Kajaanin linna

Kajaanin linnan rauniot.

Kajaanin linna on 1600-luvulla rakennettu linnoitus Ämmäkosken saaressa Kajaaninjoella nykyisen Kajaanin kaupungin keskustassa. Tästä alun perin maanpuolustukselle tärkeästä kivilinnasta on jäljellä vain katottomat linnanrauniot, jonka päällitse kulkee 1937 rakennettu Linnansilta, aikoinaan ainoa siltayhteys Kajaaninjoen yli. Uusien siltayhteyksien vuoksi liikenne Linnansillalla on vähentynyt huomattavasti.

Historiaa

Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1604, 1605 tai 1607 ja sen ensimmäinen vaihe valmistui 1619. Aluksi linna käsitti vain kivimuurin, kaksi pyöreää tornia sekä linnan sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitettiin linnan toinen rakennuskausi, joka päättyi 1666. Tällöin linnan puurakenteita korvattiin kivirakenteilla. Linna oli aikoinaan Euroopan pohjoisin kivilinna. Se toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana, sotilastukikohtana ja vainon aikoina asukkaiden pakopaikkana. Kuuluisin linnan vangeista oli historioitsija Johannes Messenius, joka joutui vuosina 1616–1635 virumaan linnassa kurjissa oloissa. Myös runoilija Lars Wivallius oli linnan vankeja.

Suuressa Pohjan sodassa (isoviha) toi venäläinen kasakkakenraali Vasili Markov 4000 miehen vahvuisen sotajoukon piirittämään linnaa. Hän vaati linnan komentajaa majuri Johan Henrik Fieandtia antautumaan, mutta Fieandt kieltäytyi, vaikka linnaa oli puolustamassa vain 50 sotilasta. Heidän lisäkseen linnassa oli runsaasti lähiseudun siviiliväestöä. Oli talvi ja linnassa oli kylmä. Polttopuut ja ruoka kävivät uhkaavan nopeasti vähiin, naisia ja lapsia nääntyi nälkään ja linnaa ammuttiin tykeillä. Mutta ei ollut helppoa piirittäjälläkään: venäläisiä kuoli ainakin tuhat leirissä riehuneeseen kulkutautiin. Linnan päällikkö kuitenkin antautui 24. helmikuuta 1716 sillä ehdolla, että linnan väki saisi poistua pois vapaasti. Miehittäjät eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, vaan vangitsivat linnan väen. Vielä samana päivänä linna raunioitui, kun venäläiset räjäyttivät ruutikellarin . Räjähdyksessä tuhoutui muun muassa linnan ylimmät kerrokset, ja linnan suojana olleet multavallit. Pyörötorneista sortui noin puolet.

Suuren pohjan sodan jälkeen linnaa ei täysin hylätty, vaan sitä käytettiin vankilana pitkin 1700-lukua, ja aina vuoteen 1793 siellä pidettiin pientä varuskuntaa.^lähde? Suunnitelmia linnan uudelleenvarustamisesta tehtiin vuosina 1729 ja 1751, mutta ilman tuloksia. Vuonna 1729 tehty suunnitelma kaatui vuonna 1742 muun muassa varainpuutteeseen ja jo puhjenneeseen hattujen sotaan.^lähde?

Linnasta ei ole säilynyt alkuperäisiä piirustuksia tai kuvia. Museovirasto on vuodesta 2003 lähtien restauroinut linnan raunioita.

Viime vuosina on myös käyty keskustelua siitä olisiko paikalla ollut linna tai muu rakennus jo ennen 1600-lukua. Yleisimpänä argumenttina aiemman rakennuksen puolesta on esitetty, että saaren strategisen sijainnin vuoksi sellainen olisi välttämättä tarvittu. Kainuun museon tutkija Heikki Rytkölä pitää hypoteesia mielenkiintoisena, mutta käytettävissä olevien lähteiden valossa toistaiseksi liian rohkeana.

Tarinoita Kajaanin linnasta

Johannes Messeniuksen haamun sanotaan kummittelevan linnassa.

Ior Bock on esittänyt Bockin perheen saagassa, että paikalla olisi aiemmin ollut toinen linna, jonka kaivossa olisi ristiretkiaikainen aarre. Tarina johti yksityisen yrityksen suorittamiin maatutkaluotauksiin, joissa havaitun heijastuman tulkittiin viittaavan suurehkoon noin 2,5 metrin syvyydessä olevaan metalliesineeseen. Museoviraston ylijohtaja Henrik Lilius esitti, että yksi mahdollinen selitys tutkakuvassa ilmenneelle heijastumalle voisi olla vanha tykki, joka olisi jäänyt maan alle. Myöhemmin Oulun yliopiston tutkijat tekivät samanlaisia havaintoja. Joulukuussa 2006 Oulun yliopiston tutkijat eivät uusissa maatutkaluotauksissaan enää löytäneet näyttöä suuresta metalliesineestä. Museovirasto on suorittanut linnan pihalla koekaivauksia todeten, että paikalla ei sijaitse Bockin perheen saagan mainitsemaa kaivoa. Väitetyn metalliesineen kohdalla oleva maakerros on muutenkin koskematon. Kaivauksia johtaneen Kari Uotilan mukaan maatutkaluotauksissa havaittu esine oli ilmeisesti 40 cm:n syvyydessä kulkeva sähkökaapeli.

Kirjallisuutta

• Heikkinen, Reijo: Kajaanin linna: Västinki vuosisatojen virrassa. Kajaani: Kainuun museo: Lönnrot-instituutti, 2004. ISBN 951-800-290-8.
• Gardberg, C.J.: Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1.
• Palokangas, M., Haaranen, V., Hakavuo, T., Tukiainen, A., Mustonen, A. ja Ahto, S. (toim.): Keski- ja Pohjois-Suomen rauniolinnat. Helsinki: Sotasokeat ry, 1978. ISBN 951-95019-6-7. Sivut 49-78.

Aiheesta muualla

• Kajaanin linna – Museoviraston tuottama sivusto Kajaanin linnasta
• fort.fi: Kajaanin linna
• Kainuun lukko - Kajaanin linnan vaiheita
• Kajaanin linnan restaurointi valmistui - rakennusperinto.fi
• Kajaanin linnan historiaa kuvitettuna Ylen Elävässä arkistossa

Historiallisen Suomen alueen linnat, linnoitukset ja linnoitteet

Keskiaikaiset keskuslinnat Turun linna - Viipurin linna - Hämeen linna - Olavinlinna Muut linnat Aborchin linna - Kajaanin linna - Kastelholman linna - Kokemäen linna - Korsholman linna - Käkisalmen linna - Kuusiston piispanlinna - Liinmaan linna - Oulun linna - Raaseporin linna - Sipoonlinna - Viipurin kaupunginmuuri 1700- ja 1800-lukujen linnoitukset Haminan linnoitus - Lappeenrannan linnoitus - Suomenlinna - Svartholman merilinnoitus - Loviisan linnoitus - Hangon linnoitus - Pyhän Annan kruunun linnoitus - Taavetin linnoitus - Ruotsinsalmen merilinnoitus - Kyminlinna - Kärnäkosken linnoitus - Järvitaipaleen linnoitus - Utin linnoitus - Liikkalan linnake - Bomarsundin linnoitus 1900-luvun linnoitteet Pietari Suuren merilinnoitus - Krepost Sveaborg - Mannerheim-linja - Harparskog-linja - Salpalinja - VT-linja - VKT-linja - U-asema Nykyisten Suomen rajojen ulkopuolella olevat linnat, linnoitukset ja linnoitteet kursiivilla.