noin kuukauden verran, jonka jälkeen se poistettiin sopimuksen mukaisesti.

Hervannassa asuu poikkeuksellisen paljon diplomi-insinöörejä, mikä on paljolti seurausta teknillisestä yliopistosta. Noin 930 hervantalaisella on diplomi-insinöörin tutkinto, mikä on selvästi eniten kaikista Suomen kaupunginosista. Suhteellinenkin määrä (asukkaista 4,3 %) on korkea ja häviää vain muutamille Espoon alueille. Joka viides Tampereen diplomi-insinööreistä asuu Hervannassa.

Hervantaan on aikoinaan rakennettu myös hyppyrimäki, josta parhaimmillaan 1980-luvulla hyppäsi Suomen mäkihyppääjien terävin kärki Matti Nykäsen johdolla.

• Seppo Jokinen, dekkarikirjailija, jonka teokset sijoittuvat Tampereelle ja Hervantaan
• Yrjö Neuvo, Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan professorina vuosina 1976-1992, sen jälkeen Nokia Oyj:n teknologiajohtajana
• Mikko Närhi, Hervannan Sanomien monivuotinen päätoimittaja, aluekehitysprojekteissa konsulttina
• Tapio Tamminiemi, "kyläkauppias", monivuotinen paikallinen vaikuttaja
• Anneli Taina, entinen kansanedustaja, Hervannan EU-ohjelman johtaja 2000-2002
• Pia Viitanen, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja
• Armo Murha, rap-artisti

Tulevaisuudennäkymät

Hervanta lähiöalueena on aina herättänyt Tampereella keskustelua, onhan kaupunginosassa monenlaisia asuinalueita korkeista tiheään rakennetuista tornitaloryhmistä aina omakotialueisiin asti ja sosiaalis-yhteiskunnallisesti toisistaan paljonkin eroavia asukkaita. Hervanta sai kuitenkin mainesanan "lähiöiden ykkönen" Helsingin Sanomien lähiövertailussa (17.8.2003).

Tampereen teknillistä yliopistoa, Teknologiakeskus Hermiaa ja muuta Hervantaa on pyritty yhdistämään entistä enemmän toisiinsa liikenteellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen avulla. Lisäksi teknologisen murroksen aiheuttamasta palvelualojen kasvusta ja Ruskon teollisuusalueen kehityksestä on toivottu Hervannan kehitykselle uutta suuntaa.

Hervannan rakennettu pinta-ala on 13,8 neliökilometriä, ja se kasvaa edelleen, koska uusia asuintaloja on jatkuvasti rakenteilla. Lisäksi aiemmin kaavoittamattomille alueille, esimerkiksi Hervantajärven rantaan, on suunnitteilla uusi asuinalue, jota hankkeen osallisryhmän enemmistö vastustaa. Osallisryhmään kuuluvat muun muassa Hervanta-seura, Tampereen Hervantalaiset ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Viime aikoina Hervannan kaupunkikuvaa on alettu myös tiivistää kaventamalla katuja ja poistamalla pienempiä puistikkoja.

Seuraavaksi Hervannassa täydennysrakennettava alue on 2100-2600 asukkaalle suunniteltu Tietoraitin ja Hervannan valtaväylän alue, jolta vanha 1973 valmistunut Postipankin kirjauskeskus puretaan syksyn 2010 aikana asuintalojen tieltä. Tampereen kaupunki ja Sampo Oyj järjestivät yhdessä yhteistyökaavoitukseen tähtäävän valintaprosessin. Koko alueen toteutuksen perustaksi valittiin maaliskuussa 2008 arvioinnin mukaan parhaiten paikan henkeen ja vaatimuksiin soveltuva, muun muassa 3 kpl 16-kerroksista asuintaloa sisältävä ehdotus "Matrix", tekijöinään Skanska Kodit Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja Arkkitehdit LSV Oy.

Tulevaisuudessa Hervannan ilme tulee muuttumaan lisää, koska sen kautta on suunniteltu kulkevaksi niin Tampereen reuna-alueet keskustaan yhdistävä raitiotie, pikaratikka, kuin mahdollisesti Tampere-Pirkkalan lentoasemalle johdettava kehätiekin. Lempäälän ja Tampereen rajalle rakennettava ekokaupunginosa Vuores tulee myös vaikuttamaan Hervannan kehitykseen suuresti.

Katso myös

• Hermia
• Hervannan evankelisluterilainen seurakunta
• Hervannan laskettelukeskus
• Hervannan Lähiöteatteri, Lysti
• Hervannan vesitorni
• Kauppakeskus Duo
• Mikontalo
• Poliisikoulu
• Tampereen teknillinen yliopisto

Lähteet

Yleiset lähteet

1. Mikko Närhi: Hervannan vuodet 1973-1993 - Vuorenpeikkojen maa, 1993. (doc) (html)
2. Tampere-seura: Korkki ja Niemelä - Rahvaanomainen tutkimusmatka Tampereen, maailman ainoan paikan historiaan, 1996
3. Hervannan Sanomien artikkeleja vuosilta 1990-2005
4. Hervannan lehdistöosumat suomalaisessa mediassa
5. Jouko Salminen: Hervannan sisäinen muuttoliike, Pro Gradu, 1985. (löytyy Hervannan kirjaston Hervanta-kokoelmasta)

Aiheesta muualla

• Hervantalainen.fi
• Hervannan Sanomat
• Tampereen teknillinen yliopisto
• Hervanta Google Mapsissa
• Hervannan Facebook-ryhmä
• Ilmapanoraamakuvia Hervannasta - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com

Tampere