Teksas

Wikipedia

State of Texas

Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: Lone Star State
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki	Austin
Suurin kaupunki	Houston
Kuvernööri	Rick Perry
Viralliset kielet	Ei ole
Pinta-ala	696 241 km² (2.)
- Maa-ala	678 051 km²
- Vesiala	17 570 km² (2,5 %)
Väestö (2005)
- Asukkaita	22 859 968 (2.)
- Asukastiheys	33,71/km² (28.)
Liittovaltion osavaltioksi
- Päivämäärä	29. joulukuuta 1845
- Järjestyksessä	28.
Aikavyöhyke	UTC-7/-6 ja -6/-5
Leveyspiiri	25°50'N - 36°30'N
Pituuspiiri	93°31'W - 106°38'W
Leveys	1 065 km
Pituus	1 270 km
Pinnanmuodostus
- Korkein kohta	2 667 m
- Keskikorkeus	520 m
- Matalin kohta	0 m
Lyhenteet
- Postilyhenne	TX
- ISO 3166-2	US-TX
Sivusto	www.state.tx.gov

Texas (suomeksi myös Teksas) on pinta-alaltaan Yhdysvaltain toiseksi suurin osavaltio Alaskan jälkeen ja toiseksi suurin myös väestöltään Kalifornian jälkeen. Texas julistautui itsenäiseksi 1836 ja liittyi Yhdysvaltoihin vuonna 1845 28. osavaltiona. Texasilla on yhteistä rajaa Meksikon kanssa. Idässä Texas rajoittuu Louisianan ja Arkansasin, pohjoisessa Oklahoman ja lännessä New Mexicon osavaltioon.^[1]

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Teksasin tasavalta 1.2 Osavaltioksi – väestö vielä 2000-luvullakin itsenäisyyshenkistä 1.3 1900-luvun alusta nykypäivään 2 Maantiede 3 Talous 3.1 Terveydenhoito ja lääketieteellinen tutkimus 4 Väestö 5 Koulutus 5.1 Colleget ja yliopistot 6 Hallitus 6.1 Politiikka 7 Urheilu 8 Kirjallisuutta 9 Viitteet 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Texasin alueella asuneisiin intiaaniheimoihin kuuluivat apassit, atakapan-, bidai-, caddo-, comanche-, cherokee-, kiowa-, tonkawa- ja wichitaheimot. Ensimmäisenä eurooppalaisena Texasin alueelle saapui konkistadori Álvar Núñez Cabeza de Vaca 1528.

Ennen vuotta 1821 Texas kuului Espanjan Uuden-Espanjan siirtokuntaan. Kun Meksiko itsenäistyi, Texas jäi sen osaksi. Vuonna 1823 kolmesataa perhettä asettui Stephen F. Austinin johdolla Brazosjoen varsille. Siirtolaisia ärsyttivät Meksikon hallituksen orjuuden kielto, uudisasukkaiden riisuminen aseista ja laittomien siirtolaisten karkottaminen takaisin Yhdysvaltoihin.

[muokkaa] Teksasin tasavalta

Vihamielisyydet Meksikon ja Texasin välillä alkoivat lokakuussa 1835 San Antonion kaupungin lähettyvillä. Meksikolainen kenraali Martín Perfecto de Cos antautui kapinallisille taistelussa lähellä La Bahían kaupunkia, ja tästä suuttuneena Meksikon armeijan komentaja Antonio López de Santa Anna lähti 6100 miehen armeijansa kanssa kohti San Antoniota. Hänellä oli tarkoituksenaan vangita koko Texasin johto, ja 23. helmikuuta 1836 hän hyökkäsi San Antonioon. Kaupunkia ja sen puolustusta oli johtamassa eversti William Barret Travis 189-miehisen, pääosin vapaaehtoisista koostuvan joukkonsa kanssa. Tuossa joukossa oli taistelijoita 28 eri osavaltiosta ja maasta. Heistä kuuluisimpia olivat Jim Bowie ja David Crockett. Erään ratkaisutaistelun näyttämönä toimi Alamon lähetysasema San Antoniossa. Siellä Meksikon armeija menetti kaatuneina noin 400 miestä kaikkiaan 1600 taisteluun osallistuneesta sotilaastaan. Texasilaisten tappiot olivat noin 300 miestä. Taistelu kesti 13 päivää texasilaisten kieltäytyessä antautumasta. Meksikolaisten valloitettua Alamon he teloittivat kaikki henkiin jääneet miespuoliset puolustajat, joidenkin tietojen mukaan myös Jim Bowien ja Davy Crockettin.

Vuonna 1836 3. maaliskuuta texasilaiset julistautuivat itsenäisiksi Alamon puolustajien siitä tietämättä. 21. huhtikuuta Sam Houstonin johtama, 910 mieheen kutistunut Texasin armeija hyökkäsi San Jacinton taistelussa 1250 miehen vahvuisen Meksikon armeijan kimppuun. Taistelussa noin 600 meksikolaista sai surmansa ja 650 vangittiin, ja joukkoja johtanut kenraali ja Meksikon presidentti Antonio López de Santa Anna saatiin vangiksi seuraavana päivänä. Hän oli pukeutunut vangittaessa tavallisen sotilaan univormuun, ilmeisesti pelätessään kostoa Alamon tapahtumista. Meksikon armeijan komentajat Vicente Filisola ja José de Urrea määräsivät joukot vetäytymään Rio Grande -joen eteläpuolelle. Antonio López de Santa Anna vapautettiin itsenäisyystunnustusta vastaan.

[muokkaa] Osavaltioksi – väestö vielä 2000-luvullakin itsenäisyyshenkistä

Vuonna 1845 Texas hyväksyttiin jäseneksi Yhdysvaltoihin. Sopimus oli molemmille osapuolille hyödyllinen, koska itsenäinen Texas oli yksinään hyvin heikko. 1846 ja 1847 Texas kävi jälleen rajasotaa Meksikon kanssa. Sisällissodan aikana Texas erosi unionista, mutta hyväksyttiin jälleen jäseneksi 1870.

Texasin osavaltion perustuslain mukaan osavaltio noudattaa liittovaltion perustuslakia.^[2] Texasin laissa ei kuitenkaan sanota, että osavaltio olisi alisteinen Yhdysvaltain presidentille, kongressille tai muiden osavaltioiden tahdolle.^[2] Kun Rasmussen-tutkimuslaitos kysyi 2009 texasilaisten mielipidettä siitä, mitä heidän mielestään osavaltion perustuslaki todella tarkoittaa, katsoi 31 % vastaajista, että sen mukaan Texasilla on oikeus ryhtyä itsenäiseksi. Mikäli tutkitut olisivat saaneet äänestää asiasta, olisi 18 prosenttia eronnut Yhdysvalloista ja 75 prosenttia jatkanut liittovaltiossa.^[2] Texasin kuvernööri Rick Perry kommentoi tulosta todeten, että Texas on ainutlaatuinen alue ja sen väki varsin itsenäistä.^[2]

[muokkaa] 1900-luvun alusta nykypäivään

Spindletopin öljykenttä lähellä Beaumontia avattiin 10.1.1901, mistä alkanut "öljybuumi" muutti pysyvästi Texasin taloutta. Lee Harvey Oswald murhasi presidentti John F. Kennedyn Dallasissa 22.11.1963. Samassa autossa matkustanut Texasin kuvernööri John Connally havoittui vaikeasti, mutta selvisi hengissä. Lyndon B. Johnson vannoi virkavalansa Dallasin lentokentällä Air Force One -lentokoneessa.^[3]

[muokkaa] Maantiede

Texas sijaitsee Suurten tasankojen eteläpäässä. Se rajoittuu Rio Grandeen, Merkittäviä kaupunkeja ovat Dallas, Fort Worth, Plano, Houston, San Antonio ja Austin.

