Kalasatama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin kaupunginosasta. Satamatyypistä katso artikkeli Kalastussatama.


Kalasatama
Fiskehamnen
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 10 (osa-alue 102)
Pinta-ala 0,69[1] km² 
Väkiluku 598 (1.1.2013) 
Väestötiheys 867 as./km²
Osa-alueet on itse Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Postinumerot 00500
Lähialueet Vilhonvuori, Hanasaari, Sompasaari, Kyläsaari, Hermanninmäki, Hermanninranta, Kulosaari
Kalasataman metroasema rakenteilla keväällä 2006

Kalasatama (ruots. Fiskehamnen[2]) on Sörnäisten kaupunginosan osa-alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Se käsittää suuren osan entistä Sörnäisten sataman aluetta, jolle on alettu rakentaa uutta laajaa asunto- ja toimistoaluetta. Nyt alkuvaiheissaan olevan rakennushankkeen on tarkoitus jatkua 2030-luvulle. Kalasatamasta on tulossa varsin tiiviisti rakennettu alue, asukkaita sinne tulee noin 20 000, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin Kalliossa. Lisäksi Kalasatamaan kaavaillaan työpaikkoja noin 8 000 ihmiselle. Kalasataman keskuksen alueelle metroaseman ympärille on suunniteltu 23–33-kerroksisten tornitalojen keskittymä.

Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivi­jalka­liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Kaupungin suunnitelmien mukaan noin vuoteen 2030 mennessä Kalasatamaan rakennettaisiin asuntoja jopa 20 000 ihmiselle (miljoona kerrosneliötä) ja syntyisi noin 8 000 työpaikkaa ja 0,4 miljoonaa toimistoneliötä. Sinne sijoittuu vahva palvelukeskittymä, jolle tiloja 45 000 neliötä, sekä uusia puistoja ynnä kilometreittäin rantapromenadia. Metroasemaa ympäröiviin kortteleihin Itäväylän molemmin puolin rakennetaan Kalasataman keskus – suuri kauppa-, asunto- ja palvelukeskittymä.

Kalasataman alueelle valmistui uusi metroasema, Kalasataman metroasema, joka otettiin käyttöön läntisen sisäänkäynnin valmistuttua vuoden 2007 alussa.[3] Itäinen sisäänkäynti valmistui kuitenkin vasta vuonna 2008. Lasikatteinen asemalaituri on 135 metriä pitkä ja sen arkkitehtina toimi HMT Arkkitehdit Oy.[4] Aseman rakennuskustannukset olivat noin 16 miljoonaa euroa.[4] Kalasataman alueen kautta kulkee myös neljä Helsingin bussilinjaa (16, 55(K), 58(B), ja 59) ja yksi seutulinja (505). Tulevaisuudessa metroasemalta pääsee suoraan Kalasataman keskukseen ja tornitaloihin. Alueelle on suunnitteilla uusia raitiolinjoja Hakaniemen ja Kruununhaan suuntaan rantaa pitkin. Liikenne alkaa arviolta 2018.

Kalasatama oli uutisissa sinne 2010 Sosiaalikeskus Sataman edustalle majoittautuneiden Romanian romanikerjäläisten majoituspaikkana. Marraskuussa leirin sähköviritelmistä syttyi tulipalo[5]. Romanit palasivat maaliskuun puolivälissä 2011.[6] Rakennus purettiin ja alue raivattiin syksyllä 2011.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalasatama kuuluu maantieteellisesti Sörnäisten kaupunginosaan. 1800-luvun alussa Sörnäisten alue oli maaseutua, joskin Lintulahdessa toimi jo tiilitehdas. Sörnäinen alkoi teollistua, kun kaupunki 1825 määräsi rakennusjärjestyksessään sijoittamaan tehtaat ja työpajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille. Sörnäisten rantaan kehittyi kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue, kun sinne rakennettiin satama ja rautatieyhteys 1860-luvulla. Satamaa kasvattivat sahatavaran vientiboomit 1860–1870-luvuilla. Suomen ensimmäinen öljysatama aloitti Sörnäisissä 1889. Sataman painopiste kääntyi viennistä tuontiin, kun metsäteollisuuden vienti alkoi kulkea pääasiassa Kotkan ja Viipurin kautta jo 1800-luvun lopulla. Sörnäisille muodostui 1800-luvun lopulla hurja maine; se kilpaili siinä suhteessa Rööperin kanssa. Viina, prostituutio ja väkivalta liittyivät sen ajan satamiin, merimiehet olivat pitkään maissa toisin kuin nykyään koneellisen konttilastauksen aikaan, ja työväki oli maalta muuttaneita kouluttamattomia siirtotyöläisiä. Alueella syntyi 1800-luvun lopulla alkuperäinen stadin slangi, jossa sekoittuu sanamuunnoksia suomen ja ruotsin kielistä, mausteenaan vanhavenäläisiä ilmaisuja ja vaikutteita muista satamassa kuulluista kielistä.[7]


