Vallilanlaakso

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vallilanlaakso pelikenttineen ja siirtolapuutarhoineen etualalla oikealla. Keskellä Mäkelänkatu, jonka länsipuolella Helsingin velodromi ja Käpylän liikuntapuisto.

Vallilanlaakso (tunnettu myös nimellä Kumpulan kartanon laakso[1][2]) on Vallilan pohjoisosassa ja Kumpulan eteläosassa sijaitseva puistoalue Helsingissä.[3] Alue on tunnettu erityisesti vuonna 1932 perustetusta ja nykyisin asemakaavalla suojellusta Vallilan siirtolapuutarhasta. Siirtolapuutarhan välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Kumpulan kasvitieteellinen puutarha.[4] Puistossa on kävely- ja pyöräilyreittejä, 800 metriä pitkä poikittaissuuntainen pyöräbaana sekä avoimia nurmialueita, joita reunustavat puistopuuryhmät ja pienet metsiköt. Korkeat rakennukset laaksoa reunustavilla rinteillä korostavat laaksovaikutelmaa.[5] Vallilanlaaksoa on kutsuttu kaupunkipuistoksi ja tärkeäksi lähivirkistysalueeksi sekä erityisesti sen itäosaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.[5]

Laaksomaisuutta korostavia rinteitä Kumpulan kartanon läheisyydessä.

Aluetta rajaa lännessä Mäkelänkatu, pohjoisessa Kumpulan Isonniitynkatu ja etelässä kaksi liikuntaviraston jalkapallokenttää Mäkelänrinteessä.[3] Idässä varsinainen nurmikenttien puisto-osuus päättyy ennen siirtolapuutarhaa, mutta käytännössä myös puutarhojen muodostamaa kokonaisuutta ja Hämeentielle ulottuvaa vilkasliikenteistä kevyen liikenteen käytävää niiden välissä kutsutaan Vallilanlaaksoksi.[5] Kokonaisuudessaan alueen pinta-ala on noin 43 000 m².[3] Maamerkkejä ovat puutarhojen ja pelikenttien lisäksi Kumpulan kartano[5] sekä kaupungin omistama kaksikerroksinen punainen puutalo, 1800-luvun lopulla rakennettu Villa Novilla.[6]

Suojeltu siirtolapuutarha ja Hämeentien reuna ovat yleiskaavassa viheraluetta, kun taas Vallilanlaakson länsiosa Mäkelänkadun reunassa on kaavoitettu osittaiseksi kantakaupungiksi.[7] Laakson puustoinen keskiosa on linnustollisesti arvokas kohde.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1970-luvun lopulla Vallilanlaakso oli avointa viljeltyä maisemaa, jossa Kumpulanpuroa ja laakson keskellä sijaitsevan tilan pihapiiriä reunusti puustovyöhyke. Viljely on ollut sekä palsta-, pelto- että puutarhaviljelyä.[5] Isonniityn asuinalue puiston pohjoisreunaan rakennettiin 1980-luvulla.[5] Muutos ”peltotilkuista” metsiköiden, puistojen ja liikuntakenttien maisemaksi on ollut voimakas.[5] Aiemmin Vallilan eteläosassa Teollisuuskadulla kulkenut Sörnäisten satamarata rakennettiin uudelle reitille keskelle Vallilanlaaksoa 1960-luvun alussa, ja sen tavaraliikenne loppui vasta vuonna 2008.[5] Radan hyödyntämä Pasilan rautatietunneli puiston länsireunassa Mäkelänrinteen uintikeskuksen kupeessa säilyi pitkään läpikuljettavana, kunnes sen suuaukko 2020-luvulle tultaessa peitettiin maa-aineksella.

Rautatieliikenteen poistuttua puisto on ollut täysin virkistyskäytössä, ja alueen maaperää on myös kunnostettu.[3][8] Puiston vuosittaiset kunnossapitokustannukset Helsingin kaupungille ovat noin 22 000 euroa.[3]

Joukkoliikennekatu- ja raitiohankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiotie rakennetaan puustoiselle osuudelle pyöräily- ja jalankulkuväylän eteläpuolelle (oikealla). Kuva kesältä 2021. Sorapohjainen pyöräväylä muutettiin asfalttipintaiseksi pyöräbaanaksi, joka valmistui joulukuussa 2023.