[muokkaa] Talous

Toiseen maailmansotaan asti Texas oli pääasiassa maatalousosavaltio. Vuonna 1926 120 000 asukkaan San Antonio oli suurin kaupunki. Vastoin yleistä mielikuvaa pääasiallinen elinkeino ei ole koskaan ollut karjatalous, vaan alkuajoista lähtien puuvillanviljelys ennen öljyteollisuuden syntyä.^[4]

Texasin talous perustuu tietotekniikalle, öljylle ja maakaasulle, energiantuotannolle, maataloudelle ja teollisuustuotannolle. Osavaltiolla on kaksi taloudellista keskusta: Houstonin alue ja Dallas/Fort Worth Metroplex. Houston on petrokemian teollisuuden ja biolääketieteellisen tutkimuksen keskus kun taas Dallas on keskittynyt maatalouteen ja tietotekniikkaan.

Texasin kasvu liitetään usein työpaikkojen saatavuuteen, asumisen edullisuuteen (vaikka Dallasin ja Houstonin alueiden hintataso on noussut, se ei ole noussut yhtä korkeaksi kuin esimerkiksi San Franciscossa), henkilökohtaisen tuloveron puuttumiseen, yleisesti alhaiseen verotukseen ja rajalliseen liiketoiminnan säätelyyn, hallituksen rajalliseen valtaan ja suosiolliseen ilmastoon monilla osavaltion alueilla.

[muokkaa] Terveydenhoito ja lääketieteellinen tutkimus

Houstoniin on sijoittunut maailmankuulu Texas Medical Center, joka sisältää maailman laajimman keskittymän tutkimus- ja terveydenhoitolaitoksia.^[5]

Joitakin akateemisista ja tutkimuksellista terveysinstituutioista ovat Baylor College of Medicine, University of Texas Health Science Center at Houston, ja The University of Texas M. D. Anderson Cancer Center. M. D. Anderson Cancer Center on laajalti tunnustettu yhtenä maailman tuottavimmista ja korkeatasoisimmista akateemisista instituutioista, jotka ovat keskittyneet syöpäpotilaiden hoitoon, tutkimukseen, koulutukseen sekä syövän ennaltaehkäisyyn.

Muita huomattavia terveydenhoidon ja lääketieteellisen tutkimuksen keskuksia osavaltiossa ovat South Texas Medical Center, San Antoniossa, ja UT Southwestern Medical Center, Dallasissa. University of Texas Medical Branch (UTMB) Galvestonissa omaa myös ainoan yksityisen Biosafety Level 4-normit täyttävän laboratorion Yhdysvalloissa.

[muokkaa] Väestö

Vuoden 2004 tilaston mukaan osavaltion väkiluku oli 22 490 022. Näistä 3 450 500 (15,6 %) on ulkomaalaissyntyisiä. Lisäksi osavaltiossa arvioidaan olevan 1,2 miljoonaa laitonta siirtolaista.^[6] Väkiluku kasvoi 5,5 miljoonaa vuodesta 1990 vuoteen 2004 (32,4 %)

[muokkaa] Koulutus

[muokkaa] Colleget ja yliopistot

Texasin yliopistojärjestelmä, jonka loi Texasin perustuslaki vuonna 1876, sisältää yhdeksän akateemista yliopistoa ja kuusi terveysinstituutiota. Järjestelmään kirjautui vuonna 2004 yhteensä 182 752 opiskelijaa tehden siitä Yhdysvaltain laajimman korkeakoulutusjärjestelmän. Suurimmassa yliopstossa, University of Texas at Austin, on 50 000 opiskelupaikkaa, joista 11 000 jatko-opiskelijoille.^[7]

Houstonissa sijaitsee hyvin tunnettu ja menestyksekäs yksityinen Ricen yliopisto, jolla on yksi maailman suurimmista lahjoitusvarannoista. Opiskelija-aines on erittäin korkeatasoista. Yliopisto ylläpitää erilaisia tutkimuslaitoksia ja laboratorioita.^[8]

[muokkaa] Hallitus

Texasin pääkaupunki on Austin. Osavaltion Capitol muistuttaa liittovaltion Capitol-rakennusta Washington DC:ssä, mutta on tehty vaaleanpunaisesta graniitista ja sen huipulla on "vapauden jumalattaren" patsas pitämässä viisikärkistä Texasin tähteä.^[9] Kuten useat muut eteläisten osavaltioiden capitolit, se katsoo etelään pohjoisen sijasta. Capitol-rakennus rakennettiin tarkoituksella seitsemän jalkaa korkeammaksi kuin liittovaltion capitol, mutta se ei ole niin massiivinen.