Sörnäisten eli Sompasaaren satamassa alkoi konttiliikenne 1963. Öljysatama siirrettiin paloturvallisuussyistä Hertto­niemeen 1938, josta se 1950-luvulla muutti Laajasaloon. Sompasaaren satama jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan. Satamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä on myös poistunut. Uusi Kalasatama on suunniteltu pääosin tälle satama- ja logistiikkatoimintojen alueelle.[7]

Alueen teollisuuslaitoksia oli Kokos-tehdas, joka arkkitehtonisesti edustaa samaa aikaa (valmistui 1911) ja tyyliä kuin Suvilahden voimala. Tehtaassa valmistettiin kookosrasvasta saippuaa ja margariinia. 1926 kiinteistön osti Kone Oy, joka teki siellä hissejä. Kone muutti pois 1967. Tehdaskiinteistö jäi logistisesti vanhentuneena tyhjilleen ja sen osti työväenliikettä lähellä oleva rakennusliike Haka purettavaksi, mutta 1990 nuoriso valtasi talon ja sitten se suojeltiin. Vuodesta 2000 lähtien Kokos-tehtaassa on toiminut Teatterikorkeakoulu.[8] Työväenliikkeen yritystoiminta keskittyi pitkät ajat Sörnäisiin, siellä olivat OTK-EKAn ja Elannon punatiiliset pääkonttorit, jotka piirsi Väinö Vähäkallio 1920-luvulla, varastoja ja logistiikkaa sekä Elannon suurleipomo, OTK:n mylly ja kahvipaahtimo ja muuta tuotantoa. Kiinteistöt on muutettu asunnoiksi, toimistoiksi ja oppilaitosten tiloiksi. Teollisuuden siirryttyä muualle rakennettiin Sörnäisten rantatielle Partekin pääkonttori, jonka näyttelytila puolestaan on muuttunut Työväenliikkeen Kirjastoksi.

Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen pysyvä silta Sörnäisistä Kulo­saareen, jonne kulki raitio­vaunu­linja Kauppa­torilta Sörnäisten kautta vuoteen 1951 saakka. Uusia raitiolinjoja on suunniteltu Kalasataman liittämiseksi raitioverkkoon[9][10]. Metrolinja itään valmistui 1982, Sörnäisten asema avattiin 1984 ja Kalasataman asema 2007. Nykyinen Kulosaaren silta (Itäväylä) jää länsipäästään Kalasataman keskuksen sisään. Kalasataman keskuksen kohdalla Itäväylä ja metro katetaan laajalla viherkannella, joka palvelee rakennettavien tornitalojen piha-alueena.

Alue on ollut Helsingin sähköntuotannossa keskeinen. Suvilahden voimalaitos (arkkitehti Selim A. Lindqvist) otettiin käyttöön 1909. Hanasaaren A-voimala (arkkitehti Vera Rosendahl) valmistui 1960 ja B-voimala (arkkitehti Timo Penttilä) 1974. A-voimalaitos on purettu 2008, mutta B-voimalaitos jatkaa toimintaansa.

