Pohjois-Karjalan maakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maakuntaa. Pohjois-Karjalalla on myös muita merkityksiä.
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala.vaakuna.svg Pohjois-Karjala.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Kuopion lääni
Pohjois-Karjalan lääni
Maakuntakeskus Joensuu
Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Kokonaispinta-ala 21 583,70 km²
4:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 17 762,71 km²
– sisävesi 3 820,99 km²
Väkiluku 165 747
14:nneksi suurin 31.5.2011 [2]
väestötiheys 9,33 as/km² (31.5.2011)
Maakuntalaulu Karjalaisten laulu
Nimikkolajit  
– järvi Pielinen
– kala Järvilohi
– kasvi Karjalanruusu
– kivi Vuolukivi
– lintu Käki

Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjään Karjalan tasavaltaan.

Pohjois-Karjala muodosti oman läänin vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kunnat

Pohjois-Karjala jakaantuu 14 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja.

Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:

[muokkaa] Entiset kunnat

[muokkaa] Pohjois-Karjalan tunnukset

Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna.

Vaikka Pohjois-Karjala sijaitsee pelkästään Karjalan historiallisen maakunnan pohjoisosassa, sen tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.

[muokkaa] Elinkeinot ja työllisyys

Vuoden 2003 tilastojen mukaan maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.lähde? Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut sekä verrattuna 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan että luonnollisesti sen jälkeen.

Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat metalli- ja muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Palvelutyöpaikoista merkittävä osa on julkisia palveluita.

Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2004 oli 17,1 % (koko maa 11,1 %).lähde? Suurinta työttömyys oli Enossa (23,7 %) ja pienintä Kontiolahdella (11,6 %).

[muokkaa] Maisemia Pohjois-Karjalasta

[muokkaa] Lähteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. Väestön ennakkotilasto, toukokuu 2011 31.5.2011. Tilastokeskus. Viitattu 1.7.2011.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä