Riihimäki

Riihimäki
vaakuna	sijainti
www.riihimaki.fi
Sijainti	60°44′20″N, 24°46′20″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Riihimäen seutukunta
Perustettu	1922
– kaupungiksi	1960
Kokonaispinta-ala	125,56 km² 309:nneksi suurin 2013
– maa	121,03 km²
– sisävesi	4,53 km²
Väkiluku	29 230 37:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	241,5 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	17,0 %
– 15–64-v.	66,0 %
– yli 64-v.	17,0 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	96,3 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	3,2 %
Kunnallisvero	19,75 % 193:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Seppo Keskiruokanen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2012–2016  • SDP  • Kok.  • Vas.  • PS.  • KD.  • Kesk.  • Vihr.	11 11 7 5 4 3 2

Riihimäki on kaupunki Etelä-Suomessa. Se on Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan. Sen naapurikunnat ovat Hyvinkää etelässä, Loppi lännessä, Janakkala pohjoisessa ja Hausjärvi idässä.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki Venäjän-vallan ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.

Historia

Riihimäen taajama syntyi rautatieaseman ympärille. Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Tarina kertoo, että tämä silloin harvaan asuttu Hausjärven kolkka nimettiin yksinkertaisesti aseman lähettyvillä, mäen päällä, sijainneen riihen mukaan. Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema, kun sieltä itään johtavan Riihimäki–Pietari-radan ensimmäinen osuus Riihimäeltä Lahteen avattiin vuonna 1869. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta. Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin myös ratsuväkivaruskunta, missä nykyään toimii Viestirykmentti, Suomen viestijoukkojen keskuspaikka.

Vuonna 1910 Riihimäelle perustettiin lasitehdas, Riihimäen lasi, joka toimi paikkakunnalla vuoteen 1990 saakka.

Riihimäen alueen asukkaat anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916.

Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi. Kaupunki Riihimäestä tuli vuonna 1960.

Vuonna 1907 loppilainen tehtailija H. G. Paloheimo rakennutti kapearaiteisen hevosrautatien Riihimäeltä Lopen Kesijärvelle. Myöhemmin Riihimäen–Lopen rautatie muutettiin höyryveturivetoiseksi. Rata toimi vuoteen 1952 asti, jolloin se lakkautettiin.

Riihimäen vankila on toiminut vuodesta 1929 lähtien.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Riihimäen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			23 971
1985			24 366
1990			25 000
1995			25 838
2000			26 173
2005			27 069
2010			28 803
Lähde: Tilastokeskus.

Liikenne

Riihimäen matkakeskus.

Riihimäki on Suomen pääradan varrella ja Pietarin radan Suomen-puoleinen päätepysäkki. Riihimäki on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien pohjoinen pääteasema. Se on edelleenkin tärkeänä risteysasemana, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä väheni Lahden oikoradan valmistuttua syyskuussa 2006. Riihimäen ohi kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen valtatie 3 sekä Lahden ja Forssan välinen kantatie 54.

Palvelut

Koulutus

Riihimäellä on kaksitoista peruskoulua: yhdeksän alakoulua ja kolme yläkoulua. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Riihimäellä on yksi päivälukio ja yksi aikuislukio. Hyria-kouluyhtiöön kuuluu Riihimäeltä entiset Riihimäen ammattioppilaitos ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen Riihimäen yksikkö. Riihimäellä on myös Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen yksikkö. Lisäksi kaupungissa on kansalaisopisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto.

Koulutoimeen kuuluu myös kaupunginkirjasto, oppimateriaalikeskus ja kaupungin kutomo. Riihimäellä on myös aikuiskoulutusta vartijaksi pyrkiville, koulutus kestää kaksi vuotta.

Terveys

Riihimäkeläisten perusterveydenhuollosta vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, jonka laitoksista aluesairaala sijaitsee Riihimäellä.

Kulttuuri

Riihimäellä on kuusi eri museota. Riihimäellä sijaitsevat Suomen lasimuseo ja Suomen Metsästysmuseo. Riihimäen taidemuseon peruskokoelmiin kuuluu mm. useita Schjerfbeckin teoksia. Lisäksi kaupungissa toimii ammattiteatterin lisäksi nuorisoteatteri ja harrastajateatteri. Hämeen Reserviläissoittokunta toimii Riihimäellä. Muita kulttuuripalveluita ovat mm. kaupunginkirjasto ja vuosittaiset tapahtumat.

Nuoret

Riihimäellä toimii seitsemän nuorisotilaa: Monari, Peltsin Clubi, Jukolan nuorisotila, Petsamon nuorisotila, Mäkikujan kerhokeskus, Hämeentornin kerhotila ja seurakuntanuorten Narnia. Lisäksi nuorille aikuisille on Nuorten palvelupiste (Nuppi) joka tarjoaa ohjausta ja tietoa alle 25-vuotiaille riihimäkeläisille. Riihimäen nuorisotoimi järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Riihimäellä toimii myös Nuorisovaltuusto, jolla on läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksiin. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kaupunginvaltuuston päätöksiin ja järjestää erilaisia tapahtumia nuorille.