Erilliseksi osa-alueeksi Kalasatama vahvistettiin virallisesti vuonna 2012.[11]

Kulttuurilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalasataman alueella toimii oppilaitoksia, museoita ja Suvilahden kulttuurikeskus. Voimalan ja kaasutehtaan toiminnan päätyttyä Suvilahden alue suunniteltiin varastoiksi ja energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloiksi. Siellä on 80-luvulta lähtien pidetty myös teatteriesityksiä, musiikkitapahtumia ja tanssiaisia, viime aikoina esimerkiksi Flow-festivaali. Vuonna 2007 Helsingin kaupunki päätti, että Suvilahdesta rakennetaan kulttuuri- ja taideteollisuusalue, itäinen vastine Kaapelille. Alueella on työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille kuten sirkuskeskus Cirko ja Viro-keskus Eesti Maja. Siellä toimii myös GLBT-järjestö Helsingin Seudun Seta ry.

Tukkutorin alueella Kalasataman Taiteilijatalossa Vanha Talvitie 9 toimii Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston (KAVA) Elävän Kuvan Museo, siis elokuvamuseo. Itse arkisto on Sörnäisten Rantatiellä. Taiteilijatalossa on Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön työhuoneita taiteilijoille.

Tukkutorille luodaan kaupungin ja Sitran yhteistyönä Hyvän Ruuan Keskus osana kaupungin ruokakulttuuristrategiaa. Se yhdistää elintarviketukkutoiminnan, ravintolatoiminnan ja ruokakulttuurin edistämisen ja koulutuksen.[12][13]

Kalasatamassa ovat konsertoineet muun muassa Green Day (8.6.2010), Foo Fighters (26.6.2011) ja Metallica (4.6.2012). Kalasatamassa on myös järjestetty Sonisphere-festivaali vuosina 2011 ja 2012. Myös Weekend Festival järjestettiin samalla paikalla elokuussa 2013 ja 2014.

Rakennussuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalasataman keskuksen muodostavat kaupallinen keskus, hotellitorni, toimistotorni ja kuusi asuintornia. Kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoisessa Kalasataman keskuksessa on yli 170 000 kerrosneliötä. Sen toteuttaa SRV Yhtiöt Oyj. Rakentaminen on alkanut elokuussa 2011. Ensimmäiset osat valmistuvat 2015 ja loput vaiheittain 2021 mennessä. Torneissa on 23–33 kerrosta. Keskuksen läpi kulkevat Itäväylä ja metro katetaan viherkannella, jolla sijaitsevat asuinrakennusten piha-alueet.[14][15]

Helsingin Kaupunki ilmoittaa verkkosivuillaan Kalasataman peruspalveluista, että Sörnäistenniemen kivijalkapäiväkoti ympärivuorokautista hoitoa varten valmistuu loppuvuonna 2012. Korttelitalo valmistuu Sörnäistenniemeen 2014. Sinne sijoittuvat toinen päiväkoti ja peruskoulu. Kaupunki vuokraa Kalasataman Keskuksesta sosiaali- ja terveysaseman tilat 20 vuodeksi eli vuoteen 2035. Terveysasema palvelee pääosin Vallilan, Arabian­rannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman aluetta.

Muita Kalasataman uutuuksia ovat älykäs sähköverkko[16] ja jätteiden putkikuljetusjärjestelmä[17]. Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyy muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Jäteputki tulee kiertämään katuverkostossa ja kuljettamaan jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Läpikulkuliikennettä vähennetään rakentamalla Sörnäistentunneli 2010-luvun loppupuolella. Puolitoista kilometriä pitkä tunneli yhdistää Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien. Kalasatamaan rakennetaan noin 7 000 autopaikkaa.[18]

Alueen eteläosaan entisen tavarasataman tilalle tulee 2010-luvun puolivälissä Kalasatamanpuisto, joka avautuu metrokorttelista merenrantaan. Pohjoisosaan rakennetaan 2020-luvulla Hermannin rantapuisto. Rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä Vantaan­joen suulta Arabian­rannan ja Kalasataman kautta Merihakaan sekä Kalasataman rantapromenadi. Sörnäistenniemestä rakennetaan kevyen liikenteen silta Mustikkamaan ulkoilualueelle.

Kalasatamaan sijoitetaan sekä rakentamisaikaista että pysyvää ympäristötaidetta. Taideteokset rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla (10 euroa/m2).[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]