Etelä-Haaga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etelä-Haaga
Södra Haga
Helsingin kartta jossa Etelä-Haaga korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro 291
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Pinta-ala 2,30 km²
Väestö
 - Väkiluku 11 261 (1.1.2013)
 - Väestötiheys 5 200/km²
Postinumerot 00320
Osa-alueet on itse Haagan osa-alue
Lähialueet Pohjois-Haaga, Kivihaka, Vanha Ruskeasuo, Pikku Huopalahti, Niemenmäki, Munkkivuori, Pitäjänmäen yritysalue, Lassila

Etelä-Haaga (ruots. Södra Haga) on Haagan kaupunginosaan ja peruspiiriin kuuluva osa-alue Länsi-Helsingissä.

Etelä-Haaga oli ennen Huopalahden kunnan keskus. Suuri osa nykyisestä asemakaavasta on Haagan huvilakaupungin ajan perua ja perustuu alkujaan Eliel Saarisen vuonna 1915 laatimaan Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmaan, josta kuitenkin Haagan alueella toteutettiin vain pieni osa. Vuonna 1923 Haagasta tuli Haagan kauppala, joka liitettiin Helsinkiin 1946. 1950-luvulla alkanut kerrostalorakentaminen ei muuttanut alueen ilmettä lähiömäiseksi, sillä talot rakennettiin vanhoille huvilatonteille.

Kaupunginosassa on noin 12 000 asukasta, joista noin 1 100 eli 9,2 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia (koko Helsingissä noin 6 prosenttia). Etelä-Haagassa on Haagan peruskoulu, ruotsinkielinen ala-aste Haga Lågstadieskola sekä lukiot Gymnasiet Lärkan, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK, vuodesta 1972, luokat 3-9 ja lukio) ja Metropolia Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan toimipiste. Tämän lisäksi Etelä-Haagassa sijaitsee HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Haagan toimipiste, jonka opetus keskittyy hotelli-, ravintola- ja matkailualaan. Nyttemmin lakkautettu Länsi-Helsingin lukio sijaitsi myös alueella.

Etelä-Haagassa sijaitsee Huopalahden rautatieasema, joka on yksi lähijunaliikenteen asemista. Kaupunginosassa on myös Huopalahden kirkko. Kirkkorakennus oli ennen kansakoulu ja sitä kutsuttiin myös Suomalaisuuden pirtiksi.

Etelä-Haagan läntisin osa on niin sanottu Haagan Kultareuna. Siellä on lähinnä vakuutusyhtiö Pohjolan 1960-luvulla työntekijöilleen rakennuttamista punatiilisistä kerrostaloista, joitten verhoiluun on käytetty myös maalaamatonta kuparilevyä. Kultareunan rakennuskannan suojeleminen oli vireillä vuonna 2011.[1]

Aikaisemmin luettiin Etelä-Haagaan kuuluvaksi myös Pikku Huopalahden luoteisosa, jossa useimmat rakennukset ovat peräisin 1990-luvulta. Vuoden 2013 alussa Pikku Huopalahti kuitenkin erotettiin omaksi osa-alueekseen, johon kuuluu myös Ruskeasuon ja Meilahden alueita.[2]

Etelä-Haagan pohjoisreunalla on aiemmin yliopistollisena koealueena toiminut Alppiruusupuisto, jossa useat sadat alppiruusut kukkivat tyypillisesti kesäkuussa. Mäellä Sankaritien varrella sijaitsee Haagan kauppalan sankarihautausmaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yleiskaavoitus. Helsinki suunnittelee – Helsingfors planerar: Kaavoituskatsaus 2011 – Planläggningsöversikt 2011, 2011, nro 1, s. 21. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. ISSN 0787-9075.
  2. [http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2012/Halke_2012-11-26_Khs_42_Pk/A9E0F732-36C4-4460-9E10-2C8F7FF30D3E/Liite.pdf Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012}}

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etelä-Haaga.


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.