Tapanila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aluetta Helsingissä. Tapanila on myös alue Lahden Jalkarannassa.
Tapanila
Mosabacka
Kaupungin kartta, jossa Tapanila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Tapanila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 392
Pinta-ala 1,46 km² 
Väkiluku 6 193 (1.1.2013) 
Väestötiheys 3749 as./km²
Osa-alueet on osa-alue Tapaninkylässä, Malmin peruspiirissä
Postinumerot 00730, 00731
Lähialueet Tapaninvainio, Töyrynummi, Puistola, Malmin lentokenttä, Ala-Malmi, Ylä-Malmi

Tapanila (ruots. Mosabacka) on vanha huvila-alue[1] ja Malmin peruspiiriin kuuluva osa-alue Koillis-Helsingissä pääradan varrella. Yhdessä Tapaninvainion kanssa se muodostaa Tapaninkylän kaupunginosan.

Tapanilan alueen naapureina ovat lounaassa Ylä-Malmi ja lännessä Tapaninvainio; näihin molempiin rajalinjana toimii Kotinummentie. Pohjoisessa Tapanilankaaren (tie) toisella puolella sijaitsevat Tapulikaupunki ja Puistola. Idässä Malminkaari (tie) määrittää rajan Malmin lentokentän suuntaan. Radan eteläpuolella naapurina on Ala-Malmi.

Asukkaita Tapanilassa on 5 637 (vuoden 2008 alussa)[2] ja työpaikkoja se tarjosi 600 (31.12.2003).

Tapanilan länsiosa on pientalovaltainen. Radan itäpuolella on kerrostaloalue, joka on pääosin rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla lukuun ottamatta 2003–2005 rakennettua Fallkullan aluetta.

Tapanilassa toimii vuonna 1908 perustettu työväenyhdistys, jonka omistuksessa on vuonna 1924 valmistunut, nykyisin suojeltu työväentalo.

Suomen kotiseutuliitto valitsi Tapanilan vuoden 2009 kaupunginosaksi. City-lehti valitsi Tapanilan kaupungin parhaaksi kyläksi 2006.

Luonnehdinta alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karamellinvihreää, roosaa, punamultaa, helmenharmaata, kartanonkeltaista, lasiverantoja, oikukkaita parvekkeita, salmiakkijakopuita, valkeita aitoja, torneja ja uusia torneja, omenapuita scillojen sinisissä lammikoissa. Joskus, kauan sitten, Klubiaskien kanteen piirrettyä onnelaa kuja kujan jälkeen. Näin kuvataan Tapanilaa Tiina Krohnin romaanissa Kortti Recifestä.

Tapanilassa asuu paljon taiteilijoita ja arkkitehteja, kuten myös Puu-Käpylässä ja Kumpulassa. Siellä on idyllistä, rauhallista, menneen maailman tunnelmaa.[3] Simeonintien-Kuulijantien lähikadut ovat Tapanilan vanhinta ja omaleimaisinta aluetta, uudisrakennusalueet reunoilla on nykyaikaista lähiörakentamista.

Tapanila on ainutlaatuinen saareke keskellä Helsinkiä.[4] Pääkatu Päivöläntie halkaisee alueen keskeltä. Kadun puolivälissä on pieni tori, eteläpäässä Tapanilan rautatieasema ja ravintola Dogtori. Urheilutalon vieressä on pieni kirjasto. Pohjoisessa kylä jatkuu kaupungin virallisten rajojen yli Rasmuksentielle, idässä Fallkullaan, etelässä Malmin rajoille ja lännessä Tapaninvainion kujasille. Viralliset rajat ovat paljon pienemmät, ja joissain dokumenteissa Tapanila on kokonaan kadonnut.[5]

Alueen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutusta Tapanilassa tiedetään olleen jo 1500-luvulta, rautatien kiihdyttäessä kasvua 1860-luvulta lähtien. Tapaninkylä oli yksi Helsingin maalaiskunnan vanhimmista ja suurimmista henkikirjakylistä, jossa oli isonjaon päättyessä vuonna 1777 kaikkiaan 12 taloa. Myöhemmin niiden maista muodostettiin useita pienempiä tiloja. Rautatien varteen kylän alueelle perustettiin vuonna 1907 pysäkki, joka myöhemmin korotettiin asemaksi.[6] Varsinaista asemarakennusta ei Tapanilassa enää ole.

