2009

Wikipedia

Vuosisadat:1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet:1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku 2020-luku 2030-luku 2040-luku 2050-luku 2060-luku 2070-luku 2080-luku 2090-luku

Vuodet: 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

2009 on nykyinen vuosi. Se merkitään roomalaisilla numeroilla MMIX.

Yhdistyneiden kansakuntien julistamia vuoden teemoja ovat kansainvälinen tähtitieteen vuosi Galileo Galilein ensimmäisten kaukoputkihavaintojen sekä Johannes Keplerin Astronomia novan nelisatavuotisvuoden kunniaksi, kansainvälinen luonnonkuitujen vuosi ja kansainvälinen sovittelun vuosi.

Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2009 on härän vuosi.

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – Tapahtuneiden kuntaliitosten myötä Suomen kuntien määrä väheni 67:lla. Samalla yhteensä 3 000 hehtaarin alue Sipoosta ja 200 hehtaarin alue Vantaasta liitettiin Helsinkiin.
• 1. tammikuuta – Elatustuen maksatus siirtyi kunnilta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.
• 1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) ja Kansanterveyslaitos yhdistyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi, jonka pääjohtajana aloitti professori Pekka Puska.
• 1. tammikuuta – Merentutkimuslaitos lakkautettiin ja sen toiminnot siirtyivät Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokselle.
• 1. tammikuuta – Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto yhdistyivät uudeksi Finanssivalvonnaksi.
• 1. tammikuuta – Suomen alkoholivero nousi 10 %.
• 1. tammikuuta – Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ilmaisi uudenvuodenpuheessaan syvän huolestumisensa suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuudesta. Halonen sanoi myös toivovansa, etteivät yleisen taloustilanteen huonontumisen vaikutukset kohdistuisi pahimmin yhteiskunnan heikompiosaisiin.
• 1. tammikuuta – Försvarets radioanstalt sai oikeuden kuunnella kaikkea Ruotsin läpi kulkevaa viestiliikennettä, esimerkiksi puheluja ja sähköposteja.
• 1. tammikuuta – Irlanti kielsi hehkulamput.
• 1. tammikuuta – Euro täytti kymmenen vuotta.
• 1. tammikuuta – Slovakia otti käyttöön euron.
• 1. tammikuuta – Tšekki sai Euroopan unionin puheenjohtajuuden Ranskalta vuoden alkupuoliskoksi.
• 1. tammikuuta – Ukrainan maakaasukysymys: voimassa ollut sopimus maakaasun toimituksesta Ukrainalle päättyi kello 10.00 Moskovan aikaa, ja Venäjä ilmoitti vähentävänsä toimituksista Ukrainan osuuden.
• 1. tammikuuta – Bangkokissa sattuneessa yökerhon tulipalossa menehtyi 62 ja loukkaantui lähes 230 ihmistä. Loukkaantuneiden joukossa oli kaksi suomalaista.^[1][2]
• 2. tammikuuta – Sri Lankan armeija valtasi Tamilitiikerien (LTTE) pääkaupunkinaan pitämän Kilinochchin saaren pohjoisosassa.^[3]
• 2. tammikuuta – Israelin ulkoministeri Tzipi Livni kiisti tiedot humanitaarisesta kriisistä Gazan kaistaleella.
• 2. tammikuuta – Seppo Ylä-Herttuala sai Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpään palkinnon.
• 2. tammikuuta – Kirjailija-dramaturgi Anna Krogerus sai Savonia-kirjallisuuspalkinnon.
• 3. tammikuuta – Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja Kokoomuksen viestintäpäällikkö Jenni Haukio avioituivat Porin Reposaaren kirkossa.
• 3. tammikuuta – Operaatio Valettu lyijy: Israelin puolustusvoimat aloitti maahyökkäyksen Gazan kaistaleelle.^[4]
• 4. tammikuuta – Virpi Kuitunen ja Dario Cologna voittivat kauden 2008–2009 Tour de Skin.
• 7. tammikuuta – Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Keski-Eurooppaan Ukrainan kautta kulkevien putkistojen kautta syytettyään Ukrainaa maakaasun varastamisesta. Suuri joukko itäisen Keski-Euroopan maita jäi ilman kaasua.
• 9. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto vaati välitöntä ja kestävää tulitaukoa Gazaan, humanitaarisen avun pääsyä alueelle, toimia estää aseiden salakuljetus ja Israelin joukkojen täydellistä vetäytymistä. Yhdysvallat kieltäytyi äänestämästä päätöslauselman puolesta, mutta ulkoministeri Condoleezza Rice sanoi silti sen tukevan sen sisältöä. Sekä Israel että Hamas hylkäsivät vaatimuksen.^[5][6]
• 10. tammikuuta – Nuorimpana Mount Everestin valloittanut brittiseikkailija Rob Gauntlett kuoli 21-vuotiaana kiipeilyonnettomuudessa Ranskan Alpeilla Mont Blancin itärinteellä.^[7]
• 10. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bushin mukaan nimetty kymmenes Nimitz-luokan lentotukialus USS George H. W. Bush (CVN-77) otettiin käyttöön.
• 10. tammikuuta – Kirkon ulkomaanavun ylläpitämä klinikka tuhoutui Israelin armeijan ohjusiskussa Gazassa. Kirkon ulkomaanapu aikoi vaatia Israelilta selvityksen tapahtuneesta. Ulkoministeri Alexander Stubb sanoi Suomen tuomitsevan iskun.
• 11. tammikuuta – Ukraina hyväksyi Euroopan unionin ja Venäjän valvojat maakaasutoimituksille maan läpi.^[8] Venäjä kieltäytyi kuitenkin hyväksymästä sopimusta Ukrainan muutettua sopimustekstiä allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus allekirjoitettiin uudelleen ilman Ukrainan tekemiä lisäyksiä^[9], mutta kaasun toimitukset Keski-Eurooppaan eivät vieläkään alkaneet, Ukrainan vedottua "teknisiin syihin."
• 12. tammikuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat ampuja Satu Mäkelä-Nummelan vuoden 2008 parhaaksi suomalaisurheilijaksi.
• 14. tammikuuta – Yt-neuvottelujen päätteeksi Metsä-Botnia päätti lopettaa Kaskisten sellutehtaan toiminnan maaliskuun loppuun mennessä. Sellutehtaan lopettaminen vei työpaikan yli 200 työntekijältä.^[10]
• 14. tammikuuta – Tampereen läntisen kehätien, Valtatie 3:n, toinen vaihe (Ylöjärvi–Nokia ja Tampere) valmistui.
• 18. tammikuuta – Venäjän ja Ukrainan pääministerit ilmoittivat päässeensä sopimukseen maakaasun toimituksista Ukrainaan. Ukraina sai 20 % alennuksen Euroopan hinnoista loppuvuodeksi.^[11]
• 18. tammikuuta – Israel ilmoitti kello 02.00 paikallista aikaa alkaneesta yksipuolisesta tulitauosta Gazassa. Muutaman tunnin kuluessa Israeliin ammuttiin 18 rakettia, mikä johti Israelin ilmaiskuun alueelle. Hamas ilmoitti muutaman tunnin kuluttua tulitauosta ja antoi Israelin joukoille viikon aikaa vetäytyä Gazasta.^[12]
• 20. tammikuuta – Barack Obama astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
• 22. tammikuuta – Itä-Kongossa toimineen tutsikapinallisryhmän sotarikoksista syytetty johtaja Laurent Nkunda vangittiin Ruandan puolella maiden armeijoiden yhteisoperaatiossa. Nkundan ryhmittymän toiminta oli ajanut 200 000 paikallista pakolaisiksi Pohjois-Kivussa lokakuusta 2008.
• 26. tammikuuta – Kanadan parlamentti palasi kenraalikuvernöörin määräämältä tauolta, jolle se joutui uhattuaan kaataa pääministeri Stephen Harperin hallituksen.^[13]
• 26. tammikuuta – Islannin pääministeri Geir Haarde ilmoitti maan hallituksen kaatuneen. Hallitusta vastaan oli osoitettu mieltä jo kuukausia. Kansainvälinen talouskriisi ajoi Islannin talouden konkurssin partaalle lokakuussa 2007, kun valtio joutui ottamaan haltuunsa kolme maan suurinta pankkia ja Islannin kruunun arvo romahti. Edellisenä päivänä kauppaministeri Björkvig Sigridsson ja rahoitustarkastuksen johto erosivat katsottuaan menettäneensä kansan luottamuksen. Islannin hallituksesta tuli ensimmäinen talouskriisin kaatama Euroopan hallitus.^[14]
• 27. tammikuuta – Yhdysvaltalainen nainen synnytti kahdeksan lasta (kuusi poikaa ja kaksi tyttöä) Los Angelesissa.^[15] Naimattomalla ja työttömällä 33-vuotiaalla äidillä Nadya Sulemanilla oli jo ennestään kuusi lasta. Hän oli saanut hedelmöityshoitoa.^[16]
• 28. tammikuuta – E18-tien moottoritieosuus Lahnajärven ja Lohjan välillä avattiin liikenteelle.
• 31. tammikuuta – Islamistijohtaja Sharif Sheikh Ahmed valittiin Somalian uudeksi presidentiksi naapurimaassa Djiboutissa järjestetyssä parlamentin istunnossa.

