Vesitorni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Roihuvuoren sienimallinen vesitorni on uusin Helsingin neljästä yhä alkuperäisessä käytössä olevasta vesitornista. Käyttöönotettu 1977.

Vesitorni on torni, jonka yläpäässä on vesisäiliö. Vesitornilla on kaksi pääkäyttötarkoitusta, varastoida vettä ja pitää yllä painetta vesijohtoverkossa.

Vesitornin säiliön tilavuus voi olla yli 10 000 kuutiometriä. Tornilla voi samalla olla myös muuta käyttöä, esimerkiksi näkötorni, teleliikenteen "masto" tai kuten Varkaudessa, jossa vesitorni on samalla kerrostalo. Useisiin vesitorneihin on rakennettu myös tähtitorni. Pohjoismaissa vesitornit ovat kaupungeissa yleensä suurempia kuin Keski-Euroopassa, mutta ne palvelevat suurempaa aluetta ja niitä on harvemmassa.

Vesitornien toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havainnekuva vesitornin toiminnasta. 1. Pumppuasema joka pumppaa veden vesitorniin. 2. Vesitornin säiliö. 3. Käyttäjä joka on alempana kuin vesitornin veden pinta

Vesitorni on usein rakennettu korkealle mäelle, jolloin itse tornin ei tarvitse olla niin korkea. Korkeutta tarvitaan ylläpitämään hydrostaattista painetta, joka saa veden virtaamaan putkissa maan vetovoiman vaikutuksesta. Koska vesi virtaa ylemmästä astiasta alempaan, vesitornin säiliön vedenpinnan täytyy olla korkeammalla kuin korkeimmalla olevan hanan ja itse asiassa vielä korkeammalla koska hanasta täytyy saada vettä riittävällä paineella ulos. Vedenpaine jollain syvyydellä on suoraan verrannollinen vedenpinnan ja syvyyden väliseen korkeuseroon. Paine ei ole riippuvainen altaan muodosta. Kotiin tuleva vesijohto ja vesitornin säiliö ovat periaatteessa samaa allasta ja paine riippuu säiliön vedenpinnan ja vesijohdon korkeuserosta. Paine ei toisaalta saa olla liian suuri etteivät putkistot vaurioidu. Vaihtoehtoisesti vedenpainetta voidaan pitää yllä ilman vesitorneja pelkästään pumpuilla. Joissain korkeissa taloissa käyttövesi saatetaan pumpata ylös erillisillä paineenkorotuspumpuilla. Joissain pilvenpiirtäjissä on katolla omat vesisäiliöt.

Liian pienen paineen aiheuttamia ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarpeeksi suuri paine on tarpeen vesijohtoverkon toiminnan vuoksi. Liian matalalla paineella voi olla useita vaikutuksia:

  • Maaperän vesi vuotaa putkeen ja pilaa juomaveden mikrobeilla, lannoitteilla ja kemikaaleilla.
  • Vesijohto voi romahtaa maaperän aiheuttamasta paineesta, jonka normaalisti vedenpaine kumoaa. Säännösten mukainen vesijohto kestää maanpaineen myös tyhjänä.
  • Vesi ei nouse kerrostalojen ylimpiin kerroksiin.
  • Vedenpaine on liian alhainen vesihanassa.

Vesitornien päätyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • jalalliset
    • kartiomaiset: Sienityyppisissä vesitorneissa säiliö on kartion muotoinen, jolloin vedenpinnan korkeus ei vaihtele niin paljon ja paine putkistossa pysyy tasaisena. Tätä muotoa käytetään yleensä vain suurissa torneissa. Rakennusteknisesti malli yleistyi vasta sotien jälkeen ja lähes kaikki sienimalliset tornit on tehty betonivalua käyttäen. Esimerkiksi Roihuvuoren vesitorni on kartiomainen.
    • lieriömäiset
    • pallomaiset: Tämä tyyppi on yleinen pienissä vesitorneissa. Varsinkin Unkarin ja Yhdysvaltojen pienissä taajamissa näkee kyseistä mallia.

Vesitornien uusiokäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdeksankymmenluvun jälkeen vedenkulutus on laskenut vesipihimpien kodinkoneiden ja wc-pönttöjen kehityksen sekä kylpyammeiden vähenemisen takia. Tämän vuoksi useita vesitorneja on poistettu käytöstä. Osa torneista on purettu, mutta monelle on mietitty uusiokäyttöä. Monet poistetut tornit ovat olleet kaupunkikuvallisesti merkittäviä ja tämän takia rakennussuojeltuja. Helsingin Alppilan eli Linnanmäen suurempaan vesitorniin, joka on poistettu jo käytöstä, mutta suojeltu, on suunniteltu milloin hotellia milloin konserttipaikkaa.

Höyryveturien vesitornit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten museorautatien varikkomestari hoitamassa LWR6 -veturin vedentäyttöä Minkiön aseman vesitornilla toukokuussa 2006

Höyryveturien aikakautena monilla rautateillä oli erillisiä vesitorneja vetureita varten. Niitä jäi runsaasti jäljelle varsinaisen höyryveturikauden päätyttyä.

Tällaisessa vesitornissa on radan puoleisessa kyljessä erillinen laskuputki, jonka alle veturin vedentäyttöaukko voitiin ajaa. Käyttöhana on yleensä putken vieressä.

Yksi harvoista Suomessa aktiivikäytössä olevista höyryveturien vesitorneista sijaitsee Minkiön asemalla. Se valmistui rautatien satavuotisjuhlaan kesäksi 1998.

Lisäksi nostalgialiikenteen alkamisen myötä on harkittu useidenkin hyvin säilyneiden tornien palauttamista aktiivikäyttöön.

Kuvia vesitorneista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia vesitorneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesitorneja eri puolilla maailmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]