Reijola (Helsinki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Reijola
Grejus
Kaupungin kartta, jossa Reijola korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Reijola korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 201
Pinta-ala 4,34 km² {{{pinta-ala-lähde}}}
Väkiluku 17 015 (1.1.2013) 
Väestötiheys 3554 as./km²
Osa-alueet Laakso, Ruskeasuo, Meilahti
Postinumerot 00250, 00251, 00270, 00271, 00280, 00281, 00290, 00300, 00310
Lähialueet Munkkiniemi, Haaga, Pasila, Taka-Töölö

Reijola (ruots. Grejus) on Länsi-Helsingissä sijaitseva kaupungin peruspiiriksi kutsuttu hallinnollinen alue. Se käsittää kolme paremmin tunnettua osa-aluetta: Laakson, Ruskeasuon ja Meilahden. Myös Pikku Huopalahden asuinalue kuuluu suurimmaksi osaksi Reijolan peruspiiriin. Peruspiiri on saanut nimensä Grejuksen (Reijolan) tilan mukaan.[1]

Asukkaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruspiirissä on yhteensä asukkaita noin 15 400 (2008 alussa) ja työpaikkoja 20 900 (2005 lopussa). Eniten työtä tarjosi Meilahti, jolla sijaitsee mm. laaja Meilahden sairaala-alue. Reijolan peruspiirin koulutustaso (30,3% asukkaista korkeakoulututkinto) on jonkin verran kaupungin peruspiirien keskiarvoa korkeampi ja työttömyysaste (5,9% vuonna 2006) keskiarvoa matalampi.

Peruspiirin asukkaista suomenkielisiä on 85,3%, ruotsinkielisiä 7,6% ja muunkielisiä 7,1% (2008 alussa). Helsingissä syntyneitä on 39,4%.[1]

Rakennuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reijolan alueen eteläosa ja Mannerheimintien varsi on perinteistä kantakaupunkia. Se sisältää 1930-luvun kerrostumia ja korkeampia sodanjälkeisiä lamellitaloja esimerkiksi Laaksossa. Vanhan Meilahden kartanon alueella on jäljellä 1800–1900-lukujen vaihteesta peräisin olevia huviloita. Meren äärellä sijaitsevat myös nyttemmin museona toimiva aiempi presidentin virka-asunto Tamminiemi ja nykyinen virka-asunto Mäntyniemi. Kansanpuisto Seurasaari kuuluu Meilahden osana Reijolan peruspiiriin.

Keskuspuiston kyljessä sijaitseva Ruskeasuo rakennettiin 1950-luvulla. Ruskeasuon osa-alueeseen kuuluvaksi luetaan myös osa Mannerheimintien toisella puolella sijaitsevasta, pääosin 1990-luvulla nousseesta Pikku Huopalahdesta.

Enemmistö alueen asunnoista on vuokra-asuntoja (52 %). Huoneistoista tavallisimpia ovat kaksiot (runsas 40 %), myös yksiöitä (runsas 20 %) ja kolmioita (noin 20 %) on kohtalaisesti. Suurin osa asunnoista on 1950-luvulta tai vanhempia (yli 60 %), joskin uudempien Huopalahden ja Tilkan alueiden kerrostalohuoneistot ovat 1990-luvun tuotantoa (noin 30 % peruspiirin asuntokannasta).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä helsinki-alueittain ei löytynyt