Anu Kaipainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aune Helinä (Anu) Kaipainen, o.s. Mustonen (14. maaliskuuta 1933 Muolaa29. syyskuuta 2009 Helsinki[1]) oli helsinkiläinen kirjailija.

Sisällysluettelo

Ura kirjailijaksi [muokkaa]

Kaipainen kirjoitti ylioppilaaksi 1951 Helsingissä Kallion yhteiskoulusta ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1955. Hän toimi äidinkielenopettajana Kiuruvedellä, Helsingissä, Kauniaisissa, Viinijärvellä ja Oulussa, sekä kirjoitti sanomalehtiin kirjallisuusarvosteluja.

Kaipaisen ensimmäiset teokset, kaksi runokokoelmaa, julkaistiin vuosina 1960 ja 1961. Näitä seurasi esikoisromaani vuonna 1962, ja tämän jälkeen Kaipaiselta julkaistiin teoksia tasaisesti muutaman vuoden välein. Päätoimiseksi kirjailijaksi hän siirtyi vuonna 1967. Kaipainen kirjoitti runojen ja romaanien lisäksi lukuisia näytelmiä ja tv-näytelmiä. Hän toimi myös monissa kirjallisuuteen liittyvissä luottamustehtävissä lähinnä 1970-luvulla ja jäsenenä Kauniaisten kaupunginvaltuustossa.

Anu Kaipainen sai valtionpalkinnot vuosina 1967 ja 1969 sekä valtion taiteilijaeläkkeen vuodesta 1994. Vuonna 2002 hänen kirjansa Granaattiomena oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi.

Perhe [muokkaa]

Anu Kaipainen, tuolloin Mustonen, vihittiin vuonna 1955 Osmo Kaipaisen kanssa. Heidän vanhin lapsensa, säveltäjä Jouni Kaipainen on syntynyt Helsingissä vuonna 1956, kaksi nuorempaa poikaa vuosina 1958 ja 1963. Anu Kaipaisen puoliso Osmo Kaipainen kuoli 1985.

Teokset [muokkaa]

Runoja [muokkaa]

  • Utuiset neulat, 1960.
  • Kädet helmassa, 1961.

Muut teokset [muokkaa]

Teosten käännökset [muokkaa]

  • On neiukesel punapaela, käännös Luule Sirp, Tallinn 1979.
  • Ärkeängeln i Uleåborg, käännös Kerstin Lindqvist, Bromma 1980.
  • Má panenka pentli rudou, käännös Marta Hellmuthová, Praha 1980.

Lähteitä [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. Kirjailija Anu Kaipainen on kuollut Ilta-Sanomat. 29.9.2009. Viitattu 29.9.2009.

Aiheesta muualla [muokkaa]