Sarvipöllö

Wikipedia

Sarvipöllö
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Pöllölinnut Strigiformes Heimo: Pöllöt Strigidae Suku: Sarvipöllöt Asio Laji: otus
Kaksiosainen nimi
Asio otus Carolus Linnaeus, 1758
Sarvipöllön levinneisyys
Katso myös
Sarvipöllö Wikispeciesissä   Sarvipöllö Commonsissa

Sarvipöllö (Asio otus) on pienen huuhkajan näköinen, rauhoitettu pöllö.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Pystyt sarvet ovat erinomainen tuntomerkki. Joskus se kuitenkin taivuttaa sarvensa päätä vasten. Samannäköiseen suopöllöön ovat eroina mm. punaiset silmät, lennossa viirukas vatsapuoli, siiven takareunasta puuttuu valkoinen reunus ja pyrstön tummat juovat ovat kapeita. Sarvipöllön pituus on noin 31–37 cm, siipiväli 90–100 cm ja paino: 250–400 grammaa.

Sen ääni on noin kolmen sekunnin tasaisin välein toistuva matala ”huu”-ääni. Varoitusääniä ovat nokan naputtelu ja erilaiset käheät vinkunat ja haukkumiset. Kesällä poikueet on helppo löytää, sillä ne kerjäävät öisin kimeästi vinkuen.

Vanhin suomalainen rengastettu sarvipöllö on ollut 17 vuotta 8 kuukautta ja 24 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin sarvipöllö.

[muokkaa] Levinneisyys

Pesii Tornio–Kuusamo-linjalle saakka. Pesivien lintujen määrä vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Hyvänä myyrävuotena meillä pesii n. 10 000 paria, huonona vain n. 2 000. Euroopassa pesii noin 200 000 paria, joista 2 000 – 7 000 Britteinsaarilla. Sarvipöllö pesii laajalla alueella: Länsi-Euroopasta Kiinaan ja Pohjois-Amerikassa.

[muokkaa] Elinympäristö

Havupuuvaltaisen metsänreunan tai metsäsaaren pesimälintu. Hyvänä vuotena pesii kaikenlaisissa metsissä peltojen ja rantojen äärellä. Vanha variksen pesä on sille mieleinen pesäpaikka.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä tavallisesti vanhassa variksen tai harakan pesässä. Muninta alkaa usein jo maaliskuussa, pääosa aloittaa huhtikuun puolimaissa. Naaras munii yleensä 4–6 valkoista munaa, joita se hautoo n. 4 viikkoa. Koiras ruokkii naarasta haudonnan aikana. Poikasia ruokkivat molemmat emot. Ne lähtevät kiipeilemään pesäpuun oksille 3-viikkoisina, ennen kuin ovat lentokykyisiä, ja oppivat lentämään 4-viikkoisina.

[muokkaa] Ravinto

Sarvipöllö syö lähes pelkästään pikkujyrsijöitä, pääasiassa peltomyyriä ja metsähiiriä. Lintuja ravinnosta on vain pieni osa.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Haapala, Jukka & Niiranen, Seppo 1987: Sarvipöllön iän määrittäminen. – Lintumies 4.1987 s. 160–162. LYL.
• Saurola, Pertti 1983: Rengaslöydöt suopöllön ja sarvipöllön muuttoliikkeiden kuvaajina. – Lintumies 2.1983 s. 67–71. LYL.
• Sarvipöllö Lintukuva.fi -verkkopalvelussa