Seinäsammal
Wikipedia
| Seinäsammal | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Pleurozium schreberi (Willd. ex Brid.) Mitt.[1][2] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Seinäsammal (Pleurozium schreberi) on Suomen yleisin sammallaji, jota esiintyy koko maassa. Se kuuluu seinäsammalten sukuun ja kerrossammalten heimoon. Kasvi on nimetty tieteellisesti kasvitieteilijä J.C. Schreberin mukaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Seinäsammalen punaiset varret ovat pystyjä ja ne haarovat sulkamaisesti. Sivuversot eivät ole kuitenkaan yhtä siistissä järjestyksessä kuin sulkasammalella. Lehdet ovat alle millimetrin pituisia, suoria ja tylppiä.
[muokkaa] Elinympäristö
Seinäsammal viihtyy kuivahkoissa, happamissa kasvupaikoissa ja karttaa lehtoja. Se kuuluu taigan tyyppilajeihin ja valtaa usein metsän pohjakerroksen itselleen tukahduttaen mm. jäkäliä.
[muokkaa] Käyttö
Seinäsammalta käytettiin aiemmin seinien tiivistämiseen, josta se on suomenkielisen nimensäkin saanut.
[muokkaa] Lähteet
- Kaarina Miettinen (toim.): Kotimaan luonto-opas. WSOY, 1999. ISBN 951-0-19804-8.
- ↑ Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5.
- ↑ Goffinet, B & Buck, W. R. & Shaw, A. J.: Moss classification Viitattu 27.1.2012. (englanniksi)
Tätä sivua ei ole