Riihimäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Riihimäki
Riihimäki.vaakuna.svg Riihimäki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.riihimaki.fi
Sijainti 60°44′20″N, 24°46′20″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Perustettu 1922
– kaupungiksi 1960
Kokonaispinta-ala 125,56 km²
325:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 121,02 km²
– sisävesi 4,54 km²
Väkiluku 29 011
36:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 239,7 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 16,9 %
– 15–64-v. 66,5 %
– yli 64-v. 16,5 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 96,6 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 19,75 %
168:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen

Riihimäki on kaupunki Etelä-Suomessa, noin 70 km Helsingistä pohjoiseen ja 28 km Hämeenlinnasta kaakkoon. Se kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan. Riihimäen naapurikunnat ovat Hyvinkää etelässä, Loppi lännessä, Janakkala pohjoisessa ja Hausjärvi idässä.

Riihimäellä sijaitsee Riihimäen vankila ja Riihimäen varuskunta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Riihimäki syntyi alun perin rautatieaseman ympärille. Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Tarina kertoo, että tämä silloin harvaan asuttu Hausjärven kolkka nimettiin yksinkertaisesti aseman lähettyvillä, mäen päällä, sijainneen riihen mukaan. Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema, kun sieltä itään johtavan Riihimäki–Pietari-radan ensimmäinen osuus Riihimäeltä Lahteen avattiin vuonna 1869. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta. Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin myös venäläinen ratsuväkivaruskunta, missä nykyään toimii Viestirykmentti, Suomen viestijoukkojen keskuspaikka.

Vuonna 1910 Riihimäelle perustettiin lasitehdas, Riihimäen lasi, joka toimi paikkakunnalla vuoteen 1990 saakka.

Tulevat riihimäkeläiset anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916.

Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi. Kaupunki Riihimäestä tuli vuonna 1960.

Vuonna 1907 loppilainen tehtailija H. G. Paloheimo rakennutti kapearaiteisen hevosrautatien Riihimäeltä Lopen Kesijärvelle. Myöhemmin Riihimäen–Lopen rautatie muutettiin höyryveturivetoiseksi. Rata toimi vuoteen 1952 asti, jolloin se lakkautettiin.

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Kylät

Arolampi, Erkylä, Herajoki, Hiivola, Kara, Karhi, Kernaala, Kormu, Kytöjärvi, Vantaa, Kytäjärvi

[muokkaa] Kaupunginosat

1. Harjukylä | 2. Suokylä | 3. Koivistonmäki | 4. Peltokylä | 5. Jokikylä | 6. Vantaa | 7. Petsamo (Riihimäki) | 8. Juppala | 9. Parooninmäki | 10. Patastenmäki | 11. Hirsimäki | 12. Pukantienristeys | 13. Uramo | 14. Kumela | 15. Uhkola | 16. Huhtimo | 17. Räätykänmäki | 18. Tienhaara | 19. Kirjaus | 20. Peltosaari | 21. Mattila | 22. Koivuranta | 23. Kuuloja | 24. Kaunola | 25. Herajoki | 26. Pohjankorpi | 27. Merkos | 28. Taipale | 29. Parmala | 30. Vahteristo | 31. Metsäkorpi

[muokkaa] Kulkuyhteydet

Riihimäen matkakeskus.

Riihimäki on hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta. Se toimii edelleenkin tärkeänä risteysasemana, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä väheni Lahden oikoradan valmistuttua syyskuussa 2006. Riihimäki on myös pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien pohjoinen pääteasema. Riihimäen ja Helsingin välillä kulkevat junat tunnuksilla R, H ja T. Riihimäen ohi kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen valtatie 3, sekä Lahden ja Forssan välinen kantatie 54.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

[muokkaa] Suurimmat työnantajat

  1. Riihimäen kaupunki
  2. VR-Yhtymä
  3. Puolustusvoimat, Riihimäen varuskunta
  4. Valio Oy
  5. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
  6. Würth Oy
  7. K-HKS Riihimäen yksikkö (ent. Riihimäen aluesairaala)
  8. S-Market Riihimäki (Prisma v. 2007 alkaen)
  9. Ekokem-konserni
  10. Kumera

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

[muokkaa] Riihimäkeläisiä urheiluseuroja

[muokkaa] Palvelut

[muokkaa] Koulutus

Riihimäellä on kaksitoista peruskoulu: yhdeksän alakoulua ja kolme yläkoulua. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Riihimäellä on yksi päivälukio ja yksi aikuislukio. Hyria-kouluyhtiöön kuuluu Riihimäeltä entiset Riihimäen ammattioppilaitos ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen Riihimäen yksikkö. Riihimäellä on myös Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen yksikkö. Lisäksi kaupungissa on kansalaisopisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto.

Koulutoimeen kuuluu myös kaupunginkirjasto, oppimateriaalikeskus ja kaupungin kutomo. Riihimäellä on myös aikuiskoulutusta vartijaksi pyrkiville, koulutus kestää kaksi vuotta.

[muokkaa] Terveys

Riihimäkeläisten perusterveydenhuollosta vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, jonka laitoksista aluesairaala sijaitsee Riihimäellä.

[muokkaa] Kulttuuri

Riihimäellä on kuusi eri museota. Riihimäellä sijaitsevat Suomen lasimuseo ja Suomen Metsästysmuseo sekä Viestimuseo. Riihimäen taidemuseon peruskokoelmiin kuuluu mm. useita Schjerfbeckin teoksia. Lisäksi kaupungissa toimii ammattiteatterin lisäksi nuorisoteatteri ja harrastajateatteri. Muita kulttuuripalveluita ovat mm. kaupunginkirjasto ja vuosittaiset tapahtumat.

[muokkaa] Nuoret

Riihimäellä toimii seitsemän nuorisotilaa: Monari, Peltsin Clubi, Jukolan nuorisotila, Petsamon nuorisotila, Mäkikujan kerhokeskus, Hämeentornin kerhotila ja seurakuntanuorten Narnia. Lisäksi nuorille aikuisille on Nuorten palvelupiste (Nuppi) joka tarjoaa ohjausta ja tietoa alle 25-vuotiaille riihimäkeläisille. Riihimäen nuorisotoimi järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Kanta-Hämeen maakunnan kunnat
Forssa - Hattula - Hausjärvi - Humppila - Hämeenlinna - Janakkala - Jokioinen - Loppi - Riihimäki - Tammela - Ypäjä
Entiset kunnat
Hauho - Hämeenlinnan mlk - Kalvola - Koijärvi - Lammi - Renko - Tuulos - Tyrväntö - Vanaja
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riihim%C3%A4ki&oldid=11198271
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä