Vapo

Vapo Oy
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Toimitusjohtaja	Tomi Yli-Kyyny
Liikevaihto	652,9 M€ (2012)
Liikevoitto	5,8 M€
Henkilökuntaa	1154
Tytäryhtiöt	Vapo Timber Oy, Kekkilä Oy
Omistaja	Suomen valtio (50,1 %), Suomen Energiavarat (49,9 %)

Vapo Oy on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa sekä Itämeren alueella. Vapo onmoderni asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa energiaa muun muassa turpeesta ja puupolttoaineista sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Vapo on valtionyhtiö. Suomen valtio omistaa Vaposta 50,1 % ja 16 suomalaisen energiayhtiön omistama Suomen Energiavarat Oy 49,9 %.

12. joulukuuta 2012 Vapo tiedotti nostavansa ympäristövastuunsa selkeästi lain vaatimia ympäristölupavaatimuksia korkeammalle tasolle. Vapon uudet ympäristövastuusitoumuksiin kuului, että Vapo hakee ympäristölupia ja avaa uusia turvetuotantoalueita vain luonnontilaltaan muuttuneille, pääasiassa ojitetuille turvemaille. Lupauksiin kuului myös, että vuodesta 2016 lähtien turvetuotantoon siirtyneet suot, ei lisää alapuolisen vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja humuskuormitusta, vaan tuotantosoiden tulisi vähentää sitä verrattuna aikaan ennen turvetuotannon aloittamista. Vapo yrittää saada kaikki tuotantosuot päästötarkkailun piiriin vuoteen 2014 loppuun mennessä.

Vapo on Itämeren alueen suurin pelletinvalmistaja. Vapo tuottaa pellettejä Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

Vapo Oy ilmoittaa olevansa maailman johtava turveteollisuusyritys ja Suomen suurimpia sahateollisuusyrityksiä. Lisäksi Vapo tuottaa kaukolämpöä, sähköä sekä valmistaa ympäristöturpeita, kasvualustoja sekä kasvinravinteita ja kehittää ympäristöteknologian ratkaisuja.

Konserni

Vapo-konserni koostuu emoyhtiö Vapo Oy:stä, johon kuuluu kolme liiketoiminta-aluetta: Puupolttoaineet, Turvetuotteet, Lämpö ja sähkö. Konsernin tytäryhtiöitä ovat Vapo Timber Oy, Kekkilä Oy, Neova AB ja AS Tootsi Turvas.

Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 652,9 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 1154 henkilöä.

Historia

Historia
Vuosi	Tapahtuma
1940	Polttopuiden hankinta alkoi
1950	Nimi: Valtionrautateiden polttoainetoimisto (Vapo)
1963	Nimi: Valtion polttoainetoimisto.
1968	Nimi: Valtion polttoainekeskus
1962	Hankasalmen saha
1969	Suo Oy
1975	Turvetuotannon aloitus
1984	100 % valtion omistus
1984	Paltamon saha
1985	Kevätniemen saha
1991	Vapo Oy Biotech
1993	Sahat tytäryhtiöksi Vapo Timber Oy
1993	Nurmeksen saha
1994	Kekkilä Oy
1996	Biotechin tunnelikompostointilaitos Vapo Oy Kitee
1997	Forssan saha Oy (lopetettiin 2007)
1997	Jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy
1998	Kuivaniemen tuulipuisto 8 turbiinia
1999	Forssan Energia Oy
2000	Råsjö Torv AB Ruotsi
2000	Puupelletin tuotanto Ilomantsissa
2002	Metsäliitto 33 %
2002	Tootsi Turvas AS:n Virossa
2005	Metsäliitto 49,9 %
2005	Biowatti Metsäliitolta Vapolle

26. tammikuuta 1940 valtion laitosten polttopuiden sekä puutavaran hankinta keskitettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistolle. Puutavaratoimiston toiminta laajentui, ja se siirtyi kansanhuoltoministeriön alaisuuteen. Nimi vaihdettiin Valtion Polttoainetoimistoksi 1945 ja Vapo-lyhenne otettiin käyttöön, samalla pilkkeen ja ratapölkkyjen tuotanto alkaa. Vapo osallistuu myös turvetoimintaan välittämättä polttoturvetta. Työntekijöitä enimmillään lähes 30 000.

