Lahokaviosammal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahokaviosammal
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Erittäin uhanalainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Lehtisammalet Bryophyta
Alakaari: Bryophytina
Luokka: Aitosammalet Bryopsida
Alaluokka: Buxbaumiidae
Lahko: Kaviosammalet Buxbaumiales
Heimo: Kaviosammalet Buxbaumiaceae
Suku: Kaviosammalet Buxbaumia
Laji: viridis
Kaksiosainen nimi

Buxbaumia viridis
(Moug. ex Lam. & DC.) Brid. ex Moug. & Nestl.[2][3]

Synonyymit
  • Buxbaumia indusiata
Katso myös

  Lahokaviosammal Wikispeciesissä
  Lahokaviosammal Commonsissa

Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) on kaviosammalten heimoon ja kaviosammalten sukuun kuuluva sammal.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahokaviosammalen tunnistaa hieman kaviota muistuttavista itiöpesäkkeistä. Sen itiöpesäkkeet ovat vihreät ja pesäkeperä on punainen, kun taas kalliokaviosammalella itiöpesäkkeet ovat ruskeita.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahokaviosammal kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla lauhkealla vyöhykkeellä. Sitä on tavattu Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta sekä Uudeltamaalta, ja nyttemmin myös ainakin Satakunnasta.[5][6][7] Se on Suomessa erittäin uhanalainen[8].

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahokaviosammal kasvaa lahopuulla.[9][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hodgetts, N., Blockeel, T., Konstantinova, N., Lönnell, N., Papp, B. & Schnyder, N.: Buxbaumia viridis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2021. (englanniksi)
  2. Goffinet, B & Buck, W. R. & Shaw, A. J.: Moss classification eeb.uconn.edu. Arkistoitu 7.5.2012. Viitattu 30.4.2012. (englanniksi)
  3. Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.): Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1153-4 (PDF), painetussa muodossa ISBN 952-11-1152-6 (nid.). Teoksen verkkoversio.
  4. Laaka-Lindberg, S. & Anttila, S. & Syrjänen, K. (toim.): Suomen uhanalaiset sammalet. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6.
  5. Ulvinen, T. & Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa 2.. , 2011.
  6. Raiskila, Selen: Lahokaviosammal-kurssilla opittua SLL Uusimaa. Arkistoitu 1.5.2018. Viitattu 1.5.2018.
  7. Lahokaviosammal Laji.fi. Suomen lajitietokeskus. Viitattu 1.5.2018.
  8. Lahokaviosammal – Buxbaumia viridis Laji.fi. Viitattu 5.1.2021.
  9. Manninen, Olli: Helsingin lahokaviosammalselvitys 2017. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:8. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2017. ISBN 978-952-331-350-7. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 1.5.2018).
  10. Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) (pdf) (Lajien esittelyt: luontodirektiivin lajit) Ymparisto.fi. Suomen ympäristöhallinto. Viitattu 1.5.2018.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.