Jormua

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seututie 899 tulee Jormualle Pohjavaarasta.

Jormua on Kajaanin kaupunkiin kuuluva kylä Oulujärven itärannalla Pohjajoen laskukohdassa seitsemän kilometriä pitkän Jormuanlahden rantamaisemissa. Kylällä on läpimittaa noin 15 kilometriä. Se jakaantuu kolmeen pääosaan, jotka ovat lahden pohjoispuolinen Saviniemi, länsipuoliset Hannusranta ja Torvelan seutu sekä Pohjajoki. Maarekisterin mukaan Jormuaan kuuluvat myös eteläisempi Kuluntalahden kaupunginosa ja läntinen Salmijärvi. Jormuan pohjoisena naapurina on Paltamoon kuuluva Kontiomäki, lännessä Paltaniemi, idässä Sotkamon Pohjavaara. Etelässä vastassa ovat Kajaanin lähitaajamat. Kylän asukasluku on noin 750 ja kesäasutus on varsin runsaasti.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jormua asutus on Kainuun vanhaisimpia edullisesta sijainnin takia. Jo 1570-luvun veroluetteloissa Jormuanlahdella esiintyi 5 sukua: Loikkanen, Miettunen, Pekastinen, Sorjonen ja Tuppurainen. Rappasotanakin tunnettu Pitkä viha (1570-1595) jätti jälkensä seudun kaskiviljelytyyppiseen uudisasutukseen Kuitenkin 1620-luvulla Jormuanlahden ja Kuluntalahden alueella tavataan 14 veronmaksajaa. Sukunimet Häikiä ja Toppinen jäivät eloon paikannimissä Häikiönmäki ja Toppila. Tilojen nimet ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet. Seuraavassa esimerkkinä neljä 1650-luvulla mainittua isäntää sekä tilan nimen muutos nykypäivään mennessä. Tilan myöhempi nimi jälkimmäisenä. Pekka Sivonen (Jormuanniemi-Torvela-Leinola), Juho Virkkunen (Jormuanniemi-Virkkula-Jormua), Matti Milla (Salmijärvi-Hurskala-Juntula, Piipponen), Olavi Toppinen (Salmijärvi-Toppila) .[1]

Jormua kuului Paltamon emäseurakuntaan aina vuoteen 1879 asti, jolloin siitä tuli osa Kajaanin maalaiskuntaa. Kirkonkirjoissa tämä näkyy jormualaisille muuttona Paltamosta, vaikka vain kunnan rajat muuttuivat. Maalaiskunnan lakattua vuonna 1977 Jormuasta tuli osa Kajaanin kaupunkia.

Jormua nykyaikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäidenlähtö Jormuanlahdella keväällä 2012. Taka-alalla nähtävissä punainen öljyntorjuntapuomi
Vanha Partekin talkkilouhos Jormuassa

Kylällä toimii kuusiluokkainen peruskoulu, jossa on muun muassa pienimuotoinen tieteellinen kirjasto. Paikallinen jalkapalloseura FC Tarmo pyörittää kylällä tanssilavaa. Kesäaikaan on valtatien 5 varrella kioskitoimintaa. Jormuan asema on lakkautettu, mutta toisinaan entisen aseman luona pysähtyy museojunia. Asemarakennus on purettu ja rakennettu toisaalle yksityiskäyttöön.

Elinkeinotoiminta on pienviljelyksen vähentyessä ja liikenteen lisääntyessä hiipunut, mutta se ei ole vaikuttanut väkilukuun, koska Kajaanista on kylälle muuttoliikettä. Aiemmin kylällä on toiminut talkkilouhos. Leveäraiteinen tukkien siirtorata on kulkenut ylempää Kuhmon reitiltä Oulujärveen Jormuan kohdalla ohi Kajaanin koskien.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Huurre, Matti. Keränen, Jorma: Kainuun historia I, Kajaani 1986.