Pikkutylli

Pikkutylli
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Rantalinnut Charadriiformes Alalahko: Kahlaajat Charadrii Heimo: Kurmitsat Charadriidae Suku: Tyllit Charadrius Laji: dubius
Kaksiosainen nimi
Charadrius dubius Scopoli, 1786
Katso myös
Pikkutylli Wikispeciesissä   Pikkutylli Commonsissa

Pikkutylli (Charadrius dubius) on kaupunkioloihin nopeasti sopeutumassa oleva pieni kahlaajalintu.

Koko ja ulkonäkö

Pikkutyllillä on harmaanruskea selkä, valkea vatsa ja mustan ja valkean kirjava pää. Jalat ovat pitkät, nokka melko lyhyt ja kokonaan tumma. Silmän ympärillä on keltainen rengas. Lennossa siivellä ei erotu selvää valkoista juovaa. Pituus 15–18 cm, siipien kärkiväli 34–48 cm, paino 25–55 g. Tavallinen ääni on lyhyt 'piy'. Soidinlennossa lentää hitain siiveniskuin laajaa ympyrää ja ääntelee.

Vanhin suomalainen rengastettu pikkutylli on ollut vähintään 13 vuotta vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pikkutylli.

Levinneisyys

Pesii sopivilla alueilla makean veden äärellä Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii vähintään 66,000 paria, joista Suomessa noin 5000 paria. Muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Saapuu keväällä huhti–toukokuussa, lähtee syksyllä elokuussa.

Elinympäristö

Alun perin jokivarsilla, nykyisin myös sorakuopissa, raviradoilla, vetisillä laitumilla, varasto- ja satama-alueilla.

Lisääntyminen

Pikkutyllin muna.

Pikkutylli munii paljaalle soramaalle yleensä neljä munaa, haudonta 22-28 päivää, molemmat emot hautovat. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja lentävät 3–4 viikon ikäisinä.

Ravinto

Pikkutylli syö matoja ja hyönteisiä.

Aiheesta muualla

• Pikkutylli Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
• LuontoPortti: Pikkutylli (Charadrius dubius)
• ITIS: Charadrius dubius (englanniksi)