Riihimäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Riihimäki
Riihimäki.vaakuna.svg Riihimäki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.riihimaki.fi
Sijainti 60°44′20″N, 024°46′20″EKoordinaatit: 60°44′20″N, 024°46′20″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Perustettu 1922
– kaupungiksi 1960
Kokonaispinta-ala 125,56 km²
309:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 121,03 km²
– sisävesi 4,53 km²
Väkiluku 29 371
37:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 242,7 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,9 %
– 15–64-v. 65,4 %
– yli 64-v. 17,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 95,9 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 20,50 %
193:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2012–2016[5]
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • PS.
 • KD.
 • Kesk.
 • Vihr.

11
11
7
5
4
3
2

Riihimäki on kaupunki Etelä-Suomessa. Se on Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki Venäjän-vallan ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[6][7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen taajama syntyi rautatieaseman ympärille. Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Tarina kertoo, että tämä silloin harvaan asuttu Hausjärven kolkka nimettiin yksinkertaisesti aseman lähettyvillä, mäen päällä, sijainneen riihen mukaan. Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema, kun sieltä itään johtavan Riihimäki–Pietari-radan ensimmäinen osuus Riihimäeltä Lahteen avattiin vuonna 1869. Vuosina 1907–1952 Riihimäeltä kulki myös kapearaiteinen rautatie Lopelle. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta. Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin myös ratsuväkivaruskunta, missä nykyään toimii Viestirykmentti, Suomen viestijoukkojen keskuspaikka.

Vuonna 1910 Riihimäelle perustettiin lasitehdas, Riihimäen lasi, joka toimi paikkakunnalla vuoteen 1990 saakka.

Riihimäen alueen asukkaat anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916.

Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi. Kaupunki Riihimäestä tuli vuonna 1960.

Riihimäen vankila on toiminut vuodesta 1929 lähtien.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Riihimäen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
23 971
1985
  
24 366
1990
  
25 000
1995
  
25 838
2000
  
26 173
2005
  
27 069
2010
  
28 803
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen matkakeskus.

Riihimäki on Suomen pääradan varrella ja Pietarin radan Suomen-puoleinen päätepysäkki. Riihimäki on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien pohjoinen pääteasema. Se on edelleenkin tärkeänä risteysasemana, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä väheni Lahden oikoradan valmistuttua syyskuussa 2006. Riihimäen ohi kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen valtatie 3 sekä Lahden ja Forssan välinen kantatie 54.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on kaksitoista peruskoulua: yhdeksän alakoulua ja kolme yläkoulua. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Riihimäellä on yksi päivälukio ja yksi aikuislukio. Hyria-kouluyhtiöön kuuluu Riihimäeltä entiset Riihimäen ammattioppilaitos ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen Riihimäen yksikkö. Riihimäellä on myös Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen yksikkö. Lisäksi kaupungissa on kansalaisopisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto.

Koulutoimeen kuuluu myös kaupunginkirjasto, oppimateriaalikeskus ja kaupungin kutomo. Riihimäellä on myös aikuiskoulutusta vartijaksi pyrkiville, koulutus kestää kaksi vuotta.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäkeläisten perusterveydenhuollosta vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, jonka laitoksista aluesairaala sijaitsee Riihimäellä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on kuusi eri museota. Riihimäellä sijaitsevat Suomen lasimuseo ja Suomen Metsästysmuseo. Riihimäen taidemuseon peruskokoelmiin kuuluu mm. useita Schjerfbeckin teoksia. Lisäksi kaupungissa toimii ammattiteatterin lisäksi nuorisoteatteri ja harrastajateatteri. Hämeen Reserviläissoittokunta toimii Riihimäellä. Muita kulttuuripalveluita ovat mm. kaupunginkirjasto ja vuosittaiset tapahtumat.

Nuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä toimii seitsemän nuorisotilaa: Monari, Peltsin Clubi, Jukolan nuorisotila, Petsamon nuorisotila, Mäkikujan kerhokeskus, Hämeentornin kerhotila ja seurakuntanuorten Narnia. Lisäksi nuorille aikuisille on Nuorten palvelupiste (Nuppi) joka tarjoaa ohjausta ja tietoa alle 25-vuotiaille riihimäkeläisille. Riihimäen kaupungin nuorisoyksikkö järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Riihimäellä toimii myös nuorisovaltuusto, jolla on läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksissa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kaupunginvaltuuston päätöksiin ja järjestää nuorille tapahtumia.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat:

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäkeläisiä urheiluseuroja:

Kaupunginosat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen kaupunginosat:[9]

Kaupunginosa Numero
Harjukylä 1
Herajoki 25
Hirsimäki 11
Huhtimo 16
Jokikylä 5
Juppala 8
Kaunola 24
Kirjaus 19
Koivistonmäki 3
Koivuranta 22
Kumela 14
Kuuloja 23
Mattila 21
Merkos 27
Metsäkorpi 31
Parmala 29
Parooninmäki 9
Patastenmäki 10
Peltokylä 4
Peltosaari 20
Petsamo 7
Pohjankorpi 26
Punkantienristeys 12
Räätykänmäki 17
Suokylä 2
Taipale 28
Tienhaara 18
Uhkola 15
Uramo 13
Vahteristo 30
Vantaa 6

Riihimäen alueella sijaitsevat kylät:[9]

Kylä Numero
Arolampi 401
Erkylä 402
Herajoki 403
Hiivola 404
Kara 405
Karhi 406
Kernaala 407
Kormu 408
Kytäjärvi 420
Kytöjärvi 409
Ryttylä 410
Vantaa 411

Tunnettuja riihimäkeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurihenkilöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. YLE: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. YLE. Viitattu 6. marraskuuta 2012.
  6. Logistiikkakeskus ja pääkonttori Würth. Viitattu 8.2.2013.
  7. Nauti suomalaista lähiruokaa Valio. Viitattu 8.2.2013.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. a b Kaupunginosat ja kylät Riihimäen kaupunki. Viitattu 6.2.2013.
  10. a b c d Kanta-Hämeessä useita miljonäärejä 28.5.2012. Yleisradio. Viitattu 7.2.2013.
  11. a b c d e f g h Kirjoja Riihimäestä Riihimäen kaupunki. Viitattu 7.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]