Talous

Suurimmat työnantajat:

1. Riihimäen kaupunki
2. VR-Yhtymä
3. Puolustusvoimat, Riihimäen varuskunta
4. Valio Oy
5. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
6. Würth Oy
7. K-HKS Riihimäen yksikkö (ent. Riihimäen aluesairaala)
8. Prisma Riihimäki
9. Ekokem
10. Kumera

Urheilu

Riihimäkeläisiä urheiluseuroja:

• Ratsastus: Riihimäen Ratsastajat
• Voimistelu ja liikunta: Riihimäen Voimistelu ja Liikunta ry (RiVoLi)
• Pesäpallo: Riihi-Pesis
• Käsipallo: Riihimäen Cocks, Dynamo Riihimäki
• Judo: Riihimäen Judoseura
• Jääkiekko: Riihimäen Kiekko-Nikkarit, Peltosaaren Nikkarit
• Uinti: RiUS
• Sukellus: Riihimäen Sukeltajat Ry, Riihimäen Urheilusukeltajat Ry
• Salibandy: RSS Laaka, Riihimäen Piraijat, SC Top
• Jalkapallo: RiPS, RiNS, RPS Pappa Soccer, Riihimäen Sarvet, FC Topparit
• Koripallo: Kolmoskori
• Yleisurheilu: Riihimäen Kiista-Veikot, Riihimäen Kisko
• Taitoluistelu: Riihimäen Taitoluistelijat
• Tennis: RiVS
• Suunnistus: RiSu
• Cheerleading: CheerTeam Phoenix
• Muodostelmaluistelu: Riihimäen Jäätaiturit
• Taekwondo: RTKD

Kaupunginosat ja kylät

Riihimäen kaupunginosat: Kaupunginosa Numero Harjukylä 1 Herajoki 25 Hirsimäki 11 Huhtimo 16 Jokikylä 5 Juppala 8 Kaunola 24 Kirjaus 19 Koivistonmäki 3 Koivuranta 22 Kumela 14 Kuuloja 23 Mattila 21 Merkos 27 Metsäkorpi 31 Parmala 29 Parooninmäki 9 Patastenmäki 10 Peltokylä 4 Peltosaari 20 Petsamo 7 Pohjankorpi 26 Punkantienristeys 12 Räätykänmäki 17 Suokylä 2 Taipale 28 Tienhaara 18 Uhkola 15 Uramo 13 Vahteristo 30 Vantaa 6

Riihimäen alueella sijaitsevat kylät: Kylä Numero Arolampi 401 Erkylä 402 Herajoki 403 Hiivola 404 Kara 405 Karhi 406 Kernaala 407 Kormu 408 Kytäjärvi 420 Kytöjärvi 409 Ryttylä 410 Vantaa 411

Tunnettuja riihimäkeläisiä

Kulttuurihenkilöjä

• Liisa Akimof (säveltäjä, sanoittaja, muusikko)
• Pekka Autiovuori (näyttelijä)
• Tommi Hakala (oopperalaulaja)
• Renny Harlin (elokuvaohjaaja, syntyi ja eli varhaislapsuutensa Riihimäellä)
• Aku Hirviniemi (näyttelijä)
• Anita Hirvonen (iskelmälaulaja)
• Maija Isola (tekstiilitaiteilija, Marimekon suunnittelija)
• Erkki Junkkarinen (iskelmälaulaja)
• Sinikka Laine (kirjailija)
• Samuli Paronen (kirjailija)
• Veikko Sinisalo (näyttelijä, lausuja, kotoisin Riihimäeltä)
• Seppo Tamminen (taiteilija, asui pitkään Riihimäellä, myöhemmin Lopella)
• Jann Wilde (säveltäjä, sanoittaja, muusikko)

Poliitikkoja

• Arto Lapiolahti (kansanedustajana 1987–1991 ja 1997–1999)
• Päivi Räsänen (sisäministeri, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja)
• Aino-Kaisa Pekonen (kansanedustaja vuodesta 2011, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja)
• Helge Sirén (kansanedustajana 1975–1983)
• Iiro Viinanen (entinen kansanedustaja ja valtiovarainministeri, asuu nykyään Lahdessa)

Urheilijoita

• Jukka Vanninen (jalkapalloilija)
• Ari Munnukka (ex-jalkapalloilija)
• Tero Arkiomaa (ex-jääkiekkoilija)
• Jukka Jalonen (jääkiekkovalmentaja)
• Janne Lahti (jääkiekkoilija)
• Sami Lähteenmäki (jääkiekkoilija)
• Kasper Kenig (jääkiekkoilija)
• Max Kenig (jääkiekkoilija)
• Olli Korkeavuori (jääkiekkoilija)
• Aki Seitsonen (jääkiekkoilija)
• Kari Tiainen (endurokuljettaja)
• Jussi Veikkanen (pyöräilijä)
• Pekka Vasala (juoksija)

Muut

• Janne Kataja (juontaja)
• Arvi Paloheimo (teollisuusmies)
• Olli Paloheimo (vuorineuvos)
• [[Jenni Rinne]] (kesäkissa)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Riihimäki Wikimedia Commonsissa
• Virallinen sivusto Riihimäen kaupunki.

Kanta-Hämeen maakunnan kunnat

Forssa - Hattula - Hausjärvi - Humppila - Hämeenlinna - Janakkala - Jokioinen - Loppi - Riihimäki - Tammela - Ypäjä

Entiset kunnat Hauho - Hämeenlinnan mlk - Kalvola - Koijärvi - Lammi - Renko - Tuulos - Tyrväntö - Vanaja