Pohjois-Karjalan maakunta

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjalan vaakuna Pohjois-Karjalan sijainti
vaakuna sijainti
Lääni Itä-Suomen lääni
Historialliset läänit Kuopion lääni
Pohjois-Karjalan lääni
Maakuntakeskus Joensuu
Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Pinta-ala
- Yhteensä
Sijalla 4 / 20
21 585 km²
Väkiluku
- Yhteensä
- Väestötiheys
Sijalla –
167 519 (2007)
7,8 as/km²
Nimikkoeläin
Nimikkolintu Käki
Nimikkokala Järvilohi
Nimikkokasvi Karjalanruusu
Nimikkokivi Vuolukivi
Maakuntalaulu Karjalaisten laulu

Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomen läänissä. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Kitee ja Lieksa. Vesistörikkaan maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjään.

Pohjois-Karjala muodosti oman läänin vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa. Maakunnalla on vahva karjalais-ortodoksinen identiteettilähde?.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kunnat

Pohjois-Karjala jakaantuu 14 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Alla olevassa luettelossa kaupungit ovat painotettuja.

Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:

[muokkaa] Pohjois-Karjalan tunnukset

Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna

Vaikka Pohjois-Karjala sijaitsee pelkästään Karjalan historiallisen maakunnan pohjoisosassa, sen tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.

[muokkaa] Elinkeinot ja työllisyys

Vuoden 2003 tilastojen mukaan maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa. Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut sekä verrattuna 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan että luonnollisesti sen jälkeen.

Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat metalli- ja muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Palvelutyöpaikoista merkittävä osa on julkisia palveluita.

Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2004 oli 17,1 % (koko maa 11,1 %). Suurinta työttömyys oli Enossa (23,7 %) ja pienintä Kontiolahdella (11,6 %).

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut