Liperi (kunta)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liperi
Liperi.vaakuna.svg Liperi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.liperi.fi
Sijainti 62°31′55″N, 29°23′05″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Perustettu 1875 [1]
Kokonaispinta-ala 1 161,23 km²
98:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 726,90 km²
– sisävesi 434,33 km²
Väkiluku 12 400
84:nneksi suurin 31.1.2014 [3]
– väestötiheys 17,06 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 19,3 %
– 15–64-v. 63,1 %
– yli 64-v. 17,6 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [5]
Kunnanjohtaja Hannele Mikkanen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • KD

14
9
6
5
1

Liperi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa aivan Joensuun kaupungin vieressä. Kunnassa asuu 12 400 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 1 161,23 km2, josta 434,33 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 17,06 asukasta/km2. Liperi on saaristolain mukainen saaristo-osakunta ja sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Rääkkylä, Savonlinna ja Outokummun kaupunki.

Liperin kunta on Joensuun kaupungin kasvun imussa kasvattanut asukaslukuaan jo muutaman vuoden ajan, ja kuuluukin asukaslukuaan nopeimmin kasvattavien kuntien joukkoon Pohjois-Karjalassa. Erityisesti lähekkäin sijaitsevat Ylämylly, Honkalampi ja varsinkin Jyrinkylä, joista on vain 10 minuutin matka Joensuuhun, ovat nykyään hyvin suosittuja alueita erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.lähde?

Liperissä sijaitsevalla Joensuun lentoaseman yhteydessä olevalla Ilmatieteen laitoksen sääasemalla mitattiin Suomen lämpöennätys 37,2 astetta 29. heinäkuuta 2010. [7]

Kirkonkylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäiltainen näkymä satamaan.

Liperin kirkonkylän näkymää hallitsee jykevä Liperin punatiilikirkko, joka rakennettu vuosina 1854–1858.

Vanha puinen kunnantalo on seudun vanhimpia rakennuksia; sen suojelemisesta on kiistelty 1990-luvulta lähtien. Purkulupaa talolle ei saatu, joten kunta teki talon kunnostussuunnitelman 2009.[8]

Taajamat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperissä on kirkonkylän (n. 1 700 as.) lisäksi kaksi suurta taajamaa: Viinijärvi (n. 1000 as.) ja Ylämylly (n. 4000 as.)[9]. Ylämyllyn asuinalueita ovat myös Honkalampi ja Jyrinkylä. Lähellä Viinijärveä on Käsämä, jossa on Verven kuntoutuskeskus.

Liperin muita kyliä ovat muun muassa Ahonkylä, Härkinvaara, Kaatamo, Korpivaara, Kompero, Liperinsalo, Leppälahti, Mattisenlahti, Risti, Roukalahti, Salokylä, Tutjunniemi ja Vaivio.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Liperin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 737
1985
  
10 994
1990
  
11 500
1995
  
11 708
2000
  
11 479
2005
  
11 750
2010
  
12 271
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperi ja Outokumpu ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Liperin kunnanvaltuusto päätti 13.11.2006 äänin 24–11 selvittää kuntaliitoksen vain Outokummun, ei muiden kuntien kanssa. Kunnilla on jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. [11], Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 19.6.2007, ettei kuntaliitosselvitystä Outokummun kaupungin kanssa jatketa. [12]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin lukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperissä toimi yhteiskoulu 1949-1972. Vuonna 1972 yhteiskoulu siirtyi kunnan omistukseen. 1.8.1974 peruskoulu aloitti Liperissä. Samalla yhteiskoulusta tuli Liperin lukio.

Lukio toimi välillä kaksi- ja välillä kolmesarjaisena lukiona. Lukiossa oli aluksi linjajako (kielilinja, matematiikkalinja ja reaalilinja). 1980-luvulla siirryttiin kurssimuotoiseen opiskeluun ja jaksolukuun. 1990-luvulla lukio muuttui luokattomaksi. Oppilasmäärän pienentymisen vuoksi kunta päätti 2006 lakkauttaa lukion. Viimeiset 13 ylioppilasta valmistuivat keväällä 2009. Liperistä tuli Suomen väkiluvultaan suurin kunta, jossa ei ole omaa lukiota. Nykyisin liperiläisnuoret käyvät lukiota naapurikunnissa, ennen kaikkea maakuntakeskus Joensuussa.

Muut koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperissä toimivat myös Ylämyllyn koulu, Viinijärven koulu, Käsämän koulu, Mattisenlahden koulu, Salokylän koulu, Ristin koulu, Vaivion koulu ja Käsämässä Ammattiopisto Luovin Liperin yksikkö. Yläkouluikäiset oppilaat opiskelevat Viinijärven tai Liperin yhtenäisissä peruskouluissa.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin evankelis-luterilainen seurakunta kattaa koko kunnan alueen sen jälkeen, kun Viinijärven seurakunta liittyi siihen 1995.

