Sammalistonsuo
Sammalistonsuo on suo Riihimäellä, kantatien 54 varrella. Suo on Vapon omistaman Kekkilä Oy:n turvetuotantoaluetta, josta on nostettu turvetta 1980-luvulta lähtien. Turpeennoston seurauksena alueelle muodostuu tulvavuosina laajoja vesialtaita. Sammalistonsuo on linnustollisesti yksi Kanta-Hämeen arvokkaimmista alueista ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen levähdysalueista sisämaassa.[1] Alueen asemaa lintukosteikkona yritetään kehittää Vapon, Kekkilän, metsästäjien, Riihimäen kaupungin ja luonnonsuojeluväen yhteistyöllä.[2] Alue on suosittu lintujen tarkkailualue, jonne on rakennettu lintutorni. Lintutornin yhteyteen rakennettiin parkkipaikka vuonna 2020.[3] Sammalistonsuolle avattiin 8. kesäkuuta 2022 luontopolku, jossa voi tutustua lintuharrastukseen, luonnonsuojeluun, metsästykseen, riistanhoitoon sekä vastuulliseen turvetuotantoon.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammalistonsuosta raivattiin Riihimäen vankilan vankityövoimin ns. Vankilanpellot vuodesta 1927 alkaen.[5] Pellot ehtivät olla tehokkaassa viljelykäytössä vain kymmenkunta vuotta ennen kuin ne ylituotannon takia paketoitiin vuonna 1970.
Vapo aloitti Vankilanpelloilla turpeennoston 1980-luvulla ja alueelta jyrsittiin polttoturvetta.[5] Turpeenoton seurauksena peltojen pinta on madaltunut ja alueelle on muodostunut laajoja altaita. Paikoin altaiden keskelle jäi matalia saarekkeita ja turvejuotteja, joihin kasvoi harvaa rikkaruohostoa. Monet vesihyönteiset pääsivät lisääntymään altaissa ja niihin kehittyi siten jonkin verran ravintoa alueelle levähtäville linnuille.
Vuosina 2013–2014 Kekkilä muutti 22 hehtaaria turvetuotannosta poistunutta suomaata kosteikoksi, jonka tehtävänä on suodattaa ja puhdistaa turpeennostoalueelta pumpattavaa humuspitoista vettä ennen kuin se lasketaan läheiseen Riihiviidanojaan. Neljä allasta käsittävä kosteikko tarjoaa myös merkittävän laskeutumis- ja pesimäpaikan alueen linnustolle.[6]
Alueen linnusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammalistonsuon pesimälinnusto on hyvin runsasta ja koostuu pääosin vesilinnuista, kahlaajista ja varpuslinnuista.[1] Alueella on tavattu 245 eri lintulajia.[4] Yleisimmät pesimälajit ovat pensaskerttu, kottarainen, viitakerttunen ja kiuru. Alueella pesii lähes vuosittain myös Kanta-Hämeessä harvalukuisia viitasirkkalintuja, luhtakerttusia ja pikkulepinkäisiä. Etelä-Suomessa voimakkaasti harvinaistuneella keltavästäräkillä on edelleen pieni, vakaa populaatio suolla. Vesilinnuista alueella pesivät laulujoutsen, tavi, sinisorsa ja telkkä sekä kahlaajista töyhtöhyyppä, pikkutylli, sekä punajalkaviklo ja valkoviklo. Hyvinä myyrävuosina alueen reunametsissä pesivät sarvipöllöt käyttävät Sammalistonsuota säännöllisesti saalistusalueenaan.
Alueen linnustollisia arvoja korostaa Kanta-Hämeen läpi muuttavat linnut, jotka kerääntyvät suolle levähtämään. Sammalistonsuo on yksi tärkeimmistä kahlaajien levähdyspaikoista rannikkoalueiden ulkopuolella.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Riihimäen linnustoselvitys 2013-2014 - Loppuraportti Riihimäen kaupunki. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ Kanta-Hämeen lintukeidas - Sammalistonsuo, metsanelaja.wordpress.com, viitattu 17.4.2021.
- ↑ Hartaasti odotettu tie - Sammalistonsuon lintutornille uusi parkkipaikka rakentuu ensi kesäksi.. Aamuposti, 10.12.2019. Aamuposti. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ a b Sammalistonsuon uuden luontopolun avajaiset 8. kesäkuuta - Riihimäki, riihimaki.fi, julkaistu 3.6.2022, viitattu 8.10.2022.
- ↑ a b Hannu Hellstén, Martti Raekunnas, Ilkka Hakala: Riihimäen vankilan tulvapellot - kesän 2004 lintuparatiisi Lokkisaari. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ Kankaansydän Anu: Sammalistonsuo muuttuu lintujen pesimäkeitaaksi. Hämeen Sanomat, 26.11.2013. Hämeen Sanomat. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.4.2021.