Kruunuvuorenranta
Sivulta puuttuu 
Kruunuvuorenranta (ruots. Kronbergsstranden) on Laajasalon öljysataman paikalle rakennettava merellinen kaupunginosa Helsingin Laajasalossa. Kaavan kerrosala on 550 000 kerrosneliömetriä, josta 500 000 asuntoja. Asukkaita tulee alueelle noin 10 000.
Alueesta käytetty nimi johtuu siellä olevan korkean rantakallion vanhasta nimestä Kruunuvuori. Sieltä näkyy monille Helsingin saarille, esimerkiksi Katajanokalle, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan. Saman vuoren mukaan on saanut nimensä myös Laajasalon ja kantakaupungin välissä oleva vesialue, Kruunuvuorenselkä, sekä sen mukaisesti myös vastarannalla, Katajanokalla sijaitseva Kruunuvuorenkatu.
Kruunuvuorenranta sijaitsee Laajasalon saaren lounaisosassa, Kruunuvuorenselän itärannalla noin kahden kilometrin päässä Katajanokalta ja kolmen kilometrin päässä Kauppatorilta.[1]
Öljysataman alueen lisäksi myös Borgströminmäki ja Koirasaarentien itäpuolella oleva metsä rakennetaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nykytilanne
Suunnitellun Kruunuvuorenrannan asuinalueen paikalla sijaitsee Laajasalon öljysataman lisäksi sen pohjoispuolella oleva vanha vapaa-ajan asuinalue. Öljysataman alue on aidattu, ja sitä ympäröivä aita jakaa myös varsinaisen Kruunuvuoren kahtia. Öljysatama-alueen pohjoispuolella on lukuisia hylättyjä ja pahasti rapistuneita huviloita, joista suurin osa on kokonaan tai osin sortunut.[2] Muutama Kruunuvuorenrannan rakennuksista on yhä yksityishenkilöiden virkistyskäytössä. Maasto on paikoin kallioista ja karua, osittain taas tiheäkasvuista metsikköä.
[muokkaa] Huvila-alue
Vuonna 1905 Kruunuvuorenrannan huvila-alueen osti suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan Uno Cygnaeuksen poika Jacob Cygnaeus. Alueella on kymmenkunta huvilaa ja jotkut niistä ovat todennäköisesti jo 1800-luvulta. Vuonna 1914 saksalainen kauppaneuvos Albert Goldbeck-Löwe osti maat Cygnaeuksen suvulta. Huvila-aluetta kutsutaan yhä joskus Kissingeksi, Goldbeck-Löwen yhtiön mukaan. Saksan hävitessä toisen maailmansodan, Ulkomaisen omaisuuden hoitokunta siirsi saksalaisomistuksessa olleen Kruunuvuoren Neuvostoliitolle. Tämän jälkeen alue oli neuvostoliittolaisten ja suomalaisten kommunistien juhlakäytössä.
Vuonna 1955 Palkki Oy:n perustaja vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti alueen itselleen. 1960-luvun lopulla Arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen suunnitteli alueelle asemakaavan 2 300 asukkaan lähiölle, jossa olisi ollut 78 900 kerrosneliötä. Lähiösuunnitelmia ei kuitenkaan hyväksytty ja alue määrättiin rakennuskieltoon. Omistaja päästi tämän seurauksena rakennukset rappeutumaan.
Helsingin kaupunki sitoi 1990-luvun lopulla alueen rakennussuunnitelmat koko Laajasalon kohtaloon. Laajasaloon on tarkoitus rakentaa Herttoniemenrannan tapainen merellinen asuinalue. Alueelle suunniteltiin Helsingin metron laajennusta, joka lähtisi Meilahdesta ja kulkisi Töölön, Kampin, Katajanokan ja Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon. Laajasalon ranta-alueita päästään rakentamaan vuoden 2010 jälkeen, jolloin öljy-yhtiöiden vuokrasopimukset satama-alueella päättyvät.
Ennen Laajasalon rakentamisen käynnistymistä huvila-alue on jatkanut rappioitumistaan. Viime vuosina talojen lahoaminen on kiihtynyt muutamaa taloa lukuun ottamatta. Tonttien kaivot ovat rapautuneet ja talousvesi on tuotava muualta. Viime vuosina huvilat ovat olleet Palkkiyhtymän henkilökunnan sekä eläkeläisten virkistyskäytössä. Helsingin kaupunki suunnittelee Museoviraston kanssa ehjien huviloiden, erityisesti Villa Hellebon suojelua. Alueella oleva aarniometsä metsälampineen on tarkoitus muuttaa virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi.[3]
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Alueen liikennejärjestelyt ovat suunnittelun kannalta haastava kohde, koska uusi asuinalue liki kaksinkertaistaa Laajasalon alueen asukasmäärän.
[muokkaa] Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen järjestämiseksi on esitetty liityntäliikennettä Herttoniemen metroasemalle, suoraa raitiovaunuyhteyttä keskustaan sekä suoraa metroyhteyttä. Metron rakentamiselle ei alueella ole riittävää väestöpohjaa ennen Santahaminan siirtymistä asumiskäyttöön. Myös siltayhteys Katajanokalle on tyrmätty maisemaa vahingoittavana. Marraskuussa 2008 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman raitiovaunuille ja kevyelle liikenteelle tarkoitettujen siltojen rakentamisesta Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen ja sieltä Sörnäisiin, mistä raitiolinja jatkuisi Tervasaaren kautta keskustaan[4][5]. Matka-aika keskustaan on suoralla raitiolinjalla 10–15 minuuttia. Metrolla matka-aika olisi noin 5 minuuttia lyhyempi. Liityntäliikennematka Herttoniemeen ja metromatka sieltä keskustaan kestäisivät yhteensä miltei 30 minuuttia. Myös köysirataa Kruunuvuorenrannan ja Helsingin kantakaupungin välille on esitetty.[6]
[muokkaa] Henkilöautoliikenne
Autoliikenne ohjataan Koirasaarentietä Laajasalontielle ja tätä kautta Herttoniemeen.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kruunuvuorenranta 22.2.2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.3.2008.
- ↑ http://www.dm-exp.org/gallery/kruunuvuori/kruunis.html
- ↑ HS Kaupunki 20.8.2001 "Surullinen huvila-alue raunioituu Helsingin sydämessä"
- ↑ http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/Uutiset/Uutiset&CACHEPARAM=raitio_silta#raitio_silta Uutinen Helsingin kaupungin verkkosivuilla 13.11.2008
- ↑ http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2008/Halke_2008-11-12_Kvsto_20_El/30ACB9D4-4D43-43E7-8505-5C8665957360/Laajasalon_raidevaihtoehtojen_jarjestelmatarkastel.html Kaupunginvaltuuston esityslista
- ↑ Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 11.1.2007 (Lausunto valtuustoaloitteista, jotka koskevat köysirataa Laajasaloon) Helsingin kaupunki. Viitattu 31.3.2008.
