Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien vaakunat

Pohjois-Karjalan maakunta

Punaisessa kentässä kultainen kruunu ja sen alapuolella kaksi esiin työntyvää, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittämä paljaassa kädessä käyrää sapelia; kaikki hopeaa; paitsi aseiden kahvat ja haarniskan liitosvanteet kultaa.

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Heinävesi Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, jossa alatusten kolme kultaisilla ketjuilla sidottua vihreätä tukkilauttaa; vastapalkin yläpuolella kultainen ruoriratas. Pauli Numminen, 19. maaliskuuta 1959
	Ilomantsi Puna-mustahalkoisessa kilvessä kolme hopeista viisikielistä kannelta vieretysten; kielet mustia. Ahti Hammar, 24. marraskuuta 1954
	Joensuu Kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta. Toivo Vuorela, 19. marraskuuta 1957
	Juuka Punaisessa kentässä hopeinen koivu, jonka norkot kultaiset. Aake Kaarnama, 24. marraskuuta 1952
	Kitee Puna-mustakatkoisessa kilvessä hopeinen ruoriratas. Tapio Vallioja, 7. marraskuuta 1953
	Kontiolahti Hopeisessa kentässä pystyssä karhu olallaan uittohaka, kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja uittohaan varsi punaiset. Aarno Liuksiala, 27. helmikuuta 1953
	Lieksa Punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953
	Liperi Hopeakentässä punainen toistoristi. Ahti Hammar, 17. heinäkuuta 1956
	Nurmes Punaisessa kentässä kolme hopeista karhukeihäänkärkeä pystyssä vierekkäin. Olof Eriksson, 11. helmikuuta 1952
	Outokumpu Punaisessa kentässä on kuusikoroinen lakio, jonka alapuolella kuparinmerkki; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 18. helmikuuta 1953 (vahvistettiin Kuusjärven kunnanvaakunaksi)
	Polvijärvi Hopeakentässä punainen polviorsi, jossa kolme hopeista, lentävää hanhea hirsittäin. Ahti Hammar, 10. syyskuuta 1953
	Rääkkylä Punaisessa kentässä kaksi mustaa kekälettä ristikkäin, liekit hopeaa. Gustaf von Numers, 3. toukokuuta 1956
	Tohmajärvi Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2005 (ottanut käyttöön Värtsilän vaakunan)

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Eno (1955–2008) Hopeakentässä punaisella kolmoisvuorella seisova musta, punakielinen majava, olallaan punavartinen, musta kirves. Ahti Hammar, 15. huhtikuuta 1955
	Kesälahti (1956–2012) Mustassa kentässä hopeinen aaltokoroinen kärki, jossa kolme viisilehtistä punaista kukkaa asetettuina 1 + 2. Heikki Paaer, 3. helmikuuta 1956
	Kiihtelysvaara (1962–2004) Mustassa kentässä neljä hopeista oravannahkaa vieretysten. Ahti Hammar, 10. huhtikuuta 1962
	Nurmeksen maalaiskunta (1953–1972) Puna-mustahalkoisessa kilvessä hopeamänty, jossa kaksi kultakäpyä. Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953
	Pielisjärvi (1953–1972) Kultaisessa kentässä musta palokärki, jonka päälaki ja kynnet punaiset, kentän oikea pieli musta. Tapio Vallioja, 4. toukokuuta 1953
	Pyhäselkä (1955–2008) Punaisessa kentässä viisi hopeista vesilehvää asetettuina 1 + 3 + 1. Heikki Paaer, 19. lokakuuta 1955
	Tohmajärvi (1953–2004) Musta-punahalkoisessa kilvessä hopeinen koivunoksa paaluittain. Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953
	Tuupovaara (1957–2004) Mustassa kentässä tuohitorvea puhaltava, nouseva, hopeinen paimenpoika; tuohitorvi, kontti ja puukko kultaiset, kädet ja kasvot luonnonvärisiä. Kalevi Karlsson, 17. huhtikuuta 1957
	Valtimo (1952–2019) Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1. Olof Eriksson, 23. helmikuuta 1952
	Värtsilä (1958–2004) Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. Olof Eriksson, 1. lokakuuta 1958