Punajalkaviklo

Punajalkaviklo
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Rantalinnut Charadriiformes Alalahko: Kahlaajat Charadrii Heimo: Kurpat Scolopacidae Suku: Viklot Tringa Laji: totanus
Kaksiosainen nimi
Tringa totanus Linnaeus, 1758
Katso myös
Punajalkaviklo Wikispeciesissä   Punajalkaviklo Commonsissa

Punajalkaviklo (Tringa totanus) on punajalkainen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.

Koko ja ulkonäkö

Punajalkaviklolla on kirkkaanpunaiset, lähes muovisen näköiset punaiset jalat ja nokka. Höyhenpeite on ruskeankirjava, sen valkeat alueet yläperässä ja siivissä paljastuvat linnun lentäessä. Nuorella linnulla koivet ovat kellahtavat ja nokka tummahko. Pituus 26-31 cm, siipien kärkiväli 40-65 cm, paino 85-170 g.

Tavallisin ääni 'tjyy-hy', varoitus on loppumaton 'kip-kip-kip...' jankutus. Laulu on melodista, kangaskiurumaista 'liyky-liyky-liyky', ja sen koiras esittää usein laululennossa.

Vanhin suomalainen rengastettu punajalkaviklo on ollut 14 vuotta 1 kuukautta 3 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 26 vuoden 11 kuukauden ikäinen tanskalainen lintu.

Levinneisyys

Punajalkaviklo pesii liki koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa esiintymisen painopiste on saaristossa ja rannikoilla, mutta se pesii myös paikoin sisämaan lintujärvillä. Lapissa se on harvinainen. Pesimäkantamme on noin 8000 paria. Euroopassa pesii 300,000–390 000 paria, joista 35,000–40,000 Britteinsaarilla. Maailman populaation kannaksi arvioidaan 1–2,5 miljoonaa yksilöä.Se talvehtii Välimeren seudulla ja Ranskan, Espanjan ja Portugalin Atlantinpuoleisilla rannoilla. Suomeen se saapuu huhtikuussa, poismuutto tapahtuu vähitellen heinä-elokuussa.

Elinympäristö

Punajalkaviklo viihtyy monenlaisissa kosteikoissa, sekä soilla että rantaniityillä. Saaristossa se pesii nykyisin lähes ainoastaan lokkilintujen yhdyskunnissa.

Lisääntyminen

Punajalkaviklon pesä.

Punajalkaviklo munii 4 munaa, ja hautoo niitä 22-25 päivää. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja emot hoitavat niitä, kunnes ne ovat lentokykyisiä 4-viikkoisina.

Ravinto

Punajalkaviklo syö pieniä selkärangattomia, joita se kaivelee rantasoran joukosta. Voi syödä myös pikkukaloja ja sammakonpoikasia. Kaloja saalistaa joskus parvena, joka paimentaa kalaparven ahdinkoon.

Aiheesta muualla

• Hildén, Olavi 1977: Punajalkaviklo adoptoinut taivaanvuohen poikasen. - Ornis Fennica 54:94.
• Ojanen, Mikko & Tynjälä, Matti 1981: Kaksi punajalkavikloa muninut samaan pesään. - Lintumies 2.1981 s. 81-82. LYL.
• Punajalkaviklo Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
• LuontoPortti: Punajalkaviklo (Tringa totanus)
• ITIS: Tringa totanus (englanniksi)