Keimola
|
|
|||
| Kaupunginosa nro | 22 | ||
| Suuralue | Kivistö | ||
| Pinta-ala | 10,3 km² | ||
| Väestö | |||
| - Asukkaita | 177 (1.1.2010) | ||
| - Asukastiheys | 17/km² | ||
| Postinumero(t) | 01750 | ||
| Lähialueet | Kivistö, Piispankylä, Myllymäki, Petikko, Vestra, Luhtaanmäki | ||
Keimola (ruots. Käinby) on noin 170 ihmisen kaupunginosa Vantaan länsiosassa, Hämeenlinnanväylän länsipuolella. Keimola on myös vanha Helsingin pitäjän maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin. Pääosa sen kyläkeskuksesta sijaitsee kuitenkin Kivistön kaupunginosassa Hämeenlinnanväylän itäpuolella.
Kaupunginosaan on suunniteltu Keimolanmäen asuntoalue, joka rakennetaan Keimolan moottoriradan (1966-1978) paikalle Sanoma Oyj:n maille Hämeenlinnanväylän länsipuolelle. Keimolanmäen asemakaava hyväksyttiin 2009. Keimolanmäkeen on tulossa Hämeenlinnanväylän puolelle pitkä pohjois-etelä -suuntainen kerrostalo, jonka kerrosluvut vaihtelevat viidestä kahteentoista. Rakennus tulee luomaan alueelle voimakkaasti identiteettiä. Käärmetalon länsipuolella kaupunkirakenne madaltuu ja väljenee Isosuon Natura-aluetta kohti ja kerrosluvut laskevat kuudesta kahteen. Alueen keskiosiin sijoittuu koulu-päiväkotitontti sekä liiketilaa Lincolninaukion länsipuolelle. Aukion pohjoisosassa sijaitsee entinen moottoriradan valvontatorni, joka kunnostetaan valoteokseksi. Alueelle tulee asuntorakentamista noin 108 000 kerrosneliömetriä, palvelutiloja 6 500 kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamista noin 25 000 kerrosneliömetriä. Asukkaita on tulossa noin 2000. Hämeenlinnanväylän läntiseksi rinnakkaistieksi on tulossa Keimolantie ja kaavassa on varauduttu myös Klaukkalan rataan.
Suuri osa kupunginosan 10,3 hehtaarin pinta-alasta on yksityisiä maa- ja metsätalousmaita – peltoja, metsiä, soita ja niittyjä. Keimolassa on runsaasti kasvistoltaan tai eläimistöltään arvokkaaksi luokiteltuja alueita. Pinta-alaltaan suurimpia näistä on Isosuon luonnonsuojelualue. Se on lähes luonnontilainen keidas- eli kohosuo ja suona pääkaupunkiseudun toiseksi suurin. Lintuja esiintyy runsaslukuisesti ja Isosuo tunnetaan myös arvokkaana perhosalueena. Nummimäen rinteen pähkinälehto kuuluu maakunnallisesti suojeltuihin ja Natura 2000 -alueisiin.
Isosuon länsipuolella Kirkantien päässä sijaitsee sijaitsee 90 hehtaarin kokoinen, kansainvälisten turnausten mitat täyttävä Keimola Golf. Golfyritys on Keimolan suurin työllistäjä, vaikka aikoinaan kuuluisan, nyt suljetun Keimolan moottoriradan vierellä Laavatien toisella puolella on jo suljettu teollisuusalue. Hieman etelämpänä Hämeenlinnanväylän vierellä sijaitsee Keimolanportin huoltoasema, joka Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä poistuu siirtyen noin viisi kilometriä pohjoisemmaksi Luhtaanmäkeen eli Klaukkalan liittymään. Keimolanportilla sijaitsee nykyisin linja-autojen pikavuoropysäkki, joka palvelee Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisten vuorojen syöttöliikennettä lentoasemalle.
Keimolan kaupunginosan itärajan piirtää Hämeenlinnanväylä, jonka toisella puolella sijaitsee Kivistön kaupunginosa. Kaupunginosan etelärajana on tulevan Tikkurilantien jatke länteen. Petaksen omakotialueen kohdalla Keimolan kaupunginosan raja kääntyy länsiluoteeseen. Naapurissa on Petikon virkistysalue. Alle puolen kilometrin päässä kunnanrajasta, Herukkapuronlehdon luonnonsuojelualueen pohjoisreunalla Keimolan lounaisrajalinja kääntyy pohjoiseen ja jatkuu Lepsämänjoen rantapeltoja kohti aivan Vestran kylän itäpuolitse. Sitten raja siirtyy Lepsämänjokeen ja edelleen Luhtaanmäenjokeen, kunnes tapaa jälleen Hämeenlinnanväylän. Luhtaanmäenjoen toisella puolella sijaitsee Luhtaanmäki.
Rakenteilla olevan Kehäradan lähimmät asemat tulevat olemaan Petas ja Kivistö. Rata valmistuu 2014, mutta Petaksen asemaa ei rakenneta vielä ensimmäisessä vaiheessa.
Keimolan moottoriradan vieressä sijaitsee 1940-luvun lopulla rakennettu entinen Posti- ja telelaitoksen radioasema, joka välitti aikanaan kaiken Suomeen suuntautuneen teleliikenteen.
Kaupunginosan asukkaista ruotsinkielisten ja vanhusten osuus on selvästi Vantaan keskimääräistasoa korkeampi (2003).
Lähteet [muokkaa]
- Vantaa alueittain (2003). Ladattavissa pdf-tiedostoina Vantaan kaupungin sivuilta.
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Pdf-muotoinen tilastokartta Vantaan kaupungin sivuilla.
- Kehäradan suunnitelmia
- Marja-Vantaan osayleiskaava
- Keimolanmäen asemakaava; Vantaan kaupunginvaltuusto, pöytäkirja 26.1.2009 ja sen liitteet.
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Kaupunginosat suuralueittain |
| Myyrmäen suuralue: Askisto | Hämeenkylä | Hämevaara | Kaivoksela | Linnainen | Martinlaakso | Myyrmäki | Petikko | Vantaanlaakso | Vapaala | Varisto
Kivistön suuralue: Keimola | Kiila | Kivistö | Lapinkylä | Luhtaanmäki | Myllymäki | Piispankylä | Riipilä | Seutula | Vestra Aviapoliksen suuralue: Lentokenttä | Pakkala | Tammisto | Veromies | Viinikkala | Ylästö Tikkurilan suuralue: Hakkila | Helsingin pitäjän kirkonkylä | Hiekkaharju | Jokiniemi | Koivuhaka | Kuninkaala | Ruskeasanta | Simonkylä | Tikkurila | Viertola Koivukylän suuralue: Asola | Havukoski | Ilola | Koivukylä | Päiväkumpu | Rekola Korson suuralue: Jokivarsi | Korso | Leppäkorpi | Matari | Metsola | Mikkola | Nikinmäki | Vallinoja | Vierumäki Hakunilan suuralue: Hakunila | Itä-Hakkila | Kuninkaanmäki | Länsimäki | Länsisalmi | Ojanko | Rajakylä | Sotunki | Vaarala |
Sivulta puuttuu