Pensaskerttu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pensaskerttu
Tallareta vulgar 01 (Sylvia communis).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kertut Sylviidae
Suku: Kertut Sylvia
Laji: communis
Kaksiosainen nimi
Sylvia communis
Latham, 1787
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pensaskerttu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pensaskerttu Commonsissa

Pensaskerttu (Sylvia communis) on kerttuihin kuuluva, pirteästi laulava pusikoiden lintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituus 13–15 cm, paino 14–16 g.

Pensaskertun vilahtaessa pensaikossa huomaa ensimmäiseksi ruosteenruskeat siiven yläpeitinhöyhenet, valkoisen kurkun ja pitkähkön pyrstön, joka usein on terhakasti pystyssä. Pensakerttu on utelias ja melko peloton. Vanha koiras on keväällä kirkkaampi väreiltään, pää on harmaa ja kurkku laajalti puhtaanvalkoinen. Heinä–elokuisen sulkasadon jälkeen kaikki pensaskertut ovat hyvin samannäköisiä.

Ääniä on useita. Tyypillinen on ”väd-väd-väd…”, pitkinä sarjoina. Varoittaa pesällä käheästi surahtaen ja maiskuttavalla ”tsäk tsäk” äänellä. Laulu on hyvin reipas ja kiihkeä, lyhyt säe, jota voisi kuvailla vaikka näin: ”trii-tryy-tri-tryy-ti-ry”. Jotkut koiraat myös lavertelevat lehtokertun tapaan ja lisäävät säkeisiin matkintoja, jolloin laulu voi erehdyttävästi kuulostaa huonolta luhtakerttuselta. Kannattaa etsiä laulaja näkyviin.

Vanhin suomalainen rengastettu pensaskerttu on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 17 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen, vähintään 6 vuotta 1 kuukautta vanha yksilö.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta ja tundran eteläpuolinen Aasia aina Mongoliaan saakka. Maailman populaation koko on noin 10 miljoonaa yksilöä.² Suomessa pesii 250 000–400 000 paria Lapin rajoille asti, pohjoisosissa laji on harvalukuinen. Pensaskerttu on muuttolintu, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Keväällä ensimmäiset palaavat vappuna ja pääosa toukokuun puolivälin jälkeen. Syysmuutto on elo–syyskuussa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pensaskerttu syömässä hyönteistä

Kaikenlaiset pensaikot ja korkeavartisia ruohoja kasvavat avomaat, kuten niityt, kedot, laitumet, täytemaa-alueet, pihat ja puutarhat sekä pelto-ojien, teiden ja junaratojen varret. Metsän sisällä pensaskerttua ei tapaa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinänkorsista rakennettu huteran näköinen pesä on matalalla pensaassa, risukasassa, vatukossa, nokkospuskassa tms. ruohokasvien varassa. Munintakausi alkaa toukokuun loppupuolella. Naaras munii tavallisesti 5 vaaleahkoa, pienipilkkuista munaa. Molemmat emot hautovat 11–12 vrk. Poikaset lähtevät pesästä jo ennen kuin osaavat kunnolla lentää, vajaan 2 viikon ikäisinä. Mahdollisesti jotkut parit pesivät kahdesti kesässä. Koiraalla voi olla 2 naarasta.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyönteissyöjä, joka syö myös muita selkärangattomia. Loppukesällä syö marjoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Sylvia communis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 21.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]