Snorri Sturluson

Wikipedia

Norjalaisen kuvanveistäjän Gustav Vigelandin Snorri Sturluson -patsas pystytettiin Reykholtissa vuonna 1947.

Snorri Sturluson (Snorre Sturlason) (1179 Hvamm, Islanti – 23. syyskuuta 1241 Skálholt, Islanti) oli Islannin kuuluisin historiankirjoittaja, runoilija ja poliitikko. Hänen kirjoittamansa teokset ovat erittäin tärkeitä lähteitä Skandinavian varhaishistorian ja skandinaavisen muinaisuskonnon tutkijoille.

[muokkaa] Snorrin aikakausi

Snorri kuului aristokraattiseen Sturlungar-sukuun. Suvun mukaan on nimetty "Sturlungien aika", noin vuosina 1220–1264 vallinnut väkivaltaisuuksien ja levottomuuksien aikakausi, joka johti siihen, että Islanti menetti itsenäisyytensä Norjan kuninkaalle. Snorri oli kahteen otteeseen (vuosina 1215–1218 ja 1222–1231) Islannin parlamentissa, althingissä, tuomarina. Hän vieraili kaksi kertaa Norjassa.

[muokkaa] Perhe

Snorrilla oli kaksi vanhempaa veljeä: Þórður Sturluson (vanhempi) ja Sighvatur Sturluson. Hänen vanhempansa olivat Sturla Þórðarson (isä) ja Guðný Böðvarsdóttir (äiti).

[muokkaa] Kuolema

Norjassa vieraillessaan Snorri joutui tekemisiin kuningas Haakon IV Haakoninpojan politiikan sekä kuninkaan jaarlin Skúlin kanssa. Jaarli Skúli kapinoi kuningasta vastaan ja surmattiin 1240. Snorri joutui kuninkaan epäsuosioon, ja hänet surmattiin omaan kellariinsa Skálholtissa.

[muokkaa] Teoksia

• Nuorempi Edda, skaldeille tarkoitettu runousopin ja mytologian käsikirja.
• Heimskringla, esitys Norjan kuninkaiden historiasta. Suomennettu nimellä Norjan kuningassaagat. 1–3. Suomentanut J. A. Hollo. Runot suomentanut Aale Tynni. Johdannon kirjoittanut Martti Haavio. Kuvitus: Halfdan Egedius ym. Porvoo: WSOY, 1960.
• Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saaga.

[muokkaa] Lähteet

• Snorri Sturluson: Edda, ISBN 0-460-87616-3
• Snorrista englanniksi

Tämä henkilöstä kertova artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.