Paltamo

Paltamo
vaakuna	sijainti
www.paltamo.fi
Sijainti	64°24′25″N, 27°50′15″E
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kajaanin seutukunta
Perustettu	–
Kokonaispinta-ala	1 139,09 km² 100:nneksi suurin 2011
– maa	918,86 km²
– sisävesi	220,23 km²
Väkiluku	3 821 223:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	4,16 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	14,9 %
– 15–64-v.	61,6 %
– yli 64-v.	23,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,9 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	20,5 % 51:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Arto Laurikainen
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • SDP  • PS  • Kok.  • KD  • Vihr.	13 5 4 2 1 1 1

Paltamo (aiemmin ruots. Paldamo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa Oulujärven koillisrannalla. Kunnassa asuu 3 821 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 139,09 km², josta 220,23 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,16 asukasta/km². Paltamon naapurikunnat ovat Kajaani, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala.

Paltamo on todennäköisesti johdos rantapengertä tarkoittavasta ”palta” -sanasta. Paltaniemen kärki onkin aikojen saatossa vyörynyt vähitellen Oulujärveen. Paltamossa valmistetut suuret tervaveneet tunnettiin paltamoina.

Historia

Paltamon alueelta on löydetty lukuisia kivikautisesta asutuksesta kertovia muinaisjäännöksiä. Huomattavimpia löytöjä on Uuran kylästä tavattu karhunpäällä koristettu reikäkirves kampakeraamiselta kaudelta. Kivesjärven Lumisuosta löydettiin 1975 jousen katkelma, joka ajoittuu esiroomalaiseen rautakauteen.

Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvulla, jolloin Kustaa Fincke lähetti alueelle savolaisia Kustaa Vaasan kehotuksesta. Vaikka uudisasukkaat saivat kolmen vuoden verovapauden, muutto ei tapahtunut venäläispelossa vapaaehtoisesti. Venäläiset hävittivätkin lähes koko asutuksen 1500-luvun lopulla. Asutus alkoi kasvaa Täyssinän rauhan jälkeen 1595, jolloin Kainuun siirtyi Ruotsin alaisuuteen. Vuonna 1604 seudulla oli jo 150 taloa. Oulujärven eli Paltamon pitäjä oli aluksi Savonlinnan linnaläänin alaisuudessa, mutta liitettiin 1559 hallinnollisesti Pohjanmaan vuodin valtapiirin. Samana vuonna muodostettiin myös Paltamon seurakunta, joka 40 vuotta myöhemmin itsenäistettiin. Paltamon 1600-luvun suurseurakunnasta on aikojen kuluessa muodostunut 10 seurakuntaa. Vuosina 1650-1680 Paltamo oli osa Pietari Brahen vapaaherrakunta.

Tervanpolton merkitys alkoi kasvaa 1700-luvulla. Tervanpoltto jatkui voimakkaana aina 1800-luvun loppuun asti. Jo 1800-luvulla aloitettiin järvimalmin hyödyntäminen, mutta varsin nopeasti joutui Varisjoen varteen rakennettu rautaruukki lopettamaan kannattamattoman toimintansa. Ruukin lyhyttä loistokautta on kuvannut Paltamossa syntynyt Eino Leino runossaan Kivesjärveläiset.

Paltamon asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa nopeasti. Vuonna 1920 asukaita oli 5700. Vuosien 1923 ja 1939 välisenä aikana valmistuivat Paltamon talouselämälle tärkeät rautatiet Kontiomäeltä Kajaaniin, Nurmekseen, Ouluun ja Hyrynsalmelle. Jatkosodan aikana, syksyllä 1944 perääntyvät saksalaiset aiheuttivat Paltamossa monenlaista tuhoa. Sotien jälkeen kunnan asukasluku kääntyi kasvusuuntaan, sillä 1950 asukkaita oli 8674. 1950-luvulla poismuutto käänsi väkiluvun kehityksen tappiolliseksi ja 1980 asukkaita oli enää 5474. 1980-luvulla asukasluku alkoi jälleen kasvaa, mutta 1990-luvulla alkoi asukasmäärän tasainen laskusuunta ja vuonna 2011 asukkaita kunnassa oli 3 422.

Luonto

Paltamo maisemakuvan olennaisiin piirteisiin kuuluvat järviluonto ja komeat kainuulaiset vaaramaisemat.

