Karjalanruusu
| Karjalanruusu | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Rosa acicularis Lindl. |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Karjalanruusu Wikispeciesissä |
Karjalanruusu (Rosa acicularis) on Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava ruusulaji. Suomessa sitä tavataan luonnonvaraisena erityisesti Itä-Suomessa. Karjalanruusu on Pohjois-Karjalan maakuntakasvi.[1]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Karjalanruusu on puolesta puoleentoista metriä korkeaksi kasvava pensas, jossa on paljon juurivesoja. Varret ovat punaruskeita ja tiheäpiikkisiä. Piikit ovat suoria, neulamaisia ja ne eivät sijaitse pareittain nivelissä, toisin kuin karjalanruusua läheisesti muistuttavalla metsäruusulla (R. majalis). Lehti on kerrannaislehti. Lehden korvakkeet ovat tavallisesti kapeakärkisiä. Lehdykät ovat 1,5–5 cm pitkiä, päältä kaljuja ja vaaleanvihreitä, alta harvakarvaisia ja harmahtavanvihreitä. Lehdykän laita on leveähampainen. Punaiset kukat ovat yksittäin. Karjalanruusu kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Hedelmä on pitkänomainen tai päärynänmuotoinen, noin 1,5 cm pitkä punainen kiulukka.[2]
Levinneisyys [muokkaa]
Karjalanruusua tavataan erittäin laajalla alueella Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan itäosissa. Lajin läntisimmät esiintymät ovat Pohjois-Ruotsissa ja Suomessa.[3] Suomessa karjalanruusun esiintymät painottuvat Keski- ja Itä-Suomeen. Pohjoisimmat havainnot ovat Etelä-Lapista. Yleinen laji on Pohjois-Karjalassa ja Savossa.[4]
Elinympäristö [muokkaa]
Karjalanruusun tyypillistä kasvuympäristöä ovat lehdot, rehevät korvet, puronvarret ja tuoreet rinnemetsät. Lajia saattaa tavata myös puutarhakarkulaisena pihoilla ja pientareilla.[2]
Käyttö [muokkaa]
Karjalanruusua viljellään myös puutarhakasvina.[3]
-
Paksuissa varsissa on yleensä tiheässä suoria piikkejä.
-
Nuput ovat usein tummemmanpunaisia.
-
Kiulukka voi olla joko lähes pyörä tai pitkänomainen, kuten kuvassa.
Lähteet [muokkaa]
- Koulun biologia: Metsät ja suot. Toim. Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo. Otava, 2007.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 245.
- ↑ a b Den virtuella floran: Finnros (ruots.) Viitattu 16.3.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Karjalanruusun levinneisyys Suomessa Viitattu 16.3.2010.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kasviatlas 2010: Karjalanruusun levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Karjalanruusu (Rosa acicularis)
- Luontoportti: Karjalanruusu (Rosa acicularis)
- Den virtuella floran: Karjalanruusu (Rosa acicularis) (ruotsiksi)
- ITIS: Rosa acicularis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Rosa acicularis (englanniksi)
- Flora of China: Rosa acicularis (englanniksi)
- Yrttitarha: Ruusut
- Siirtolapuutarhat: Karjalanruusu