Republikaani Rick Perry on toiminut Texasin kuvernöörinä joulukuusta 2000 lähtien, kun George W. Bush jätti toimen ottaakseen presidentinviran vastaan. Kaksi republikaania edustaa Texasia Yhdysvaltain senaatissa: Kay Bailey Hutchison (vuodesta 1993) ja John Cornyn (vuodesta 2002). Texasilla on 32 edustajaa Yhdysvaltain edustajainhuoneessa: 21 republikaania ja 11 demokraattia.

Texasin perustuslaki, joka otettiin käyttöön 1876, on liittovaltion toiseksi vanhin.

[muokkaa] Politiikka

Texasin politiikka hallitsee republikaanipuolue. Demokraatit eivät ole onnistuneet saamaan virkoja osavaltion vaaleissa sitten vuoden 1994. Osavaltiossa ei ole tuloveroa, yritysverotus on matala ja osavaltion lainsäädäntöelimet kokoontuvat vain kerran kahdessa vuodessa. Kuvernööri on ollut vuodesta 2000 Rick Perry. Häntä edelsi George W. Bush 1995–2000.

[muokkaa] Urheilu

Texasin suosituin urheilulaji on amerikkalainen jalkapallo. Osavaltiossa on useita ammattilaisjoukkueita useiden eri urheilulajien pääsarjoissa. Myös college- ja high school -urheilu ovat korkealla tasolla Texasissa, sillä niitä tuetaan voimakkasti. Joukkueurheilun lisäksi golfilla ja moottoriurheilulla on tärkeä rooli osavaltion urheilussa. Texas Motor Speedway -ovaalirata sijaitsee Fort Worthissa.

Texas on rodeon keskus, ja siellä järjestetään vuosittain lukuisia rodeotapahtumia, joista Houston Livestock Show and Rodeo on maailman suurin.^[10]

Joukkue	Kaupunki	Sarja & laji	Kotikenttä	Perustettu	Mestaruudet
Dallas Cowboys	Arlington	NFL, amerikkalainen jalkapallo	Texas Stadium	1960	5
Houston Texans	Houston	NFL, amerikkalainen jalkapallo	Reliant Stadium	2002	0
Houston Astros	Houston	MLB, baseball	Minute Maid Park	1962	0
Texas Rangers	Arlington	MLB, baseball	Rangers Ballpark in Arlington	1961	0
Dallas Mavericks	Dallas	NBA, koripallo	American Airlines Center	1980	0
Houston Rockets	Houston	NBA, koripallo	Toyota Center	1967	2
San Antonio Spurs	San Antonio	NBA, koripallo	AT&T Center	1967	4
Dallas Stars	Dallas	NHL, jääkiekko	American Airlines Center	1967	1
FC Dallas	Frisco	MLS, jalkapallo	Pizza Hut Park	1996	0
Houston Dynamo	Houston	MLS, jalkapallo	Robertson Stadium	2005	2
Dallas Desperados	Dallas	AFL, arena football	American Airlines Center	2002	0
San Antonio Silver Stars	San Antonio	WNBA, koripallo	AT&T Center	1997	0
Houston Aeros	Houston	AHL, jääkiekko	Toyota Center	1994	2
San Antonio Rampage	San Antonio	AHL, jääkiekko	AT&T Center	2002	0
Texas Stars	Austin	AHL, jääkiekko	Cedar Park Event Center	2008 (aloittaa kaudella 2009-10)	0

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Dingus, Anne: The Truth About Texas. Houston: Gulf Publishing Company, 1995. ISBN 0-87719-282-0.
• Nofi, Albert A.: The Alamo and The Texas War for Independence. Da Capo Press, 1992. ISBN 0-306-81040-9.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• TexasOnline (englanniksi)
• Texas State History Museum (englanniksi)