Mieslahti
Mieslahti on Paltamon kunnassa sijaitseva kylä.
Mieslahti sijaitsee noin 7 kilometriä kunnan keskustasta itään valtatie 22:n varrella. Kylässä on noin 350 asukasta.[1] Mieslahdesta on matkaa Kontiomäkeen 10 kilometriä, Kajaaniin 28 kilometriä ja Ouluun 150 kilometriä. Mieslahteen laskee pohjoisimpana pengerretty Miesjoki, sen alla pari puroa: Kylmänpuro ja Pitkäpuro. Pitkänperänlahti on matala ja siihen vedet tulevat lännestä lähinnä Hyrynsalmen reittiä pitkin Kiehimästä, Paltamon kirkonkylästä itäsuuntaan.
Mieslahdessa sijaitseva kansanopisto, Kainuun Opisto on perustettu vuonna 1909.[2]
Mieslahteen laskee itäsuunnasta Miesjoki, johon myydään kalastuslupia. Mieslahden ranta on kalastajien suosima.
Mieslahti on kylärakenteeltaan sellainen, että sen pohjoispuolella sijaitsee varsinainen Mieslahden kylä ja eteläpuolella on Saviranta sekä siitä etelään Kajaanin puoleinen Jormua.
Mieslahden nähtävyyksiin kuuluu Posti-Kallen reitti, 17 kilometriä pitkä vanhaa Kalle Moilasen 25 kilometrin pituista postireittiä mukaileva polku, jonka varrella on muun muassa geokätköjä[3].[4][5]
Talkkiesiintymä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mieslahden talkkiesiintymästä on tehty koelouhintaa jo vuonna 1987 Myllykoski Oy:n toimesta.[6] Yhdysvaltalainen Mondo Minerals omistaa nykyään suurimman osan esiintymästä, ja sen tarkoituksena on perustaa alueelle kaivos, josta louhittaisiin talkkia keskimäärin 150 000 tonnia vuodessa 20 vuoden ajan.[7] Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi Mondo Mineralsin ympäristölupahakemuksen syksyllä 2013. Esiintymän ympäristössä on Natura 2000 -alueita, ja aluehallintoviraston mukaan varovaisuusperiaate huomioon ottaen ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kaivostoiminta vaikuttaisi viitasammakon ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin.[8] Yhtiö aikoo hakea uudelleen kaivokselle ympäristö- ja vesienkäsittelylupaa muun muassa purkuputkimenettelyin. Purkuputken suuaukko sijaitsee Pitkänperänlahdella[9], joka on matala ja jossa veden virtaus on usein lännestä itään Kiehimänjoen vaikutuksen sekä tuulien pääsuunnan takia.lähde? Suunnitellun suuaukon lähellä on muun muassa yleinen uimaranta.
Mieslahden kylän alueelle on kuulunut myös Maailmankorven kaivospiiri Antinmäen aivan Jormuan metsästysmajan vieressä. Kaivospiiritoimitus kumottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa maaliskuussa 2017.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paltamon kunnansivut: Mieslahti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kainuun Opisto 110 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ geocache.fi/Paltamo
- ↑ Posti-Kallen vaellus
- ↑ Sinikka Korhonen: Posti-Kallen vaellusreitti Kainuun opisto. Arkistoitu 1.3.2019. Viitattu 1.3.2019.
- ↑ Pöyry Oyj (2008): Mondo Minerals Oy. Mieslahden kaivoshanke. YVA-selostus. 9M606049. Julkaistu 1.7.2008. Linkki verkkoversioon
- ↑ Ymparisto > Mieslahden kaivoshanke, Paltamo www.ymparisto.fi. Viitattu 30.3.2019.
- ↑ Mieslahden kaivoksen ympäristölupahakemus hylättiin (Pohjois-Suomi) - Tiedotteet - Aluehallintovirasto www.avi.fi. Viitattu 30.3.2019.
- ↑ https://tukes.fi/documents/5470659/11646259/KaivNro_3030/906fe661-6b04-c3c4-e48c-01214758d1e7/KaivNro_3030.pdf
- ↑ Mondon selvitettävä kaivospiirin vaikutukset luontoon Paltamossa Kainuun Sanomat. 7.3.2017. Arkistoitu 1.3.2019. Viitattu 1.3.2019.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Romppainen, Hannu: Muistojen Mieslahti. Kylä ja sen asukkaat Oulujärven rannalla. Mieslahden kyläyhdistys, 2007. ISBN 978-952-92-1985-8.