Liperi (kunta)

Liperi
vaakuna	sijainti
www.liperi.fi
Sijainti	62°31′55″N, 29°23′05″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Joensuun seutukunta
Perustettu	1875
Kokonaispinta-ala	1 161,22 km² 97:nneksi suurin 2011
– maa	726,89 km²
– sisävesi	434,33 km²
Väkiluku	12 301 88:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	16,92 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	18,9 %
– 15–64-v.	64,4 %
– yli 64-v.	16,6 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,6 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	20 % 114:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Hannele Mikkanen
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • SDP  • Kok.  • PS  • KD	14 9 6 5 1

Liperi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa aivan Joensuun kaupungin vieressä. Kunnassa asuu 12 301 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 161,22 km², josta 434,33 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 16,92 asukasta/km². Liperi on saaristolain mukainen saaristo-osakunta ja sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Rääkkylä, Savonlinna ja Outokummun kaupunki.

Liperin kunta on Joensuun kaupungin kasvun imussa kasvattanut asukaslukuaan jo muutaman vuoden ajan, ja kuuluukin asukaslukuaan nopeimmin kasvattavien kuntien joukkoon Pohjois-Karjalassa. Erityisesti lähekkäin sijaitsevat Ylämylly, Honkalampi ja varsinkin Jyrinkylä, joista on vain 10 minuutin matka Joensuuhun, ovat nykyään hyvin suosittuja alueita erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.^lähde?

Liperissä sijaitsevalla Joensuun lentoaseman yhteydessä olevalla Ilmatieteen laitoksen sääasemalla mitattiin Suomen lämpöennätys 37,2 astetta 29. heinäkuuta 2010.

Kirkonkylä

Kesäiltainen näkymä satamaan.

Kirkonkylän näkymää hallitsee jykevä Liperin punatiilikirkko, joka rakennettu vuosina 1854–1858.

Vanha puinen kunnantalo on seudun vanhimpia rakennuksia; sen suojelemisesta on kiistelty 1990-luvulta lähtien. Purkulupaa talolle ei saatu, joten kunta teki talon kunnostussuunnitelman 2009.

Taajamat ja kylät

Liperissä on kirkonkylän (n. 1 700 as.) lisäksi kaksi suurta taajamaa: Viinijärvi (n. 1000 as.) ja Ylämylly (n. 4000 as.). Ylämyllyn asuinalueita ovat myös Honkalampi ja Jyrinkylä. Lähellä Viinijärveä on Käsämä, jossa on Verven kuntoutuskeskus.

Liperin muita kyliä ovat muun muassa Ahonkylä, Härkinvaara, Kaatamo, Korpivaara, Kompero, Liperinsalo, Leppälahti, Mattisenlahti, Risti, Roukalahti, Salokylä, Tutjunniemi ja Vaivio.

Kuntaliitossuunnitelmat

Liperi ja Outokumpu ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Liperin kunnanvaltuusto päätti 13.11.2006 äänin 24–11 selvittää kuntaliitoksen vain Outokummun, ei muiden kuntien kanssa. Kunnilla on jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. , Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 19.6.2007, ettei kuntaliitosselvitystä Outokummun kaupungin kanssa jatketa.

Koulut

Liperin lukio

Liperissä toimi yhteiskoulu 1949-1972. Vuonna 1972 yhteiskoulu siirtyi kunnan omistukseen. 1.8.1974 peruskoulu aloitti Liperissä. Samalla yhteiskoulusta tuli Liperin lukio.

Lukio toimi välillä kaksi- ja välillä kolmesarjaisena lukiona. Lukiossa oli aluksi linjajako (kielilinja, matematiikkalinja ja reaalilinja). 1980-luvulla siirryttiin kurssimuotoiseen opiskeluun ja jaksolukuun. 1990-luvulla lukio muuttui luokattomaksi. Oppilasmäärän pienentymisen vuoksi kunta päätti 2006 lakkauttaa lukion. Viimeiset 13 ylioppilasta valmistuivat keväällä 2009.

Muut koulut

Liperissä toimivat myös Ylämyllyn koulu, Viinijärven koulu, Käsämän koulu, Mattisenlahden koulu, Salokylän koulu, Ristin koulu, Vaivion koulu ja Käsämässä Ammattiopisto Luovin Liperin yksikkö. Yläkouluikäiset oppilaat opiskelevat Viinijärven tai Liperin yhtenäisissä peruskouluissa.

Seurakunnat

Liperin evankelis-luterilainen seurakunta kattaa koko kunnan alueen sen jälkeen, kun Viinijärven seurakunta liittyi siihen 1995.

Viinijärvi on Taipaleen ortodoksisen seurakunnan keskus; seurakunta ulottuu Polvijärvelle ja Outokumpuun. Taipaleen nykyinen kirkko valmistui 1906.

Mökkiläistoimikunta

Liperiin perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen mökkiläistoimikunta vuonna 2004. Toimikunta on kesämökkiläisten yhdysside, ja se voi tehdä aloitteita ja esityksiä kunnalle. Lisäksi kunta järjestää kesäasukkaille yhteistoimintaa. Kesäasuntoja Liperissä on noin 3000.

