Selim A. Lindqvist

Arkkitehti Selim A. Lindqvist
Syntynyt	19. toukokuuta 1867 Helsinki
Kuollut	17. toukokuuta 1939 (71 vuotta) Helsingin pitäjä
Kansallisuus	suomalainen
Ammatti	arkkitehti

Selim Arvid Lindqvist (19. toukokuuta 1867 Helsinki – 17. toukokuuta 1939) oli suomalainen arkkitehti. Hän oli jugend-tyylisuunnan tunnetuimpia edustajia Suomessa ja on suunnitellut lukuisia arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia Helsinkiin. Hän valmistui vuonna 1888 Polyteknillisestä opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu). Lindqvist työskenteli Kiseleff & Heikelin toimistossa ensin harjoittelijana ja Konstantin Kiseleffin kuoltua vuosina 1888–1901 rakennusmestari-arkkitehdin Elia Heikelin yhtiökumppanina, mutta perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1888 pysytellen yksilöllisessä tyylissään. Lindqvistin tunnetuimpia suunnittelutöitä ovat:

Aleksanterinkatu 13, Helsinki

Villa Johanna, 1906, Laivurinkatu 23–25, Helsinki

Helsingissä:

• Lundqvistin liiketalo (1898–1900) Aleksanterinkatu 13, Kluuvi, jonka rakenteet tuhottiin peruskorjauksessa
• edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan palveleva Hietalahden kauppahalli (1903–1904) Hietalahdentorilla
• Merkuriuksen liiketalo (1890), Mikonkatu 1/Pohjoisesplanadi 33
• Panttilainaamo (1902–1903), Pursimiehenkatu 7
• Suvilahden energiantuotantosalueen rakennukset (1909) Sörnäisten rantatiellä
• Villa Johanna (1905–1906), Laivurinkatu 23–25
• Villa Riviera (1910–1911), Armfeltintie 1
• Villa Ensi (1910–1912), Merikatu 23
• Dahlströmin talo (1904–1906), Lapinlahdenkatu 31/Eteläinen Rautatiekatu 20

Muualla Suomessa:

• Mikkelin kaupungintalo 1911
• Vesitorni Naisvuorella Mikkelissä 1911
• Voikkaan paperitehtaan rakennuksia (mm. vanhempi kattilahuone) 1930-luku (puretaan vuonna 2010)

Myös Helsingin Katajanokan asuinrakennukset Satamakatu 5 (1902–1903) ja Wellamo (1903–1904), Vyökatu 9, sekä Vuorilinna Kruununhaassa ovat Lindqvistin käsialaa. Lindqvist oli ensimmäisiä teräsbetonin käyttäjiä Suomessa ja kantavan pilarin muotokielen kehittäjä. Lindqvistin töihin liitettiinkin toistuvasti sanonta "ensimmäistä kertaa Suomessa" hänen soveltaessaan suunnitelmiinsa uusia keksintöjä. Hän piirsi erityisesti liike- ja teollisuusrakennuksia, mutta myös huviloita ja asuintaloja. Teknisenä suunnitteluapuna Lindqvistillä oli insinööri Jalmar Castrén. Useita Lindqvistin piirtämiä merkittäviä rakennuksia on purettu. Esimerkiksi basaari-tyyppisistä rakennuksista on jäljellä vain Hietalahden kauppahalli.

Katso myös

• Loviisan–Vesijärven rautatie

Lähteet

• Rakennustaiteen museo Selim A. Lindqvist

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Selim A. Lindqvist Wikimedia Commonsissa
• Selim A. Lindqvistin rakennuksia (www.korttelit.fi)
• Helsingin Sanomat kirja-arvostelu – Asko Salokorpi: Selim A. Linqvist, arkkitehti. Kustantajat Sarmala ja Rakennusalan kustantajat
• Pitäjänmäki muistelee Selim A. Lindqvist