Bolognan prosessi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bolognan prosessi logo.gif
Bologna zone.svg

Bolognan prosessi on 29 eurooppalaisen opetusministerin vuonna 1999 allekirjoittaman Bolognan julistuksen [1] käynnistämä prosessi, jonka aikana Eurooppalaisen korkeakoulualueen (EHEA) koulutusjärjestelmät yhtenäistetään niin, että opiskelija voi ylittää helpommin perinteiset valtiorajat. Tavoitteena on myös nostaa samalla koulutusalueen kiinnostavuutta muualla maailmassa.

Yhtenäinen Eurooppalainen korkeakoulutusalue pitäisi saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2005 mennessä Bolognan julistukseen oli sitoutunut yhteensä jo 45 eurooppalaista maata.

Bolognan prosessia on arvioitu ja ohjattu joka toinen vuosi järjestettävillä kokouksilla, joiden päätteeksi on julkaistu linjoja täsmentävä kommunikea (Praha 2001, Berliini 2003, Bergen 2005, Lontoo 2007).

Laajamittaista Bolognan julistusta edelsi vuonna 1998 Ranskan, Saksan, Italian ja Ison-Britannian opetusministereiden allekirjoittama Sorbonnen julistus.

Bolognan julistuksen päätavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ottaa käyttöön helppotajuinen ja arvosanojen osalta vertailukelpoinen järjestelmä, sisältäen Diploma Supplement -tutkinnon liitteen käyttöönoton.
  • ottaa käyttöön kahden syklin tutkintojärjestelmä (alempi korkeakoulututkinto/ylempi korkeakoulututkinto)
  • perustaa yhteinen opintojen mitoitusjärjestelmä (ECTS)
  • edistää liikkuvuutta poistamalla hallinnollisia esteitä
  • edistää eurooppalaista yhteistyötä laadunvalvonnassa
  • edistää eurooppalaisen korkeakoulutuksen ulottuuvuutta ja vetovoimaisuutta
  • ottaa käyttöön elinikäisen oppimisen näkökulma
  • lisätä opiskelijoiden osallistumista koulutustavoitteiden edistämiseen (esimerkiksi ainetutorit)

Prahan kommunikea 2001 [2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätettiin laajentaa Bolognan julistusta:

  • elinikäisen oppimisen strategiat
  • korkeakoululaitokset ja opiskelijat mukaan keskeisinä toimijoina Bolognan prosessiin
  • Eurooppalaisen korkeakoulualueen (EHEA) vetovoimaisuuden edistäminen

Berliinin kommunikea 2003 [3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätettiin nopeuttaa prosessia asettamalla vuoden 2005 takaraja seuraaville:

  • laadunvalvonta
  • kaksiportaisen tutkintojärjestelmän käyttöönotto
  • tutkintojen tunnistaminen

ja lisättiin ylimääräinen toimenpide Tohtorinopinnot ja nuorten tutkijoiden uran edistäminen, sisältäen maininnan tohtorinopinnoista Bolognan prosessin tarkoittamina kolmannen syklin opintoina.

Bergenin kommunikea 2005 [4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministerit sitoutuivat seuraavaan kaksivuotistapaamiseen mennessä vahvistamaan prosessin sosiaalista ulottuvuutta, poistamaan liikkuvuuden esteitä ja edistämään seuraavia asioita:

  • sovittujen laadunvalvontastandardien ja -ohjeistuksien käyttöönotto
  • kansallisten kelpoisuuskehysten käyttöönotto
  • yhteistutkintojen tunnustaminen ja niiden antamisen mahdollistaminen
  • joustavien opinpolkujen mahdollisuuksien luominen korkeakoulutuksessa

Lontoon kommunikea 2007 [5][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • EHEA:n perusta valetaan instituutioiden autonomialle, akateemiselle vapaudelle, tasa-arvolle ja demokraattisille periaatteille, jotka lisäävät liikkuvuutta, nostavat työllisyyttä sekä Euroopan kiinnostavuutta ja kilpailukykyä.
  • Yhteistyöllä ja sitoutumisella muutokseen varmistetaan EHEA:n kilpailukyky ja vastataan globalisaation haasteisiin
  • Korkeakoulutusjärjestelmien yhteensopivuutta ja vertailtavuutta lisätään, kunnioittaen kuitenkin niiden monimuotoisuutta
  • Tavoitteena varmistaa korkeakoulujen resurssit, jotta ne voisivat täyttää koko tarkoituksensa (valmistaa opiskelijat demokraattisen yhteisön aktiivisiksi kansalaisiksi sekä heidän tuleville urilleen - mahdollistaen heidän myöhemmän henkilökohtaisen kehittymisensä, luoda ja ylläpitää laajaa ja edistyksellistä tietopohjaa, ja toimia tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä)
  • Tarve vahvoille instituutioille, jotka ovat monimuotoisia, riittävästi rahoitettuja, itsenäisiä ja vastuullisia. Syrjimättömyyden ja tasa-arvoisen saavutettavuuden periaatteita tulee kunnioittaa ja edistää koko alueella.

Muutosten seuranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Edistystä on tapahtunut runsaasti viimeisen kahden vuoden aikana. On huomattu, että prosessin lopputulos johtaa opiskelijakeskeisempään korkeakoulutukseen, pois opettajavetoisesta järjestelmästä. Tämänsuuntaisen kehityksen tukemista jatketaan.
  • Liikkuvuuden edistäminen on Bolognan prosessin ydinelementti. Suurimpia esteitä ovat maahanmuutto, osaamisen tunnistaminen, taloudellisten houkuttimien puute ja kankeat eläkejärjestelmät. Kehittämistoimenpiteet täytyy ulottaa jatkossa myös osallistujamaiden opetusministeriöiden hallinnonalojen ulkopuolelle.
  • Tutkintojärjestelmän jako kolmeen sykliin on kehittynyt hyvin. Rakenteellisia esteitä on poistunut. Jatkossa työelämälähtöisyys, koulutuksen saavuttettavuus ja valmistuneiden työllistyminen ovat merkittävimpiä kehittämiskohteita.
  • Koulutuksen standardisointi ja ristiintunnistaminen ovat edistyneet.
  • Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia tulee edistää systemaattisemmin.
  • Kaikissa osallistujamaissa on otettu käyttöön laadunvarmistusjärjestelmiä.
  • Bolognan prosessin tuomat muutokset ovat lisänneet eurooppalaisen korkeakoulutuksen kiinnostavuutta ja globaalia keskustelua aiheesta.

Bologna opiskelijan silmin [6][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bolognan prosessin myötä opiskelijat opiskelevat uudessa tutkintorakenteessa opintopistein
  • Opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisemmin laadunarviointiin
  • Oppimistulokset ovat tarkastelun keskiössä, tosin tässä on vielä kehitettävää

Koulutussyklit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi näkyvimmistä tähänastisista Bolognan prosessin saavutuksista on korkeakoulutuksen jakaminen kolmen syklin opintoihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Bologna Declaration of 19 June 1999 European Association of Institutions in Higher Education. Viitattu 31.3.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. Towards the European higher education area 19.5.2001. European University Association. Viitattu 31.3.2008. (englanniksi)
  3. “Realising the European Higher Education Area” 19.9.2003. European University Association. Viitattu 31.3.2008. (englanniksi)
  4. The European Higher Education Area - Achieving the Goals 19.5.2005. Utdannings- og forskningsdepart. Viitattu 31.3.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. London Communiqué 18.5.2007. Department for Children, Schools and Families. Viitattu 31.3.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. Bologna with Student Eyes May 2007. Viitattu 28.05.2008. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]