Oravanmarja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oravanmarja
Kukkivia oravanmarjoja.
Kukkivia oravanmarjoja.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Alaheimo: Nolinoideae
Suku: Oravanmarjat Maianthemum
Laji: bifolium
Kaksiosainen nimi

Maianthemum bifolium
(L.) F.W.Schmidt

Katso myös

  Oravanmarja Wikispeciesissä
  Oravanmarja Commonsissa

Oravanmarja eli metsäoravanmarja (Maianthemum bifolium) on oravanmarjojen sukuun ja parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen juurakollinen ruohokasvi, jonka marjat ovat myrkyllisiä. Myös koko kasvi on lievästi myrkyllinen.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oravanmarjan kuvaus.

Oravanmarjan varsi on 10–20 cm korkea, yläosasta lyhytkarvainen. Kukkivassa kasvissa on yleensä kaksi varsilehteä. Lehdet ovat kierteisesti ja ruodillisia. Tyvi on tuppimainen. Lapa on herttamainen, teräväkärkinen, ehytlaitainen, silposuoninen, alta harvakarvainen. Juurakko on rihmamainen ja haarova, ja sen avulla se muodostaa suuria kasvustoja.[2][3][4]

Kaksineuvoiset kukat ovat pienet, valkeat ja hienontuoksuiset. Kehä on säteittäinen, valkoinen ja alle 1 cm leveä. Kehälehtiä on neljä, ja ne ovat 2–3 mm pitkiä. Heteitä on neljä ja ne ovat noin 1,5 mm pitkiä ja valkoisia. Emiö on yhdislehtinen, yksivartaloinen ja yksiluottinen. Kukinto on tiheähkö, 8–20-kukkainen terttu varren latvassa.[2][3][4]

Hedelmä on aluksi harmaanvihreä, punapilkullinen, pyöreähkö ja kypsänä tummanpunainen, halkaisijaltaan noin 6 mm oleva marja. Marjassa on yhdestä kolmeen siementä. Syksyllä kypsyvät tummanpunaiset marjat, kuten muutkin kasvin osat, ovat lievästi myrkyllisiä.[1][3][4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oravanmarjaa kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella läntisestä Euroopasta Siperiaan, Kiinaan ja Japaniin.[5] Suomessa oravanmarjaa kasvaa yleisesti lähes koko Suomessa, mutta se harvinaistuu Rovaniemen pohjoispuolella.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivissa, tuoreissa ja lehdoissa, lehtomaisissa kangasmetsissä, metsänreunoissa, hakamailla, puronvarsilla. Se on yleinen kasvi lehtomaisissa tuoreissa kangasmetsissä, joita sanotaan myös mustikkatyypiksi, se vaatii varjoa, kosteutta ja tietyn vähimmäismäärän ravinteita, eikä tule toimeen niukkaravinteisissa metsissä.[6] Oravanmarja karttaa karumpia kangasmetsiä, eikä se myöskään viihdy rehevimmissä lehtometsissä. Ei viihdy suorassa auringonpaahteessa ja on herkkä halloille. Se viihtyy kuusen seuralaisena, sillä tämä tarjoaa lajin kaipaamaa varjoa.[2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rolf Jonsson, Åke Lindau, Jan Moen, Arto Kurtto, My Gillberg: Pohjolan kukat, s. 30. Helsingissä, Otava: Otava, 1995. ISBN 951-1-13739-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Luontoon.fi: Myrkylliset marjat Metsähallitus. Viitattu 23.10.2017.
  2. a b c Rolf Jonsson, Åke Lindau, Jan Moen, Arto Kurtto, My Gillberg: Pohjolan kukat, s. 24. Helsingissä: Otava, 1995. ISBN 951-1-13739-5.
  3. a b c d Luontoportti: Oravanmarja (Maianthemum bifolium) luontoportti.com. Viitattu 23.10.2017.
  4. a b c d Laji.fi: Metsäoravanmarja (Maianthemum bifolium) laji.fi. Viitattu 23.10.2017.
  5. Arne Anderberg: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.8.2007. (ruotsiksi)
  6. Metsätyypit Pirkanmaan metsäkeskus. Viitattu 23.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]