Kytäjä
| Kytäjä | |
|---|---|
 Kytäjän alakoulu golfkentän ja järven välissä. |
|
| Kaupunki | Hyvinkää |
| Suuralue | Maaseutu |
| Kaupunginosa nro | 45 |
| Postinumero(t) | 05720 |
Kytäjä on Hyvinkäällä sijaitseva kylä ja kaupunginosa. Kytäjä on yhdystien 1361 varrella noin 15 kilometriä Hyvinkään keskustasta länteen. Vuoteen 1917 saakka kylä kuului Nurmijärven pitäjään ja vuoteen 1968 saakka Hyvinkään maalaiskuntaan.
Kytäjän kartano oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin yksityinen maatila.[1] Kartanon omistanut maatalousyhtymä Laakkonen purki päärakennuksen ja lähellä sijainneen toimistorakennuksen vuonna 2023[2]. Kytäjän ja Hyvinkään keskustan välillä kulkee linja-autolinja. Kytäjän kautta on kulkenut vuosina 1918–1967 Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Kytäjän kirkko valmistui 1939 ja sen on suunnitellut Kytäjän kartanon silloinen isäntä, Väinö Vähäkallio.[1] Kirkon läheisyydessä on seurantalo, nimeltään Kytäjän Maapirtti, jonka omistaa Kytäjän maamiesseura.[3]
Rytkön eli Näsin koulu Kytäjällä perustettiin vuonna 1874. Kivisenojan vuonna 1903 perustettu koulu lakkautettiin vuonna 1993. Kytäjän golfkenttä on Suomen suurimpia golfkenttiä.[1] Kytäjän rautatieasema lakkautettiin vuonna 1967, kun Hyvinkään–Karkkilan rautatie purettiin. Asemarakennus on yhä jäljellä, mutta on yksityisomistuksessa.
Kytäjän maisemaa hallitseva Kytäjärvi laskee Kytäjokea myöten Vantaanjokeen. Kytäjärveen laskevat pohjoisesta Suolijärvi ja Hirvijärvi, joka on osittain Riihimäen ja Lopen puolella, sekä lännestä Mustajoki. Järven alapuolella Kytäjokeen yhtyy etelästä Koirajoki, joka saa alkunsa Lopen kunnan eteläisimmistä osista.
Kytäjän pohjois- ja eteläpuoli ovat laajoja metsäalueita. Pohjoispuolella on useita pikkujärviä ja siellä maaston korkeuserot ovat varsin suuria. Kytäjältä muutama kilometri etelään sijaitsee usean neliökilometrin laajuinen Kurkisuo, jonka eteläpuolella puolestaan tulee vastaan Salpausselkään liittyvä harjualue.
Kytäjän kolmoissurma tapahtui Kytäjän kartanon mailla 12. toukokuuta 1972. Kartanon silloinen omistaja Kai Kustaa Vähäkallio ampui kolme nuorta, jotka olivat telttailemassa Kytäjällä.[4]
Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Kytäjän vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2001.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Markkula, Hannes: Kuusi suomalaista murhaa. Helsinki, Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5081-1.
- Kytäjä Kuvia Hyvinkäältä. Samppa Mustonen. Viitattu 22.4.2012.
- Hyvinkään karttapalvelu Hyvinkään kaupunki. Viitattu 22.4.2012.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mustonen
- ↑ Vaalisto, Heidi: Kytäjän ”kirotun” kartanon purkutyöt alkoivat Ilta-Sanomat. 27.1.2023. Viitattu 10.4.2023.
- ↑ https://www.seurantalot.fi/talot/16-kyt%C3%A4j%C3%A4n-maamiesseura-ry-1357 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Markkula 1997, 44–74
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lehto, Katri: Maria Heikintytär Kytäjältä – Ihmisiä ja kohtaloita 1700-luvun Suomessa. Otava, 1989. ISBN 951-1-10358-X.
- Pesonen, Aake: Kytäjä, kohtalon kartano. Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2497-4.
- Talvio, Väinö: Minun Kytäjäni. Omakustanne, 1971.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kytäjä Golfin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietoa kylästä ja tonttisuunnitelmista