Pääosa Paltamosta kuuluu karjalaisten liuskeiden vyöhykkeeseen. Yleisimpiä kivilajeja ovat kvartsiitti, kiilleluske ja fylliitti sekä graniitti. Alueella on lukusia dolomiittikalkkiesiintymiä, joiden hyödyntäminen aloitettiin vuoden 1985 alussa. Moreeni on yleisin maalaji. Huomattavin harju ulottuu katkonaisena Härmänmäeltä Saarisenjärvelle. Savea ja hiesua on jonkin verran jokilaaksoissa. Mineraalimaalajit ovat ajoittain alueilla turpeen peitossa. Kunnan pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Ylävintä on Kiehimäjoen ja Kivesjärven välisellä alueella, jossa on useita korkeita vaaroja, kuten Kivesvaara, Myhkyrinvaara ja Varsavaara. Idässä Saukkovaara kohoaa yli 300 m. korkeuteen.

Soita on runsaasti etenkin kunnan luoteis- ja kaakkoisosissa. Kallioperän kalkkipitoisuuden ansioista suot ovat usein reheviä.

Liikenne

Paltamon kuntaa halkovat Oulu–Kontiomäki -rautatie sekä valtatie 22. Valtatiestä haarautuu kirkonkylällä kantatie 78 (Paltamo–Pudasjärvi–Rovaniemi).

Linja-autoyhteydet Oulun ja Kajaanin suuntaan ovat hyvät. VR:n henkilöjunat pysähtyvät Paltamon rautatieasemalla.

Matkaa lähimpään kaupunkiin, Kajaaniin, on 37 kilometriä. Ouluun matkaa on 145 kilometriä.

Taajamat ja kylät

Tärkeimmät taajamat

• Kirkonkylä
• Kontiomäki

Kylät

• Hakasuo, Pehkolanlahti, Variskylä
• Härmänmäki
• Kivesjärvi, Kiveslahti, Kongasjoki
• Melalahti
• Mieslahti, Lumikylä
• Uura, Korpimäki, Iijärvi
• Vaarankylä, Oikarila
• Saviranta

Sivistystoiminta

Paltamossa sijaitsee Paltamon viestintälukio, joka on n. 150 oppilaan keskisuuri lukio. Paltamon lukio kuuluu filiaaliverkostoon, jonka päällikkönä toimii rehtori Matti Tuura Suomussalmelta. Mieslahdessa toimii Kainuun Opisto.

Uskonnolliset yhteisöt

Paltamolla toimii evankelisluterilainen Paltamon seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Paltamon helluntaiseurakunta.

Nähtävyyksiä

Kiehimänvaaran kylässä sijaitsee Kainuun asutuksen muistomerkki. Kirkonkylässä on Einon Leinon patsas.

Paltamon malli

Paltamon kunta on ilmoittanut, että vuodesta 2009 se työllistää työttömät asukkaansa Työtä kaikille -hankkeella. Jos tämä toteutuu, tulee Paltamosta Suomen ensimmäinen täystyöllisyyden saavuttanut kunta. Valtio panee nelivuotiseen kokeiluun 22 miljoonaa euroa.

Kokeilun keskipisteessä on Työvoimatalo, joka solmii työttömien kanssa työsopimuksen. Ihmisille järjestetään opastusta ja heille joko annetaan töitä Työvoimatalossa tai heidän työvoimaansa myydään ulkopuolisille. Työvoimatalossa toimii muun muassa leipomo ja verhoomo. Vuoden 2010 alussa talossa oli töissä 150 ihmistä, kunnalla 20 ja yrityksissä ja järjestöissä 12.

Työllistetyt saavat palkkaa, joka pienimmilläänkin on suurempi kuin työttömän peruspäiväraha. Talon ulkopuolisista töistä, kuten esimerkiksi remonttihommista, maksetaan alan työehtosopimuksen mukainen palkka. Työllistämisen lisäksi hankkeen tavoitteena on pitää ihmiset kiinni normaalissa arjessa ja estää heitä syrjäytymästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alustavien tutkimustulosten mukaan ihmiset ovat kokeneet myönteiseksi sen, että työ pitää yllä arkirytmiä ja sen avulla voi solmia sosiaalisia suhteita. Erityisen arvokkaaksi on koettu lääkäripalvelut ja työterveyshuolto.

Kuuluisia paltamolaisia

• Daniel Cajanus, mahdollisesti Suomen pisin mies
• Keijo Korhonen
• Eino Leino, runoilija
• Kasimir Leino, runoilija
• Talas-Eera, voimamies

Lähteet

• Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paltamo Wikimedia Commonsissa
• Paltamon kunnan kotisivut
• Paltamon viestintälukio

Kainuun maakunnan kunnat

Hyrynsalmi - Kajaani - Kuhmo - Paltamo - Puolanka - Ristijärvi - Sotkamo - Suomussalmi - Vaala

Entiset kunnat Kajaanin mlk - Vuolijoki