Liperi (kunta)
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.liperi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Joensuun seutukunta |
| Perustettu | 1875 [1] |
| Kokonaispinta-ala | 1 161,23 km² 98:nneksi suurin 2013 [2] |
| – maa | 726,90 km² |
| – sisävesi | 434,33 km² |
| Väkiluku | 12 415 85:nneksi suurin 31.1.2013 [3] |
| – väestötiheys | 17,08 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2012 [4] |
| – 0–14-v. | 19,3 % |
| – 15–64-v. | 63,1 % |
| – yli 64-v. | 17,6 % |
| Äidinkieli | 2012 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,3 % |
| Kunnallisvero | 20,50 % 84:nneksi suurin 2013 [5] |
| Kunnanjohtaja | Hannele Mikkanen |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • SDP • Kok. • PS • KD |
14 9 6 5 1 |
Liperi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa aivan Joensuun kaupungin vieressä. Kunnassa asuu 12 415 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 1 161,23 km2, josta 434,33 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 17,08 asukasta/km2. Liperi on saaristolain mukainen saaristo-osakunta ja sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Rääkkylä, Savonlinna ja Outokummun kaupunki.
Liperin kunta on Joensuun kaupungin kasvun imussa kasvattanut asukaslukuaan jo muutaman vuoden ajan, ja kuuluukin asukaslukuaan nopeimmin kasvattavien kuntien joukkoon Pohjois-Karjalassa. Erityisesti lähekkäin sijaitsevat Ylämylly, Honkalampi ja varsinkin Jyrinkylä, joista on vain 10 minuutin matka Joensuuhun, ovat nykyään hyvin suosittuja alueita erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.lähde?
Liperissä sijaitsevalla Joensuun lentoaseman yhteydessä olevalla Ilmatieteen laitoksen sääasemalla mitattiin Suomen lämpöennätys 37,2 astetta 29. heinäkuuta 2010. [7]
Sisällysluettelo |
Kirkonkylä[muokkaa]
Kirkonkylän näkymää hallitsee jykevä Liperin punatiilikirkko, joka rakennettu vuosina 1854–1858.
Vanha puinen kunnantalo on seudun vanhimpia rakennuksia; sen suojelemisesta on kiistelty 1990-luvulta lähtien. Purkulupaa talolle ei saatu, joten kunta teki talon kunnostussuunnitelman 2009.[8]
Taajamat ja kylät[muokkaa]
Liperissä on kirkonkylän (n. 1 700 as.) lisäksi kaksi suurta taajamaa: Viinijärvi (n. 1000 as.) ja Ylämylly (n. 4000 as.)[9]. Ylämyllyn asuinalueita ovat myös Honkalampi ja Jyrinkylä. Lähellä Viinijärveä on Käsämä, jossa on Verven kuntoutuskeskus.
Liperin muita kyliä ovat muun muassa Ahonkylä, Härkinvaara, Kaatamo, Korpivaara, Kompero, Liperinsalo, Leppälahti, Mattisenlahti, Risti, Roukalahti, Salokylä, Tutjunniemi ja Vaivio.
Väestönkehitys[muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa]
Liperi ja Outokumpu ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Liperin kunnanvaltuusto päätti 13.11.2006 äänin 24–11 selvittää kuntaliitoksen vain Outokummun, ei muiden kuntien kanssa. Kunnilla on jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. [11], Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 19.6.2007, ettei kuntaliitosselvitystä Outokummun kaupungin kanssa jatketa. [12]
Koulut[muokkaa]
Liperin lukio[muokkaa]
Liperissä toimi yhteiskoulu 1949-1972. Vuonna 1972 yhteiskoulu siirtyi kunnan omistukseen. 1.8.1974 peruskoulu aloitti Liperissä. Samalla yhteiskoulusta tuli Liperin lukio.
Lukio toimi välillä kaksi- ja välillä kolmesarjaisena lukiona. Lukiossa oli aluksi linjajako (kielilinja, matematiikkalinja ja reaalilinja). 1980-luvulla siirryttiin kurssimuotoiseen opiskeluun ja jaksolukuun. 1990-luvulla lukio muuttui luokattomaksi. Oppilasmäärän pienentymisen vuoksi kunta päätti 2006 lakkauttaa lukion. Viimeiset 13 ylioppilasta valmistuivat keväällä 2009.
