Anu Kaipainen
Aune Helinä (Anu) Kaipainen, o.s. Mustonen (14. maaliskuuta 1933 Muolaa – 29. syyskuuta 2009 Helsinki[1]) oli helsinkiläinen kirjailija.
Sisällysluettelo |
Ura kirjailijaksi [muokkaa]
Kaipainen kirjoitti ylioppilaaksi 1951 Helsingissä Kallion yhteiskoulusta ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1955. Hän toimi äidinkielenopettajana Kiuruvedellä, Helsingissä, Kauniaisissa, Viinijärvellä ja Oulussa, sekä kirjoitti sanomalehtiin kirjallisuusarvosteluja.
Kaipaisen ensimmäiset teokset, kaksi runokokoelmaa, julkaistiin vuosina 1960 ja 1961. Näitä seurasi esikoisromaani vuonna 1962, ja tämän jälkeen Kaipaiselta julkaistiin teoksia tasaisesti muutaman vuoden välein. Päätoimiseksi kirjailijaksi hän siirtyi vuonna 1967. Kaipainen kirjoitti runojen ja romaanien lisäksi lukuisia näytelmiä ja tv-näytelmiä. Hän toimi myös monissa kirjallisuuteen liittyvissä luottamustehtävissä lähinnä 1970-luvulla ja jäsenenä Kauniaisten kaupunginvaltuustossa.
Anu Kaipainen sai valtionpalkinnot vuosina 1967 ja 1969 sekä valtion taiteilijaeläkkeen vuodesta 1994. Vuonna 2002 hänen kirjansa Granaattiomena oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi.
Perhe [muokkaa]
Anu Kaipainen, tuolloin Mustonen, vihittiin vuonna 1955 Osmo Kaipaisen kanssa. Heidän vanhin lapsensa, säveltäjä Jouni Kaipainen on syntynyt Helsingissä vuonna 1956, kaksi nuorempaa poikaa vuosina 1958 ja 1963. Anu Kaipaisen puoliso Osmo Kaipainen kuoli 1985.
Teokset [muokkaa]
Runoja [muokkaa]
- Utuiset neulat, 1960.
- Kädet helmassa, 1961.
Muut teokset [muokkaa]
- Puolikovat, 1962.
- Kaksi lukukautta, (romaani) 1964.
- Ruusubaletti. Komedia, 1966.
- Arkkienkeli Oulussa 1808–1809, (romaani) 1967.
- Magdaleena ja maailman lapset, (romaani) 1968.
- Surupukuinen nainen, (romaani) 1971.
- On neidolla punapaula, (romaani) 1973 ISBN 951-0-05896-3.
- Naistentanssit, (romaani) 1975 ISBN 951-0-07260-5.
- Kellomorsian, (romaani) 1977 ISBN 951-0-08174-4.
- Poimisin heliät hiekat. Tarvittavin paikoin kirjallisen vapauden kuvittama kertomus Larin Parasken uskomattomasta elämästä, 1979 ISBN 951-0-09368-8.
- Kuninkaan paikka, (romaani) 1981 ISBN 951-0-10822-7.
- Kaihoja kukkuvat käet, (romaani) 1983 ISBN 951-0-12019-7.
- Kun on rakastanut paljon, (romaani) 1986 ISBN 951-0-13846-0.
- Vilulinnut, (romaani) 1987 ISBN 951-0-14615-3.
- Nuoruustango, (romaani) 1989 ISBN 951-0-15954-9.
- Kuin kuulla kummultansa, (romaani) 1991 ISBN 951-0-17390-8.
- Kahdesti haudattu, (romaani) 1993 ISBN 951-0-18500-0.
- Vierus verta täynnä, (romaani) 1995 ISBN 951-0-20840-X.
- Kuin on pitkät pilven rannat. Tarvittavin paikoin runsaan kirjallisen vapauden kuvittama kertomus Mateli Kuivalattaren, Kantelettaren muusan ja Suomen ensimmäisen tunnetun naislyyrikon yksinäisestä elämästä, 2000 ISBN 951-0-24386-8.
- Granaattiomena, (romaani) 2002 ISBN 951-0-27319-8.
- Kaarinan veriballadi, (romaani) 2004 ISBN 951-0-29613-9.
- Vihreiksi poltetut puut, (romaani) 2007 ISBN 978-951-0-33200-9
Teosten käännökset [muokkaa]
- On neiukesel punapaela, käännös Luule Sirp, Tallinn 1979.
- Ärkeängeln i Uleåborg, käännös Kerstin Lindqvist, Bromma 1980.
- Má panenka pentli rudou, käännös Marta Hellmuthová, Praha 1980.
Lähteitä [muokkaa]
- Kuka kukin on, 2005 ISBN 951-1-19577-8.
- Suomen kansallisbiografia, osa 4, 2004 ISBN 951-746-445-2.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Kirjailija Anu Kaipainen on kuollut Ilta-Sanomat. 29.9.2009. Viitattu 29.9.2009.
Sivulta puuttuu