Liikenne

Valtatie 9 Joensuusta Kuopioon ja valtatie 23 Varkaudesta Joensuuhun kulkevat Liperin kautta. Seututie 482 johtaa Kiteen Tolosenmäestä Rääkkylän ja Liperin kirkonkylän kautta Käsämään, jossa se yhtyy valtatie 9:ään. Seututie 476 (Heinävesi–Ylämylly) risteää Liperin kirkonkylässä.

Liperi oli aikanaan kolmen lossin pitäjä. Käsämän lossi korvattiin sillalla 1988 ja Onkisalmen lossi 1974. Enää on jäljellä Arvinsalmen lossi Liperin ja Rääkkylän välillä.

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnan puolella. Viinijärven rautatieasemalta kulkee taajamajuna rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Länsiosien lähin asema on saman rataosan Vihtarin rautatieasema.

Kulttuuri

Tunnettuja liperiläisiä kulttuurihenkilöitä

• Aino von Boehm (os. Zitting), taidemaalari
• Bengt Broms, professori, Galleria Bromsin ylläpitäjä
• Brynolf Enwald, opetusneuvos, Enwald-kotimuseon perustaja
• Anders Josef Europaeus kirkkoherra, rovasti, teologian tohtori ja valtiopäivämies
• Lauri Holopainen, kirjailija
• Kaarle Hyttinen, kirjailija
• Albin Kaasinen, kuvanveistäjä
• Anu Kaipainen, kirjailija,toiminut äidinkielenopettajana Viinijärvellä
• Olli Karjalainen, kansanrunoilija
• Ilmari Kivinen (Tiitus), kirjailija, (1883–1940). Hänen muistokivensä (Veikko Jalava 1962) on Viinijärvellä.
• Jouko Lehtonen, kirjailija, entinen läänintaiteilija
• Erkki Räsänen, tangokuningas
• Wimme Saari, saamelaisartisti
• Marja-Leena Tiainen, kirjailija, Savonia-palkinnon saaja 2007
• Hannu Virolainen, näyttelijä, ohjaaja

Kesäteatterit

Liperissä toimii kolme kesäteatteria: Roukalahden kesäteatteri kylän seurojentalon pihapiirissä, Ristin kesäteatteri Ristin kylässä ja Liperin kesäteatteri Liperin lavalla.

Tanssi

Liperin lava kirkonkylässä on tanssikilpailujen pitopaikka: siellä on pidetty mm. kesäkuussa 2007 Humpan SM-kilpailut.

Viinijärvellä on ollut Pyttylammen lava.

Urheilu ja liikunta

Liperin urheilukeskus on Pärnävaara, joka on Pohjois-Karjalan suurin hiihtokilpailukeskus. Pärnävaaralla on pidetty myös suunnistuksen Jukolan viesti 2000.

Käsämän Vervessä on Liprakka-niminen uimahalli.

Viinijärven Urheilijat on tunnettu erityisesti naisten pesäpalloilusta. Ylimmällä sarjatasolla ViU on pelannut 1985-2000 ja 2008-. Vuonna 1987 seura voitti hopeaa, 1988 pronssia, 1989 hopeaa, 1990 kultaa ja 1995 pronssia.

Liperiläisiä urheiluseuroja

Honkalammen-Ylämyllyn kuntokerho, Karjalan Kopse (ratsastus), Karjalan Käki, Kivekkäät, Leppälahden Uskallus, Liperin Avantouimarit, Liperin Hiihtoseura, Liperin Kelo, Liperin Kiekko, Liperin Naisvoimistelijat, Liperin Ratsastajat, Liperin Taimi, Sulkaman Kipinä, Vaivion Tarmo, Viinijärven Naisvoimistelijat, Viinijärven Urheilijat, Ylämyllyn Tennis, Ylämyllyn Yllätys, Liperi Volley, Susiraja Volley.

Tunnettuja urheilijoita

• Hiihtäjäveljekset Martti ja Tauno Lappalainen. Heidän muistomerkkinsä (Veikko Jalava, 1967) on kirkonkylässä. He edustivat Liperin Kivekkäitä.
• Kari Lehtola, lentopalloilija
• Maratonin moninkertainen Suomen mestari Yrjö Pesonen edusti urallaan Liperin Taimea. Hän saavutti 7 SM-kultaa vuosina 1992–2006.
• Jukka Toivola, maratoonari, Liperin Taimi
• Pirjo Vihonen (nyk. Ståhlberg), kestävyysjuoksija. Hän edusti Leppälahden Uskallusta ja Joensuun Katajaa.

Tapahtumia

• Karelia-soutu, vuosittain heinäkuussa
• Vanhoillislestadiolaisten suviseurat 2010, kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma Liperissä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liperi (kunta) Wikimedia Commonsissa
• Liperin kunnan kotisivut
• Liperin lukion kotisivut
• Pekka Pakarinen: Suur-Liperistä leipäpitäjäksi. Liperin historia. (2006)
• Tutju – kylä Saimaan latvavesillä -kylähistoria (2002)

Liperi

Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat

Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo

Entiset kunnat Eno - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä