Helen

Wikipedia
Ohjattu sivulta Helsingin Energia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helen Oy

Helenin logo.png

Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1909
Toimitusjohtaja Pekka Manninen
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Toimiala Energia-ala
Tuotteet Sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys, aurinkoenergiajärjestelmät.
Liikevaihto 878 milj. € (2013)
Liikevoitto 239 milj. € (2013)
Henkilökuntaa 1341
Tytäryhtiöt Oy Mankala Ab, Helen Sähköverkko Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU).
Omistaja Helsingin kaupunki
Kotisivu www.helen.fi

Vuonna 1909 perustettu Helen, aiemmin Helsingin Energia (ruots. Helsingfors Energi) on yksi Suomen suurimmista energia-alan yrityksistä. Helen myy sähköä eri puolille Suomea sekä kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä Helsingissä. Voimalaitoksista yhtiö omistaa muun muassa Vuosaaren A- ja B-voimalaitokset, Hanasaaren B-voimalaitoksen, Kellosaaren kaasuturbiinilaitoksen (varavoimalaitos), Vanhankaupungin vesivoimalaitoksen ja Salmisaaren voimalaitoksen A- ja B-voimalaitokset. Helen omistaa neljä vesivoimalaitosta Kymijoessa ja se on tytäryhtiönsä Oy Mankala Ab:n kautta muun muassa Teollisuuden Voima Oy:n osakas. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Sähkötalossa Helsingin Kampissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinkiin perustettiin ensimmäinen yksityinen sähkölaitos vuonna 1884. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana sähköyhtiöitä perustettiin useita, mutta useimmat niistä toimittivat sähköä vain muutamien korttelien alueelle.

Helsingin kaupungin sähkölaitos perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1909, jolloin kaikki kaupungissa toimineet yksityiset sähköyhtiöt hankittiin lyhyessä ajassa kaupungille. Samoihin aikoihin valmistui Sörnäisten Suvilahteen uusi suuri voimalaitos. Vuodesta 1953 lähtien sähkölaitos tuotti sähkön lisäksi myös kaukolämpöä.

Vuonna 1977 sähkölaitos yhdistettiin kaupunkikaasua tuottaneen Helsingin kaupungin kaasulaitoksen kanssa. Tällöin laitos sai nimen Helsingin kaupungin energialaitos. Myöhemmin kaupunkikaasun tuotanto on lopetettu, ja kaasuputket myytiin Helsinkikaasu-nimiselle yhtiölle, joka alkoi toimittaa niiden välityksellä maakaasua.

Yrityksen aiempi nimi Helsingin Energia otettiin käyttöön vuonna 1995.[1]

Kaupunginvaltuusto päätti Helsingin Energia -liikelaitoksen yhtiöittämisestä kesällä 2014. Samalla päätettiin, että uuden yhtiön nimeksi tulee Helen Oy. Muutos pohjautuu kuntalain muutokseen, joka käytännössä edellyttää kilpailluilla markkinoilla toimivien liikelaitosten muuttamista yhtiömuotoon. Muutos Helen Oy:ksi tapahtui 1.1.2015. Helsingin kaupunki omistaa Helen Oy:n 100-prosenttisesti. Helsingin Energian liiketoiminta siirtyi Helen Oy:hyn lukuun ottamatta Helsingin ulkovalaistustoimintoja. [2]

Kaukolämmön tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helen aloitti kaukolämpötoimintansa vuonna 1953. Kaukolämpö perustuu yhteistuotantoon. Nykyisin yli 90 % Helsingin kiinteistöistä kuuluu kaukolämmityksen piiriin. Helen on Suomen suurin kaukolämpöä myyvä yritys. Se myy vuosittain yli 7 000 gigawattituntia lämpöä noin 14 000 asiakaskiinteistölle.

Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevilla lämpökeskuksilla taataan lämmön riittävyys kovien pakkasten lisäksi myös voimalaitosten häiriötilanteiden ja huoltoseisokkien aikana. Lassilan, Vuosaaren, Myllypuron, ja Patolan lämpökeskuksissa polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua. Alppilan, Jakomäen, Hanasaaren,Munkkisaaren, Ruskeasuon ja Salmisaaren lämpökeskusten energialähteenä käytetään polttoöljyä.[3]

Kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä syntyy myös puhdistetun jäteveden hukkalämmöstä ja merivedestä Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa.[4]

Kaukojäähdytyksen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukojäähdytyksen tuotanto käynnistyi vuonna 2005. Sen tuotanto perustuu 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Kaukojäähdytys tuotetaan kylmästä merivedestä aina kun se on mahdollista, kesäisin sitä tuotetaan ensisijaisesti hyödyntämällä yhteistuotantolaitoksilla syntyvää lämpöenergiaa, joka muuten jäisi käyttämättä. Kaukojäähdytyksessä kiinteistöissä syntyvä ylimääräinen lämpö otetaan talteen ja käytetään hyödyksi kaukolämmön tuotannossa.[5]

Kaukojäähdytys kattaa koko Helsingin kantakaupungin alueen, ja se laajenee vuosittain uusille alueille. Kaukojäähdytys viilentää Helsingissä paitsi kauppakeskuksia, hotelleja, toimistoja, julkishallinnon kiinteistöjä ja tietokonesaleja, myös yhä useammin asuinkiinteistöjä. Vuonna 2013 kaukojäähdystä tuotettiin 116 GWh.[6]

Sähköntuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköstä tuotettiin vuonna 2013 Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla 68 %, josta yhteistuotannon osuus oli 99 %. Helen myy sähköä noin 400 000 asiakkaalle eripuolille Suomea.[7]

Sähkönhankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2013 sähkön kokonaishankinta energialähteittäin:

  • Maakaasu 49 %
  • Kivihiili 21 %
  • Ydinvoima 20 %
  • Uusiutuvat energianlähteet 10 %

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oy Mankala Ab
  • Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU)

Osakkuusyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finestlink Oy 40 %

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnitelmat ja hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helenin tavoitteena on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Helen on käynnistänyt uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävän ohjelmansa, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta 2010. Kehitysohjelman taustana ovat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sovitut EU:n, Suomen ja Helsingin kaupungin tavoitteet. Kehitysohjelman sisällössä vaikuttavat ilmastotavoitteet, uusiutuvan energian lisääminen ja ilmanlaatu- sekä tilakysymykset.

Helenin välitavoitteena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Loppuvuonna 2014 Salmisaaren voimalaitoksella ryhdyttiin polttamaan pellettiä kivihiilen joukossa. Hanasaaren voimalaitoksella pelletinpoltto alkaa vuonna 2015. Pelletti tulee muodostamaan 5–7 % osuuden polttoaineesta.

Kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015 rakennetaanko Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos, vai toteutetaanko Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla muutosinvestoinnit, joiden avulla biopolttoaineen määrää voidaan nostaa 40 prosenttiin. [8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laura Aalto, Sähkötalo, Helsingin Energia, 2005
  • Laura Aalto, Sörnäisten energiahuoltoalue: 100 vuotta energiarakentamista Helsingissä, Helsingin Energia, 2006
  • Laura Aalto, Kaupunkikuva: 100 vuotta energiarakentamista Helsingissä, Helsingin Energia, 2008
  • Laura Aalto, Voimalaitosrakentamista ja näkymiä tulevaisuuteen. Helsingin Energia, 2009
  • Maija Mäki, Hyvää energiaa helsingiläisille - Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen menestystarina jatkuu, 2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]