Poistuneen satamaradan tilalle puiston halki suunniteltiin pitkään poikittaista joukkoliikennekatua, johon olisi kuulunut sekä raitiotie että linja-autoväylä. Alueen asukkaat järjestivät hanketta vastustavia mielenosoituksia ja myös kaupunginmuseo piti suunnitelmaa haitallisena alueen miljöölle.[9][10][11] Esitys kaadettiin täpärästi kaupunginvaltuustossa vuonna 2012.[12]

Poikittaisliikenteen sujuvoittamista haluttiin kuitenkin jatkaa, ja sittemmin samalle reitille kaavoitettiin Kalasatama–Pasila-raitiotie ja sen yhteyteen rakennettava asfalttipintainen pyöräilybaana osana Pasilanbaanaa.[13] Baana otettiin käyttöön joulukuussa 2023.[14] Raitiotie johtaa Hermannin rantatieltä Mäkelänrinteen uintikeskuksen ohi Mäkelänkadulle ja edelleen Itä-Pasilaan. Kumpulan asukkaat vastustivat raitiotien reittivalintaa,[15][16] mutta suunnitelma sai silti kaupunginvaltuustossa vahvan kannatuksen.[15] Reittiä on perusteltu osittain sillä, että esitettyyn Sturenkatu-vaihtoehtoon verrattuna Vallilanlaakson sanotaan olevan 3–5 minuuttia nopeampi reitti Pasilan asemalle.[15] Vallilanlaakson osuudelle toteutetaan nurmipintainen viherrata[17], jonka sanotaan upottavan raitiokiskot paremmin maisemaan ja vähentävän raitioliikenteestä syntyvää melua.[5] Vallilanlaakson keskiosasta hävitettiin raitiotien tieltä puita ja kasvillisuutta. Asemakaavoituspalvelun mukaan vanhaa satamarataa seuraava raitiotie ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta alueen maisemaan tai luontoon eikä halkaise arvokkaita luontoalueita.[5] Puiston länsiosan muutokset luiskineen ja rinneleikkauksineen vaikuttavat maisemaan merkittävimmin.[5]

Raitiotiehankkeen maastomittaukset ja pohjatutkimukset aloitettiin Vallilanlaaksossa syksyllä 2020.[18][19] Keväällä 2022 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi asemakaavasta jätetyt valitukset.[20][21] Puunkaadot aloitettiin lokakuussa 2022,[22] ja raitiotien rakentaminen laaksossa alkoi vuonna 2023. Liikenteen on tarkoitus alkaa syksyllä 2024.[23]

Kumpulanpuro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpulanpurolla on muutamia avoimia osia. Nurmikentän alueella puro kulkee hulevesiviemärissä ja siirtolapuutarhan läpi betonikourussa.