Vuonna 1950 nimeksi muutettiin Valtionrautateiden Polttoainetoimisto, ja yhtiön omien puutavarankuljetusajoneuvojen määrä väheni, pinotavaran uitot loppuivat ja laivaukset vähenivät. Yhtiö aloitti sahaustoiminnan Mikkelissä, ja polttopuutuotannon ohessa hakkeen tuotanto alkoi 1958. Vaposta tuli tuontipolttoaineiden (kivihiili, koksi, lämmitysöljy) välittäjä.

Vuonna 1963 nimeksi muutettiin Valtion polttoainetoimisto, ja Vapo-lyhenne virallistettiin. Edelleen 1968 nimeksi muutettiin Valtion polttoainekeskus. Sahausta tehostettiin ja keskitettiin muutamille tuotantopaikkakunnille. 1960-luvun lopulla Vapolle siirtyi myös valtion polttoaineiden varmuusvarastointi, ja yhtiö hankki omistukseensa Suo Oy:n.

1973 pääkonttori siirrettiin Helsingistä Jyväskylään, ja 1975 toiminta jaettiin eri toimialoihin. Turvetuotanto kasvaa energiakriisin myötä. Energiaturpeen jalostus kehittyi, ja turvekoksin tuotanto alkoi 1976, turvebrikettien 1977 ja grillihiilien 1978. Aitonevan ja Haukinevan kasvuturvetehtaat avattiin 1976.

1. tammikuuta 1984 Vapo muuttui valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Samana vuonna yhtiö osti kokonaan Paltamon sahan.

1990-luvulla ympäristöliiketoiminta alkoi, kun Vapo Biotech perustettiin. 1993 kaikki sahat organisoitiin Vapo Timber Oy:ksi. Vapon kasvuturvetoimiala ja Kekkilä Oy fuusioituivat 1994. Vuonna 1999 Vapo hankki omistukseensa Forssan Energia Oy:n.

Tuulivoimatuotanto aloitettiin Kuivaniemen tuulipuistossa Kuivamatalan saarella, vuonna 2005 puistossa oli kahdeksan tuulivoimalaitosta.

2000-luvun alussa Vapo hankki omistukseensa ruotsalaisen Råsjö Torv AB:n, sekä virolaisen Tootsi Turvas AS:n. Puupelletin tuotanto biopolttoaineena alkoi. Metsäliitto tuli Vapon osaomistajaksi vuonna 2002, kun valtio möi kolmanneksen yhtiöstä osuuskunnalle. Vuoden 2005 alussa Metsäliiton omistusosuus nousee 49,9 prosenttiin, ja samalla Metsäliitto myy Biowatti Oy:n pellettiliiketoiminnot Vapolle.

Kesäkuussa 2009 Metsäliitto myy koko omistusosuutensa Vaposta Suomen Energiavarat Oy:lle.

Diesel

Vapo Oy ilmoitti marraskuussa 2007 haluavansa tehdä turpeesta liikenteen polttoainetta. Vapo suunnittelee dieselin valmistusta turpeen ja puun seoksesta vuoden 2010 alusta. Vapo on VTT:n tutkimukseen viitaten ilmoittanut turvedieselin ilmastovaikutusten vastaavan 80-90 prosenttia fossiilisen dieselin vaikutuksista, jos turpeenottopaikat metsitetään ja turvedieselin hiilijalanjäljestä vähennetään turpeenottopaikalle kasvastettavaan metsään seuraavien satojen vuosien aikana sitoutuva hiilimäärä.

VTT:n tutkimusprofessori Ilkka Savolainen arvosteli heinäkuussa 2008 Vapon turvedieselin ilmastovaikutuksia koskevia lausuntoja virheellisiksi, koska niissä on tulkittu VTT:n tutkimuksen tuloksia liian pitkällä aikajänteellä

Aiheesta muualla

• www.vapo.fi