Käkisalmen linna

Wikipedia

Käkisalmen linna

Käkisalmen linna (ven. Крепость Корела, Krepost Korela, ruots. Keksholms fästning) on keskiajalla perustettu linnoitus Vuoksen pohjoisen laskuhaaran suulla Käkisalmessa, Venäjälle kuuluvassa Karjalassa.

Alun perin karjalaisten rakentama[1] linna on kuulunut Novgorodille, Moskovan suuriruhtinaskunnalle, Ruotsille, Venäjän keisarikunnalle, Suomelle, Neuvostoliitolle ja Venäjälle. Suomi menetti linnan luovutettujen alueiden mukana Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Sisällysluettelo

1 Keskiaika
2 1500-luvun lopusta 1700-luvun vaihteeseen
3 1700-luvun alusta nykypäivään
4 Linnan rakentajia ja työnjohtoa sekä muuta henkilöstöä
5 Lähteet

[muokkaa] Keskiaika

Ensimmäisen linnoituksen paikalle rakensivat karjalaiset 1200-luvun lopulla. Mahdollisuuksien rajoissa on, että linnoituksen alkuperä olisi jopa 1000-luvulta, ja että linnoitusta olisi kutsuttu aikoinaan Karjolan tai Karjalan linnaksi.

Kolmannen ristiretken perästä vuonna 1294 saapui ruotsalainen sotajoukko Sigge Laken johdolla Käkisalmeen ja valloitti linnan.

Vuonna 1295 linnan valloittivat novgorodilaiset. He tulivat myös vuonna 1310 ja tällöin Käkisalmen kaupunki hävitettiin, ja tilalle rakennettiin uusi.

Vuonna 1314 pieni karjalaisjoukko valloitti linnan. He kutsuivat ruotsalaiset apuun, koska eivät pystyneet pitämään linnaa hallussaan yksin. Novgorodilaiset kuitenkin saivat linnan takaisin ja rankaisivat kapinoitsijoita ankarasti. Linna lakkasi lopullisesti olemasta karjalaisten turva.

Linna oli novgorodilaisilla lähes 300 vuotta, vaikka ruotsalaiset yrittivät saada linnan vuosina 1322 ja 1348. Vuonna 1360 tulipalo hävitti linnan liki perusteellisesti. Vuonna 1411 ruotsalaiset saivat linnan haltuunsa lyhyeksi ajaksi.

Suurin osa 1400- ja 1500-luvusta kului rauhallisesti.

[muokkaa] 1500-luvun lopusta 1700-luvun vaihteeseen

Vuonna 1573 suomalainen sotapäällikkö Herman Fleming hyökkäsi ratsupartiollaan linnan kimppuun saaden poltetuksi vain kolme linnaa ympäröivää luostaria.

Marraskuun alussa vuonna 1580 hyökkäsi ruotsalais-suomalainen sotajoukko sotapäällikkö Pontus De la Gardien johdolla Käkisalmen lähettyville sulkien kaupungin joka puolelta. Piiritystykit asetettiin Tenkalahden kylän puolelle ruotsalaisten leiriin. Vuoksen puolelta estettiin kulku linnaan vartiolaivoilla ja -veneillä. Iltapuolella 4. marraskuuta alkoi linnan ja kaupungin pommitus silloin vielä monin paikoin tuntemattomilla kuumennetuilla kuulilla, jotka sytyttivät kaupungin palamaan, ja seuraavan yön kauhut nöyryyttivät Kvasninin sopimukseen.

Käkisalmi pysyi ruotsalaisilla vuoteen 1597 asti. Tuolloin sopimuksen mukaan oli linna luovutettava venäläisille, jotka myös jatkoivat linnan rakennustöitä. Linnasta tuli niin vahva, että Jaakko de la Gardie sai tehdä puoli vuotta piiritystöitä ennen kuin Käkisalmen linna oli taas ruotsalais-suomalaisen valloitusjoukon hallussa.

Ruotsin jouduttua sotaan 1600-luvun puolivälissä Kaarle X Kustaan noustua valtaistuimelle vei kuningas sotaväen linnasta ulkomaille niin tarkoin, että ruptuurisodassa linna oli vähällä joutua venäläisten käsiin, sillä valtakunnan syrjäisen itäosan vartiointi jäi lähes kokonaan invalidien varaan. Linnaa puolustaneella Olavi Pentinpojalla ei ollut täyttä kahta sataa miestä hyökkäystä torjumassa. Linnan rohkea päällikkö aateloitiin nimellä Granatenburg hänen kestämänsä venäläisten kranaattitulen johdosta.

[muokkaa] 1700-luvun alusta nykypäivään

Vuonna 1703 Pietari Suuri oli pannut alulle Pietarin kaupungin, ja koska Pietaria piti lännen puolelta suojata hyvin, halusi Pietari pääkaupunkinsa suojaksi myös Käkisalmen ja Viipurin linnat. Pietari-tsaari oli antanut määräyksen, että kaupunkia oli kohdeltava hellävaroen. Linnan puolustaja katsoi olevansa pakotettu siedettävillä ehdoilla antautumaan, ja venäläiset ottivat linnan haltuunsa 9. syyskuuta.

Rajan siirryttyä Kymijokeen oli Käkisalmen linnan merkitys rajalinnana rauennut.

Vuonna 1850 linnan alue joutui Suomen valtiolle. Tämän jälkeen linna oli tyhjillään noin 40 vuotta alkaen rappeutua, jonka jälkeen sitä alettiin kunnostaa muistomerkiksi.

Vuodesta 1894 vuoteen 1939 linnan torniin oli sijoitettuna Käkisalmen kaupungin omistama kansatieteellinen museo. Moskovan rauhassa vuonna 1940 linna muiden luovutettavien alueiden tavoin siirtyi Suomelta Neuvostoliitolle.

Nykyään linnan pihalla järjestetään kesäjuhlia kotiseutuhengessä suomalaisten ja nykyisen Käkisalmen kaupungin asukkaiden yhteistyönä. Linnan museossa on Käkisalmen historiasta kertova näyttely.