Muut koulut[muokkaa]
Liperissä toimivat myös Ylämyllyn koulu, Viinijärven koulu, Käsämän koulu, Mattisenlahden koulu, Salokylän koulu, Ristin koulu, Vaivion koulu ja Käsämässä Ammattiopisto Luovin Liperin yksikkö. Yläkouluikäiset oppilaat opiskelevat Viinijärven tai Liperin yhtenäisissä peruskouluissa.
Seurakunnat[muokkaa]
Liperin evankelis-luterilainen seurakunta kattaa koko kunnan alueen sen jälkeen, kun Viinijärven seurakunta liittyi siihen 1995.
Viinijärvi on Taipaleen ortodoksisen seurakunnan keskus; seurakunta ulottuu Polvijärvelle ja Outokumpuun. Taipaleen nykyinen kirkko valmistui 1906.
Mökkiläistoimikunta[muokkaa]
Liperiin perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen mökkiläistoimikunta vuonna 2004. Toimikunta on kesämökkiläisten yhdysside, ja se voi tehdä aloitteita ja esityksiä kunnalle. Lisäksi kunta järjestää kesäasukkaille yhteistoimintaa. Kesäasuntoja Liperissä on noin 3000.
Liikenne[muokkaa]
Valtatie 9 Joensuusta Kuopioon ja valtatie 23 Varkaudesta Joensuuhun kulkevat Liperin kautta. Seututie 482 johtaa Kiteen Tolosenmäestä Rääkkylän ja Liperin kirkonkylän kautta Käsämään, jossa se yhtyy valtatie 9:ään. Seututie 476 (Heinävesi–Ylämylly) risteää Liperin kirkonkylässä.
Liperi oli aikanaan kolmen lossin pitäjä. Käsämän lossi korvattiin sillalla 1988 ja Onkisalmen lossi 1974. Enää on jäljellä Arvinsalmen lossi Liperin ja Rääkkylän välillä.[13]
Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnan puolella. Viinijärven rautatieasemalta kulkee taajamajuna rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Länsiosien lähin asema on saman rataosan Vihtarin rautatieasema.
Kulttuuri[muokkaa]
Tunnettuja liperiläisiä kulttuurihenkilöitä[muokkaa]
- Aino von Boehm (os. Zitting), taidemaalari
- Bengt Broms, professori, Galleria Bromsin ylläpitäjä
- Brynolf Enwald, opetusneuvos, Enwald-kotimuseon perustaja [14]
- Anders Josef Europaeus kirkkoherra, rovasti, teologian tohtori ja valtiopäivämies
- Lauri Holopainen, kirjailija
- Kaarle Hyttinen, kirjailija
- Albin Kaasinen, kuvanveistäjä
- Anu Kaipainen, kirjailija,toiminut äidinkielenopettajana Viinijärvellä
- Olli Karjalainen, kansanrunoilija
- Ilmari Kivinen (Tiitus), kirjailija, (1883–1940). Hänen muistokivensä (Veikko Jalava 1962) on Viinijärvellä.
- Jouko Lehtonen, kirjailija, entinen läänintaiteilija
- Satu Niiranen, teatteriohjaaja
- Erkki Räsänen, tangokuningas
- Wimme Saari, saamelaisartisti
- Marja-Leena Tiainen, kirjailija, Savonia-palkinnon saaja 2007
- Hannu Virolainen, näyttelijä, ohjaaja
Kesäteatterit[muokkaa]
Liperissä toimii kolme kesäteatteria: Roukalahden kesäteatteri kylän seurojentalon pihapiirissä, Ristin kesäteatteri Ristin kylässä ja Liperin kesäteatteri Liperin lavalla.
Tanssi[muokkaa]
Liperin lava kirkonkylässä on tanssikilpailujen pitopaikka: siellä on pidetty mm. kesäkuussa 2007 Humpan SM-kilpailut.