Vallilanlaakson halki virtaa Ilmalan varikon luota alkava osittain putkitettu Kumpulanpuro, kantakaupungin ainoa vielä osittain avoin virtavesi.[1] Siirtolapuutarhan alueella useasti tulvineen puron vesi virtaa Hermannin kautta Vanhankaupunginlahteen.[3][24] Sen varrelle Vallilanlaaksoon on rakennettu kaksi lampimaista laajentumaa. Puroa pyritään muokkaamaan luonnonmukaisemmaksi ja sen putkitettuja osuuksia avaamaan.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kumpulan kartanon laakso – perinteikäs kulttuuriympäristö miro.fi. 2011. Kumpula-seura ry. Viitattu 15.4.2021.
  2. ↑ Mättö, Ville: Pyöräilyaktiivit haluavat puistoreitin keskustan halki Yle (yle.fi). 5.9.2011. Viitattu 15.4.2021.
  3. ↑ a b c d e f Vallilanlaakso, puistosuunnitelman ja hulevesisuunnitelman hyväksyminen, Kumpula, nro VIO 5640-1 Asiat | Päätökset, dev.hel.fi. 2012. Helsingin kaupunki. Viitattu 15.4.2021.
  4. ↑ Helsingin karttapalvelu (Näkymä Vallilanlaaksosta) kartta.hel.fi. Viitattu 15.4.2021.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l Vallilanlaakson raitiotie | Asemakaavaluonnostuksen selostus (pdf) dev.hel.fi. 30.1.2018. Helsingin kaupunki | Asemakaavoitus. Viitattu 15.4.2021.
  6. ↑ Lindfors, Sami & Jaakkonen, Leo: Talonvaltaajat iskivät Helsingissä Heikki Hurstin entiseen taloon, kutsuivat naapurit kahville – tällainen on vallattu "kummitustalo" MTV Uutiset. 31.01.2019. Viitattu 7.10.2021.
  7. ↑ Helsingin karttapalvelu (Näkymä Vallilanlaaksosta yleiskaavassa 2016) kartta.hel.fi. Viitattu 15.4.2021.
  8. ↑ Helsingin Vallilanlaakson puiston rakentaminen alkaa Rakennuslehti (rakennuslehti.fi). 5.9.2012. Viitattu 15.4.2021.
  9. ↑ Kumpulassa osoitettiin mieltä katuhanketta vastaan Yle Uutiset. 10.3.2009. Viitattu 15.4.2021.
  10. ↑ Vallilanlaaksoa halkoo jatkossa joukkoliikennekatu Yle Uutiset. 18.6.2010. Viitattu 15.4.2021.
  11. ↑ Vallilanlaakson joukkoliikennekadusta uusi taistelu Yle Uutiset. 22.6.2010. Viitattu 15.4.2021.
  12. ↑ Nissinen, Kari: Helsingin valtuusto torppasi Kumpulan joukkoliikennekadun Yle Uutiset. 6.6.2012. Viitattu 15.4.2021.
  13. ↑ a b Vallilanlaakso / puistosuunnitelmaselostus kartta.hel.fi. 30.5.2022. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 8.7.2022. Viitattu 11.6.2022.
  14. ↑ Siippainen, Aapo: Kuva: 800 metriä pitkä pyöräbaana aukesi Vallilanlaaksoon Helsingin Uutiset. 4.12.2023. Viitattu 4.12.2023.
  15. ↑ a b c Jokinen, Juho: Valtuusto päätti: Helsingin uusi raitiolinja saa halkoa Vallilanlaakson puistoaluetta, yhteys Pasilasta Kalasatamaan jo ehkä muutaman vuoden päästä Helsingin Sanomat. 10.4.2019. Viitattu 15.4.2021.
  16. ↑ Pelastetaan Vallilanlaakson puisto Puistojen puolesta. 2018. Arkistoitu 31.10.2020. Viitattu 15.4.2021.
  17. ↑ Thynell, Tuulia: Ratikalla pääsee ensi vuosikymmenellä Helsingin Sompasaaresta Kalasataman ja Vallilanlaakson läpi Pasilan rautatieasemalle 15 minuutissa Yle Uutiset. 14.6.2018. Viitattu 15.4.2021.
  18. ↑ Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen maastotyöt etenevät syyskuussa Vallilanlaaksoon Vallilan siirtolapuutarhayhdistys (vallilanspy.fi). 11.9.2020. Viitattu 15.4.2021.
  19. ↑ Vallilanlaaksossa tehdään maaperätutkimuksia Vallilan siirtolapuutarhayhdistys (vallilanspy.fi). 7.12.2020. Viitattu 20.11.2021.
  20. ↑ Palkoaho, Milla: KHO: Helsingin uusi ratikkalinja ei lisää meteliä Helsingin Uutiset. 9.5.2022. Viitattu 10.10.2022.
  21. ↑ Vallilanlaakson ratikkalinjavalitukset nurin – Näin uusi linja etenee Helsingin Uutiset. 9.5.2022. Viitattu 10.10.2022.
  22. ↑ Palkoaho, Milla: Vallilassa kaadetaan puita uuden ratikkalinjan tieltä Helsingin Sanomat. 31.10.2022. Viitattu 31.10.2022.
  23. ↑ Hanketietoa kalasatamastapasilaan.fi. Helsingin kaupunki & Kaupunkiliikenne Oy. Viitattu 11.3.2022.
  24. ↑ Helsingin Vallilanlaaksoon toteutetaan tulvia estäviä rakenteita Rakennuslehti (rakennuslehti.fi). 26.4.2012. Viitattu 15.4.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vallilanlaakso&oldid=22027584”