Letto
| Suomen metsien kasvupaikkatyypit |
| lehtometsätyypit |
| kangasmetsätyypit |
| lehtomainen kangasmetsä |
| tuore kangasmetsä |
| kuivahko kangasmetsä |
| kuiva kangasmetsä |
| karukkokangasmetsä |
| Suomen suotyypit |
| suometsät: korpi, räme |
| avosuot: neva, letto |
| Suomen suoyhdistymätyypit |
| keidassuo |
| aapasuo |
| palsasuo |
Letto on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva runsasravinteinen puuton suotyyppi eli ravinteinen avosuo.
Sisällysluettelo |
Syntyminen [muokkaa]
Letto muodostuu runsasravinteiselle kalkkipitoiselle paikalle. Jos letto kuivuu, paikalle tulee yleensä lehtomaista kangasta tai lehtoa. Jos taas leton turvekerrokset pääsevät kasvamaan liikaa, sen ravinteisuus köyhtyy, lettolajit väistyvät ja tilalle kasvaa räme.
Esiintyminen ja tyypit [muokkaa]
Lettoja tavataan Suomessa lähinnä pohjoisessa, aapasoiden yhteydessä.
Varsinainen letto (VL) [muokkaa]
Varsinaiset letot ovat vähärimpisiä. Ne voidaan jakaa edelleen alatyyppeihin vallitsevan sammalajin mukaan.
- Paludella-letto eli lähdeletto (LäL) rassisammal
- Scorpidium-letto (ScL) lettolierosammal
- Intermedius-Campylium-letto (IntL) lettosirppisammal ja lettoväkäsammal
- Warnstorfii-letto (WaL) heterahkasammal
- Recurvum-seinäsammal-letto (RecL)
- Schoenus-letto (SchL) ruosteheinä
Rimpiletto (RiL) [muokkaa]
Rimpiletot ovat erittäin märkiä, rimpien osuus pinta-alasta on yli puolet. Lettolierosammal, lettoväkäsammal ja keräpäärahkasammal ovat rimpilettojen tunnusomaisia sammalia. Kasvilajeja on kuitenkin yleensä vähemmän kuin varsinaisissa letoissa.
- Scorpidium-rimpiletto (ScRiL) eli mustarimpiletto
- Subsecundum-rimpiletto (SubRiL) eli kalvasrimpiletto
Kasvillisuus [muokkaa]
Letoissa esiintyy rehevää kasvillisuutta, esimerkiksi kämmeköitä ja suovehkaa. Valtalajina pohjakerroksessa ovat ruskosammalet. Kasvualusta on ravinteikas ja usein vain lievästi hapan, jopa neutraali tai emäksinen. Rahkasammalista esiintyy sellaisia vaateliaita lajeja kuin lettorahkasammal. Varpuja on hyvin vähän mutta ruohoja runsaasti kuten nevoilla. Metsä- ja niittykasveista tavanomaisia ovat muun muassa kielo, oravanmarja, nurmitatar sekä ojakellukka. Myös lettosaraa ja äimäsaraa esiintyy yleisesti.
Lähteet [muokkaa]
- Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. 1978. Suoaapinen. Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, ss. 28-30.
| Suometsät: korvet: lehtokorpi (LhK) | ruoho- ja heinäkorpi (RhK) | kangaskorpi (KgK) | varsinainen korpi (VK) alatyyppeineen: mustikkakorpi (MK), metsäkortekorpi (MkK), puolukkakorpi (PK) ja muurainkorpi, rämeet: kangasräme (KgR), isovarpuinen räme (IR), korpiräme (KR), sararäme (SR) alatyyppeineen varsinainen sararäme (VSR) ja lyhytkortinen räme (LkR), tupasvillaräme (TR), lettoräme (LR), rahkaräme (RR) |
| Avosuot: nevat: ruohoneva, varsinainen saraneva, lyhytkortinen neva ja rahkaneva | letto |
| Suoyhdistymätyypit: aapasuo | keidassuo | palsasuo |
| Ojitetut suot: ojikot, muuttumat, turvekankaat: ruohoturvekangas (Rhtkg) | mustikkaturvekangas (Mtkg) | puolukkaturvekangas (Ptkg) |