Viinijärvi on Taipaleen ortodoksisen seurakunnan keskus; seurakunta ulottuu Polvijärvelle ja Outokumpuun. Taipaleen nykyinen kirkko valmistui 1906.

Mökkiläistoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperiin perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen mökkiläistoimikunta vuonna 2004. Toimikunta on kesämökkiläisten yhdysside, ja se voi tehdä aloitteita ja esityksiä kunnalle. Lisäksi kunta järjestää kesäasukkaille yhteistoimintaa. Kesäasuntoja Liperissä on noin 3000.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 9 (Turku-Niirala) Joensuusta Kuopioon ja valtatie 23 (Pori-Joensuu) Varkaudesta Joensuuhun kulkevat Liperin kautta. Seututie 482 johtaa Kiteen Tolosenmäestä Rääkkylän ja Liperin kirkonkylän kautta Käsämään, jossa se yhtyy valtatie 9:ään sekä valtatie 23:n. Seututie 476 (Heinävesi–Ylämylly) risteää Liperin kirkonkylässä.

Liperi oli aikanaan kolmen lossin pitäjä. Käsämän lossi korvattiin sillalla 1988 ja Onkisalmen lossi 1975. Enää on jäljellä Arvinsalmen lossi Liperin ja Rääkkylän välillä.[13]

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnan puolella. Viinijärven rautatieasemalta kulkee taajamajuna rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Länsiosien lähin asema on saman rataosan Vihtarin rautatieasema.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja liperiläisiä kulttuurihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäteatterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperissä toimii kolme kesäteatteria: Roukalahden kesäteatteri kylän seurojentalon pihapiirissä, Ristin kesäteatteri Ristin kylässä ja Liperin kesäteatteri Liperin lavalla.

Tanssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin lava kirkonkylässä on tanssikilpailujen pitopaikka: siellä on pidetty mm. kesäkuussa 2007 Humpan SM-kilpailut.

Viinijärvellä on ollut Pyttylammen lava. [15]

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin urheilukeskus on Pärnävaara, joka on Pohjois-Karjalan suurin hiihtokilpailukeskus. Pärnävaaralla on pidetty myös suunnistuksen Jukolan viesti 2000.

Käsämän Vervessä on Liprakka-niminen uimahalli.

Viinijärven Urheilijat on tunnettu erityisesti naisten pesäpalloilusta. Ylimmällä sarjatasolla ViU on pelannut 1985-2000 ja 2008-. Vuonna 1987 seura voitti hopeaa, 1988 pronssia, 1989 hopeaa, 1990 kultaa ja 1995 pronssia.

Liperiläisiä urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkalammen-Ylämyllyn kuntokerho, Karjalan Kopse (ratsastus), Karjalan Käki, Roukalahden Kivekkäät, Leppälahden Uskallus, Liperin Avantouimarit, Liperin Hiihtoseura, Liperin Kelo, Liperin Kiekko, Liperin Naisvoimistelijat, Liperin Ratsastajat, Liperin Taimi, Sulkaman Kipinä, Vaivion Tarmo, Viinijärven Naisvoimistelijat, Viinijärven Urheilijat, Ylämyllyn Tennis, Ylämyllyn Yllätys, Liperi Volley, Susiraja Volley.

Tunnettuja urheilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakkautettu varuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimi puolustusvoimien varuskunta vuoteen 1990 saakka Pohjois-Karjalan Patteristo -nimisen tykistöjoukko-osaston myötä.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karelia-soutu, vuosittain heinäkuussa
  • Vanhoillislestadiolaisten suviseurat 2010, kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma Liperissä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liperin kunta syntyy Liperin kunta. Viitattu 5.11.2007.
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  7. Helsingin Sanomat 29.7.2010
  8. Liperin tekninen lautakunta 26.1.2010. Viitattu 20.9.2010. (suomeksi)
  9. http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Karjalainen 4.11.2006 ja 14.11. 2006
  12. Liperin kunnanvaltuuston pöytäkirja 19.6.2007
  13. Pakarinen, Pekka: Suur-Liperistä leipäpitäjäksi, s. 307–308.
  14. Pirjo Uimonen: Liperin Enwald-museo (pdf) Joensuun taidemuseo. Viitattu 20.9.2010. (suomeksi)
  15. Tangon arkkitehtuuria näyttelyn luettelo, Joensuu 3.-31.8.2011
  16. Yrjö Pesonen Tilastopajan tietokannassa (tilastopaja.org) Yrjö Pesonen Tilastopajan urheilijatietokannassa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]