Ruskeasuo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruskeasuo
Brunakärr
Kaupungin kartta, jossa Ruskeasuo korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Ruskeasuo korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 16
Pinta-ala 1,48 [1] km² 
Väkiluku 6 922 [1]  (1.1.2008)
Väestötiheys 4677 as./km²
Osa-alueet Vanha Ruskeasuo, Pikku Huopalahti; kaupungin piirijaossa on itse osa Reijolan peruspiiriä
Postinumerot 00280, 00300
Lähialueet Laakso, Meilahti, Vanha Munkkiniemi, Niemenmäki, Etelä-Haaga, Kivihaka, Länsi-Pasila

Ruskeasuo (ruots. Brunakärr) on kaupunginosa Helsingin kantakaupungin luoteiskulmassa Mannerheimintien molemmin puolin. Peruspiirijaossa Ruskeasuo kuuluu yhdessä Laakson ja Meilahden kanssa Reijolan peruspiiriin. Ruskeasuon asukasluku on noin 6 900 (1.1.2008) ja työpaikkoja alueella on noin 6 100 (31.12.2005).

Ruskeasuolta etelään sijaitsevat Laakson ja Meilahden kaupunginosat. Lännessä Ruskeasuon ja Etelä-Haagan rajan muodostavat Pikku-Huopalahti ja siihen laskeva Haaganpuro.[2] Idässä Ruskeasuo rajoittuu Keskuspuistoon, jonka toisella puolella on Länsi-Pasila.

Ruskeasuo jakautuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat Vanha Ruskeasuo Mannerheimintien itäpuolella ja Pikku Huopalahti sen länsipuolella. Pikku-Huopalahden osa-alueeseen kuuluu kuitenkin myös osia Meilahden ja Haagan kaupunginosista.[3][4]

Vanhan Ruskeasuon alueella, Mannerheimintien itäpuolella, on siirtolapuutarha, linja-autovarikko, steinerkoulu (entinen Karjalan yhteiskoulu) ja Ruskeasuon koulu, joka on valtion erityiskoulu. Alueen kerrostalot on rakennettu enimmäkseen 1950-luvulla. Siellä sijaitsevat myös Invalidisäätiön sairaala, Folkhälsanin Senioritalo sekä Ruskeasuon ratsastushalli.

Ruskeasuon kaupunginosaan kuuluva osa Pikku Huopalahden aluetta on keskeisin osa samannimisen lahden rannoille 1980- ja 1990-luvuilla rakennettua asuntoaluetta. Siellä sijaitsee myös Tilkan entinen sotilassairaala.

Siirtolapuutarha on varattu vain ruotsinkielisten käyttöön.[5]

Luonnehdinta alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa Ruskeasuon taloista on yhden porraskäytävän pistetaloja. Keskustan läheisyys on iso etu, ja Keskuspuisto tarjoaa ulkoilumahdollisuuksia. Raisiontien eteläpuolella on Ruskeasuon oma pieni puisto.


Päivittäisostokset voi tehdä Pikku Huopalahden puolella postin ja K-Marketin talossa. Ruskeasuolla on huoltoasema Teboil, joka on auki vuorokauden ympäri. Ruskeasuolla toimii myös muutama ravintola. Keskuspuistossa palloiluhallin läheisyydessä on hevostalleja, muun muassa ratsupoliisien tallit sekä Keskustalli, Kilpatalli ja muita pieniä talleja.

Ruskeasuon kaduista useimmat ovat saaneet nimensä Varsinais-Suomen kuntien mukaan, esimerkiksi Raisiotie, Kiskontie, Maskuntie ja Nousiaistentie. Nämä nimet vahvistettiin vuonna 1948.[6] Muutamaa vuotta aikaisemmin, sota-aikana alueen katujen nimiksi oli ehdotettu talvisodan taistelupaikkojen nimiä kuten Kannaksentie, Summantie, Kollaantie ja Tolvajärventie.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsinki alueittain 2008 (Reijolan peruspiiri PDF:n sivuilla 60-63) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 21.9.2010.
  2. Paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki (tässä kartassa saa kaupunginosien rajatkin näkyviin klikkaamalla Aluejaot => Kaupunginosat). Viitattu 12.3.2011.
  3. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  4. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  5. Iltalehti
  6. Helsingin kadunnimet, s. 110 (hakusana Kiskontie), 120 (hakusana Maskuntie), 124 (hakusana Nousiaistentie), 130 (hakusana Raisiontie). Helsingin kaupunki, 1970.
  7. Helsingin kadunnimet, s. 57

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruskeasuo.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jyrki Erra & Pertti Pekkinen, Ruskeasuo: ajurikylästä kaupunginosaksi, Ruskeasuo-seura, 2001