Kansallinen audiovisuaalinen arkisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA, entinen Suomen elokuva-arkisto SEA[1]) on opetusministeriön alainen Suomen valtion laitos, jonka tehtävänä on hankkia, entistää ja säilyttää elokuvia, radio- ja televisio-ohjelmia sekä niihin liittyvää aineistoa. Arkisto myös harjoittaa ja tukee elokuvan tutkimusta ja edistää elokuvataiteen tuntemusta sekä esittää elokuvataiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittäviä elokuvia. Sen toiminta jakautuu kokoelma- ja arkistotyöhön, elokuvakulttuurin edistämiseen ja arkistopalveluun.

Vuonna 2008 toiminta laajeni kattamaan myös radio- ja TV-ohjelmien arkistoinnin. Samassa yhteydessä laitoksen nimi vaihdettiin Suomen elokuva-arkistosta nykyiseksi Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi.[2]

Elokuva-arkiston perustamisen ansiota on, että suomalaisen elokuvatuotannon historian neljänkymmenen ensimmäisen vuoden näytelmäelokuvista on säilynyt 95 prosenttia. Yleisesti suomalaisesta elokuvatuotannosta on säilynyt yli 90 prosenttia, mikä on kansainvälisesti verrattuna hyvin.[3]

Kansallisen audiovisuaalisen arkiston filmi- ja videokokoelmissa on 283 790 numeroitua nimikettä.[4] Ne on saatu lakisääteisinä ja vapaaehtoisina talletuksina tuottajilta ja levittäjiltä.[4] Arkisto harjoittaa myös tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Julkaisuista merkittävin on Suomen kansallisfilmografia.[4]

KAVAn elokuvakirjasto on Suomen suurin. Kirjaston kirja-, lehti- ja leikekokoelmat ovat avoinna yleisölle.[4] Arkisto on valtakunnallisten elokuvatapahtumien yhteistyökumppani.[4]

Suomi-Filmin elokuvien levitysoikeudet siirtyivät KAVAlle marraskuussa 2011.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen elokuva-arkiston perustamista kaavailtiin jo 1920-luvun alusta lähtien, mutta valtiovallan taholta asia ei lähtenyt liikkeelle. 1930-luvun rakennussuunnitelmissa elokuva-arkistoa kaavailtiin yhteisiin tiloihin Valtion Filmitarkastamon kanssa. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Filmikamari ryhtyi toimiin 1953 perustamalla elokuva-arkistotoimintaa varten rahaston, josta tuli pesämuna, kun Jörn Donner ystävineen perusti vuonna 1957 arkiston juuri kun suomalaisella elokuvalla oli astumassa kriisiin.[6][3]

Suomen elokuva-arkisto r.y. – Finlands Filmarkiv r.f. -nimisen yhdistyksen perustava kokous pidettiin Helsingissä Hotelli Tornissa 24. huhtikuuta 1957. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Donner, ja sihteerinä sai toimia Ywe Jalander. Heidän ja Aito Mäkisen lisäksi kokouksessa olivat läsnä toimitusjohtaja Olavi Aittola, Jerker A. Eriksson, Valma Hakkarainen, maisteri Raimo Hallama, toimitusjohtaja Mauno Mäkelä, Yrjö Rannikko ja ohjaaja Jack Witikka, joka yksimielisesti valittiin arkiston väliaikaiseksi puheenjohtajaksi. Hallituksen jäseniksi tulivat valituiksi kaikki perustavan kokouksen osanottajat sekä heidän lisäkseen kirjailija Matti Kurjensaari, ohjaaja Edvin Laine, johtaja Erik Lönnberg ja hallitusneuvos Arvo Salminen.

Elokuva-arkistojen kansainväliseen liittoon (FIAF) SEA liittyi 1958.[4] SEA valtiollistettiin vuonna 1979.[3]

1984 arkisto sai Helsinkiin oman teatterin, Orionin.[4]. Esityksiä järjestetään myös yhdeksällä muulla paikkakunnalla[7].2006 elokuva-arkisto aloitti DVD-julkaisutoiminnan yhteistyössä Finnkinon kanssa julkaisemalla Teuvo Tulion kootut teokset 12 levyllä.[4] Samana vuonna verkossa avattiin suomalainen elokuvan tietokanta Elonet, jossa arkiston panos on ollut keskeinen.[4]

KAVA perustettiin, kun vuoden 2008 alusta käynnistyi laajeneminen elokuvan lisäksi radio- ja televisioarkistoksi.[4]

Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audiovisuaalisen arkiston toimitilat – toimisto, kirjasto, arkistopalvelut, restaurointiyksikkö, koeteatteri ja aulagalleria – sijaitsevat Helsingin Sörnäisissä. Arkiston elokuvateatteri Orion on Helsingin Kampissa. Orionin säännöllisen esitystoiminnan ohella arkistolla on esityssarjoja Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.[4] Varastotiloja on muualla Suomessa.

Museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KAVAn alaisuudessa toimii Elävän kuvan museo.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lukkarila, Matti & Similä, Olavi & Toiviainen, Sakari (toim.): Filmin tähden. Suomen elokuva-arkisto 40 vuotta. Suomen elokuva-arkisto, 1997. ISBN 951-97639-0-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.1.2014.
  2. SEA:Lähikuvassa: Tiedottajan virkaa, luettu 26.1.2008
  3. a b c Agricola.utu.fi Arvostelut
  4. a b c d e f g h i j k Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja elokuvateatteri Orion. Orion/ohjelmisto, 2008, nro Toukokuu-elokuu, s. 58.
  5. Kava hankki Suomi-Filmin elokuvien oikeudet, Yle.fi, uutiset viitattu 16.11.2011
  6. Sakari Toiviainen: SEA:n vuosikymmenet, Kava
  7. http://www.kava.fi/esitykset/aluesarjat



Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]