Tennispalatsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tennispalatsi

Tennispalatsi on Helsingin Kampissa sijaitseva kulttuurin ja vapaa-ajan keskus. Se käsittää kokonaisen korttelin Salomon­kadun, Fredrikin­kadun, Eteläisen Rautatie­kadun ja Jaakon­kadun välissä. Rakennuksessa on Finnkinon elokuvateatteri, kaupungin omistama Helsingin taidemuseo, Museoviraston alainen Kulttuurien museo sekä pieniä liikkeitä.

Funktionalismia edustavan Tennispalatsin suunnitteli arkkitehtiylioppilas Helge Lundström, joskin hänen suunnitelmissaan rakennus oli virtaviivaisempi ja uudenaikaisempi. Vaikka Tennispalatsia pidetään nykyään yhtenä funktionalismin tärkeimmistä edustajista Suomessa, suhtautuminen rakennukseen on vaihdellut. Hilding Ekelund esimerkiksi jätti rakennuksen mainitsematta Helsingin 1920–1930-lukujen arkkitehtuuria käsitelleessä kirjassaan vuodelta 1962.[1]

Rakennuksen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennispalatsi Eteläisen Rautatiekadun puolelta nähtynä.

Varaosien kauppaa sekä huoltamotoimintaa silmällä pitäen suunniteltu Tennispalatsi valmistui vuonna 1937. Kaarirakenteet ja neljä tenniskenttää, joista rakennus sai nykyisen nimensä, rakennettiin vuotta myöhemmin. Rakennus oli tarkoitettu tilapäiseksi, ja se vuokrattiin kymmeneksi vuodeksi Auto-palatsi Oy:lle autojen ja varaosien myyntitilaksi.[1] Tennispalatsi toimi pitkän aikaa Suomen keskeisimpänä tennisrakennuksena. Toimintaa piti yllä Helsingin verkkopalloseura. Vuoden 1952 olympialaisissa rakennuksessa pelattiin koripalloa.[1]

Autokauppa menetti asemaansa Helsingin keskustassa 1950-luvulla, ja talousvaikeuksiin joutunut rakennus pakkohuutokaupattiin vuonna 1957. Rakennuksen osti Helsingin kaupunki, jonka aikomuksissa oli sen purkaminen. Suunnitelmat uuden linja-autoaseman rakentamisesta Tennispalatsin paikalle olivat 1980-luvun lopulla jo valmiina. Purku-uhan ollessa esillä tilojen annettiin rappeutua, tosin vuokralaisista kukin korjasi omia tilojaan. Tunnetuin ja pitkäaikaisin vuokralainen oli Anttilan tavaratalo. 1990-luvun alussa puhjenneen laman voidaan kuitenkin sanoa pelastaneen rakennuksen.

Tennispalatsin käyttöä kulttuurikeskuksena alettiin suunnitella vuonna 1993, ja nykyisessä käytössään se on toiminut vuodesta 1999. Tennispalatsissa toimii Finnkinon elokuvateatteri ja Helsingin taidemuseo.[1]

Elokuvateatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnkinolla on Tennispalatsissa 14-salinen elokuvateatteri, jonka avajaisia vietettiin 26. helmikuuta 1999. Salien koot vaihtelevat 686:sta (sali 1) 92:een paikkaan (sali 4). Ykkössalissa on 184,8 neliömetrin kokoinen valkokangas. Saleissa on käytössä Dolby Digital, DTS ja SDDS-tekniikat.[2] Kaikki Tennispalatsin salit täyttävät THX-standardit, mutta Finnkino lakkasi maksamasta THX-lisenssimaksuja vuonna 2004, jonka jälkeen THX-logoa ei ole enää käytetty Tennispalatsissa tai Finnkinon markkinoinnissa.lähde?

Tennispalatsi on vuonna 1998 avatun Kinopalatsin ohella toinen Helsingin kahdesta suuresta monisaliteatterista. Kinopalatsi siirtyi Finnkinon omistukseen kesäkuussa 2006.[3]

Kulttuurien museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurien museo on Tennispalatsissa sijaitseva etnografinen museo.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Autotalosta taidemuseoksi (Internet Archive) Taidemuseo.fi. Viitattu 11.4.2014.
  2. Finnkino: Finnkino: Tennispalatsi www.finnkino.fi. Viitattu 3.3.2007.
  3. Lehtonen, Veli-Pekka: Finnkino nappasi kauppakeskus Omenan elokuvateatterit HS.fi. Viitattu 3.3.2007.
  4. Kulttuurien museo

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°10′11″N, 024°55′49″E