Ruusut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruusut
Koiranruusu (Rosa canina)
Koiranruusu (Rosa canina)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Suku: Ruusut Rosa
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ruusut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ruusut Commonsissa

Ruusut (Rosa) on suku ruusukasvien heimossa. Sukuun kuuluu yli sata lajia. Ruusut ovat puuvartisia pensaita tai melko jäykkävartisia köynnöksiä. Ruusuja käytetään yleisesti koristekasveina. Suvusta on jalostettu runsaasti erilaisia lajikkeita koristekasvikäyttöön, joista monia käytetään leikkokukkina.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruusut ovat piikkisiä pensaita[1] tai köynnöksiä. Ruusun lehdet ovat yleensä 5–15 cm pitkät ja niissä on yleisimmin 5–9 lehdykkää. Kukat ovat yksittäin tai kukinto on harvakukkainen huiskilo[1]. Kukkapohjus kehittyy marjamaiseksi kiulukaksi, jonka sisällä kehittyvät pähkylät[1]. Villiruusun kukassa on viisi terälehteä, jalostetuissa muodoissa niitä on kuitenkin paljon enemmän. Luonnonmuotojen värit vaihtelevat valkoisesta vaaleanpunaiseen, myös keltaisia on. Lehtien koko ja värisävyt vaihtelevat, samoin piikkien määrä ja koko. Ruusun hedelmän nimi on ruusunmarja eli ruusun kiulukka, ja se sisältää paljon C-vitamiinia.

Levinneisyys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa suvun lajeista kasvaa luontaisena kuusi lajia; karjalanruusu, metsäruusu, koiranruusu, orjanruusu, okaruusu ja iharuusu. Näiden lisäksi kurtturuusua, juhannusruusua ja punalehtiruusua tavataan viljelykarkulaisena tai viljelyjäänteenä.[1]

Ruusun historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruusuilla on monia merkityksiä ja käyttötapoja. Noin 2300 vuotta eaa. löydettiin ensimmäiset merkit ihmisen ja ruusun yhteisestä historiasta Eufratin ja Tigrisin alueelta. Myöhemmin on löydetty ruusuvedestä esittäviä savitauluja, ja lisäksi faaraoiden haudoissa on ollut merkkejä ruusuista.

Ruusut ovat kulkeutuneet Pohjolaan munkkien kautta, ja 1800–luvulla ruusuinnostus kasvoi huimasti. Useat suomalaisten puutarhojen ruusulajit ja – lajikkeet ovat peräisin Pietarista, mutta yhden vanhimman ruusun, juhannusruusun, alkuperää ei ole saatu selville.

Ruusut symboloivat onnea, kestävää rakkautta sekä jälleensyntymistä, lisäksi sen katsotaan olevan vaikenemisen merkki. Ruusun heraldistinen symboli esiintyy vahvasti tyyliteltynä. Myös väreillä on omat merkityksensä. Orastavasta rakkaudesta kertoo vaaleanpunainen ruusu, surua ja kuolemaa symboloi puolestaan valkoinen ruusu, joka ilmentää myös toisaalta puhtautta ja viattomuutta.

Bengt Schalin on toiminut Suomessa merkittävänä ruusuvaikuttajana vuosina 1946–1957. Schalin toimi Helsingin kaupunginpuutarhurina, ja rikastutti kaupunkia istuttamalla monia pensasruusuja.

Hyötykäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruusuja arvostetaan niiden ulkonäön ja tuoksun takia, mutta niillä on myös hyötykäyttöä. Ruusujen kiulukoissa on paljon C-vitamiinia, sekä jonkin verran A-vitamiinia. Kiulukoista voi keittää soseita, mehua jne. Kiulukoiden lisäksi myös ruusujen lehdistä voi valmistaa teetä, ja ruusujen terälehdet ovat kauniita ja syötäviä koristeita [2]. Syötäväksi sopivat puhtaissa olosuhteissa kasvaneet myrkyttämättömät kukat, kukkakauppojen varsiruusujen terälehtiä ei kannata syödä.

Kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs vanhimmista ruusulajikkeista: 1500-luvulta asti tunnettu 'Rosa Mundi' (syn. 'Versicolor').
Harkness-kasvattamon 1980-luvulla jalostama floribundaruusulajike 'Amber Queen'.

Ruusu on ollut vuosisatojen ajan suosittu koristekasvi, lahjaesine ja symboli, ja ruusu on eräs merkittävimmistä kauppakukista. Se on myös yleinen kuva-aihe heraldiikassa.

Viktoriaaninen symbolismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viktoriaanisen "kukkien kielen" mukaan jokaisella erivärisellä ruusulla on oma symbolinen merkityksensä:

  • Punainen: rakkaus
  • Vaaleanpunainen: viehättävyys, hellät rakkaudentunteet
  • Tumma vaaleanpunainen: kiitollisuus
  • Vaalea vaaleanpunainen: ihailu, sympatia
  • Valkoinen: viattomuus, puhtaus, salaisuus, ystävyys, arvossa pitäminen ja nöyryys
  • Keltainen: kiihkeä rakkaus. Yhdysvalloissa keltaiset ruusut merkitsevät hiipuvaa rakkautta tai platonista rakkautta. Saksankielisissä maissa ne voivat tarkoittaa mustasukkaisuutta ja uskottomuutta.
  • Keltainen punaisilla kärjillä: ystävyys, rakastuminen
  • Oranssi: intohimo
  • Viininpunainen: kauneus
  • Sininen: mysteeri, mahdottoman saavuttamiseksi
  • Vihreä: rauhallisuus
  • Musta: orjallinen omistautuminen (sillä aitoa mustaa ruusua on mahdoton saavuttaa)
  • Purppura: suojelu (isällinen/äidillinen rakkaus)

Poliittinen symbolismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet sosiaalidemokraattiset ja työväenpuolueet ovat käyttäneet historiallisena tunnuksenaan tummanpunaista ruusua, esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue sekä Norjan työväenpuolue.

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuholaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marjorie Blamey, Christopher Grey-Wilson, Otavan kasvitieto, Kustannusosakeyhtiö Otava, Toinen painos 2005, 544 sivua, ISBN 951-1-12904-X
  • Tarinoiden ruusu (Kotimaa, 14.7.2006, s. 18)
  • Leena Hämet-Ahti, Annikki Palmén, Pentti Alanko, Peter M.A. Tigerstedt, Suomen puu- ja pensaskasvio, Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet r.y., 2. uudistettu painos, 1992

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Leena Hämet–Ahti et al.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951–45–8167–9.
  2. Eliaksenyrttitarha

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]