Viinijärvellä on ollut Pyttylammen lava. [15]
Urheilu ja liikunta[muokkaa]
Liperin urheilukeskus on Pärnävaara, joka on Pohjois-Karjalan suurin hiihtokilpailukeskus. Pärnävaaralla on pidetty myös suunnistuksen Jukolan viesti 2000.
Käsämän Vervessä on Liprakka-niminen uimahalli.
Viinijärven Urheilijat on tunnettu erityisesti naisten pesäpalloilusta. Ylimmällä sarjatasolla ViU on pelannut 1985-2000 ja 2008-. Vuonna 1987 seura voitti hopeaa, 1988 pronssia, 1989 hopeaa, 1990 kultaa ja 1995 pronssia.
Liperiläisiä urheiluseuroja[muokkaa]
Honkalammen-Ylämyllyn kuntokerho, Karjalan Kopse (ratsastus), Karjalan Käki, Kivekkäät, Leppälahden Uskallus, Liperin Avantouimarit, Liperin Hiihtoseura, Liperin Kelo, Liperin Kiekko, Liperin Naisvoimistelijat, Liperin Ratsastajat, Liperin Taimi, Sulkaman Kipinä, Vaivion Tarmo, Viinijärven Naisvoimistelijat, Viinijärven Urheilijat, Ylämyllyn Tennis, Ylämyllyn Yllätys, Liperi Volley, Susiraja Volley.
Tunnettuja urheilijoita[muokkaa]
- Hiihtäjäveljekset Martti ja Tauno Lappalainen. Heidän muistomerkkinsä (Veikko Jalava, 1967) on kirkonkylässä. He edustivat urheiluseura Roukalahden Kivekkäitä Liperissä.
- Kari Lehtola, lentopalloilija
- Maratonin moninkertainen Suomen mestari Yrjö Pesonen edusti urallaan Liperin Taimea. Hän saavutti 7 SM-kultaa vuosina 1992–2006.[16]
- Jukka Toivola, maratoonari, Liperin Taimi
- Pirjo Vihonen (nyk. Ståhlberg), kestävyysjuoksija. Hän edusti Leppälahden Uskallusta ja Joensuun Katajaa.
Tapahtumia[muokkaa]
- Karelia-soutu, vuosittain heinäkuussa
- Vanhoillislestadiolaisten suviseurat 2010, kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma Liperissä
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Liperin kunta syntyy Liperin kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Helsingin Sanomat 29.7.2010
- ↑ Liperin tekninen lautakunta 26.1.2010. Viitattu 20.9.2010. (suomeksi)
- ↑ http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Karjalainen 4.11.2006 ja 14.11. 2006
- ↑ Liperin kunnanvaltuuston pöytäkirja 19.6.2007
- ↑ Pakarinen, Pekka: Suur-Liperistä leipäpitäjäksi, s. 307–308.
- ↑ Pirjo Uimonen: Liperin Enwald-museo (pdf) Joensuun taidemuseo. Viitattu 20.9.2010. (suomeksi)
- ↑ Tangon arkkitehtuuria näyttelyn luettelo, Joensuu 3.-31.8.2011
- ↑ Yrjö Pesonen Tilastopajan tietokannassa (tilastopaja.org) Yrjö Pesonen Tilastopajan urheilijatietokannassa
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liperi (kunta) Wikimedia Commonsissa- Liperin kunnan kotisivut
- Liperin lukion kotisivut
- Pekka Pakarinen: Suur-Liperistä leipäpitäjäksi. Liperin historia. (2006)
- Tutju – kylä Saimaan latvavesillä -kylähistoria (2002)
| Taajamat: | Liperin kirkonkylä | Viinijärvi | Ylämylly |
|---|---|
| Kylät: | Ahonkylä | Kaatamo | Kompero | Korpivaara | Käsämä | Leppälahti | Liperin kylä | Liperinsalo | Mattisenlahti | Risti | Ristinsalmi | Roukalahti | Salokylä | Taipale | Tutjunniemi | Vaivio |Ylämylly |
| Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo |
| Entiset kunnat Eno - Kesälahti - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä |
Sivulta puuttuu