Tapanilaa mainostettiin 1910 näin: "Missä aiotte asua! Sananen niille, jotka kärsivät asuntokurjuutta pääkaupungissa." A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. osti syksyllä 1906 laajat alueet Tapanilasta ja alkoi seuraavana keväänä myydä siitä palstoja. Alueelle syntyi nopeasti vehreä puutarhaesikaupunki. Radan länsipuolen mäki on paremmin rakentamiseen soveltuvaa ja se rakennettiin ensin. Tapanila muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1908 ja yhdistettiin Malmin kanssa Malmi–Tapanilan yhdyskunnaksi vuonna 1915. Vuoteen 1935 mennessä alueelta lohkottiin noin 2 500 asuntotonttia ja Tapanilasta muodostui Helsingin suurin esikaupunki.[7]

Kaupunginosa liitettiin Helsinkiin 1946 ja jaettiin Tapanilan ja Tapaninvainion osa-alueisiin vuonna 1959.

Tapanilassa toimi vuosina 1909–1956 yksi Suomen vanhimmista tanssilavoista, paikallisen työväenyhdistyksen omistama Mosabackan lava. Työväenyhdistyksen näyttämötoiminta on jatkunut vilkkaana nykypäiviin saakka. Tapanilasta kotoisin olevia muusikoita ovat mm. Erik Lindström ja Pauli Granfelt.

Tapanila asuinalueena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään Tapanila on puistomainen omakoti-, rivitalo- ja pienkerrostaloalue, jonka asukaskunta tuntuu nuorenevan koko ajan. Omakotitaloista on vielä suhteellisen suuri osa vanhoja, jo 1900-luvun alussa rakennettuja ja myöhemmin kunnostettuja. Kerrostaloissa, rivitaloissa ja paritaloissa on omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Vuonna 1990 alueen tonttien rakennusoikeudet kaksinkertaistettiin, ja tämän vuoksi uudisrakennuksia alueella on paljon. Samalla pihat kutistuivat ja alueen puutarhamaisuus väheni. Rakennustyylissä on hienosti vältytty pahoilta ylilyönneiltä – alueen tyyli on säilynyt hyvin.[8] Yhtenä erikoisuutena alueella on muutama Terijoelta aikanaan siirretty huvila, jotka tunnistaa pyöröhirsirakenteesta.

Yrityksiä ja palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapanilan kirkko.

Yritys- ja teollisuustoimintaa alueella on vähän. Aivan rautatien varressa kuitenkin on vanha teollisuuskortteli, jossa ovat aikoinaan toimineet autokoritehdas ja Sanduddin tapettitehdas. Nykyään entisen tapettitehtaan rakennuksessa toimii autokorjaamoja, ja siellä on taiteilijoiden työhuoneita sekä nuorten työpaja. Kuoppatien reunalla ollut teollisuus (Fläkt, Mock Doors) on väistynyt tai väistymässä asutuksen tieltä. Tapanilan eteläreunalla sijaitsee kasvava Malmin teollisuusalue.

Tapanila on rauhallinen, vehreä [9] asuinalue. Päivähoitopaikkoja on riittävästi, ja alueella on useita kouluja, muun muassa v. 2004 valmistunut Hiidenkiven peruskoulu, joka on Helsingin suurimpia kouluja.

Tapanilassa on oma kirjasto, joka on ollut lakkautusuhan alaisena mutta on yhä toiminnassa. Tapanilan muita palveluja ovat muun muassa asiamiesposti, ruokakaupat, R-kioski, muutama ravintola (joista pakollisina mainittakoon Jaal ja Chinaman), taidegalleriat, parturikampaamot, lahjatavarakauppa, leipomo Rönttösrouva sekä nakkikioski Susan grilli. Varsin lähellä sijaitsevissa Malmin ja Tikkurilan aluekeskuksissa on lisää palveluja.

Alueella toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa Tapanilan Erä. Tapanilan Erä on Suomen menestynein salibandyseura.[10] Naisten joukkue Erä III olikin Suomen ensimmäinen joukkue, joka voitti salibandyn Euro Cupin.

Liikenneyhteyksiä Tapanilaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapanilan rautatieasema.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]