[muokkaa] Helmikuu

• 1. helmikuuta – Super Bowl XLIII pelattiin Tampassa Floridassa.
• 2. helmikuuta – Iran ilmoitti laukaisseensa ensimmäisen oman satelliittinsa, Omidin.^[17]
• 5. helmikuuta – Kirjailija Sofi Oksanen sai Runeberg-palkinnon romaanistaan Puhdistus.
• 7. helmikuuta – Madagaskarin poliisivoimat ampui 27 opposition mielenosoittajaa ja haavoitti kahtasataa maan pääkaupungissa Antananarivossa.^[18]
• 8. helmikuuta – Liechtensteinin maapäivävaalit 2009.
• 8. helmikuuta – Arkkipiispa Jukka Paarma vihki Mikkelin hiippakunnan uuden piispan Seppo Häkkisen virkaansa Mikkelin tuomiokirkossa.
• 9. helmikuuta – Iranissa juhlittiin islamilaisen vallankumouksen 30-vuotispäivää.
• 10. helmikuuta – Kaksi isoa tietoliikennesatelliittia, Iridium 33 ja venäläinen armeijan Strela-2M-tietoliikennesatelliitti Kosmos-2251 törmäsivät kiertoradalla 789 km:n korkeudessa Taimyrin yllä. Törmäyksessä syntyi yli tuhat suurta avaruusromun kappaletta.
• 10. helmikuuta – Australiassa riehuneissa maastopaloissa oli saanut surmansa yli 180 ihmistä ja lähes tuhat taloa oli tuhoutunut.^[19]
• 10. helmikuuta – Kadima ja Likud julistautuivat Israelin knessetin vaalien voittajiksi.
• 14. helmikuuta – James Blunt konsertoi Helsingin Hartwall-areenalla.
• 15. helmikuuta – Neuvostoliiton suorittaman Afganistanin miehityksen päättymisestä tuli kuluneeksi 20 vuotta. Maa ei ollut rauhoittunut miehityksen jälkeen.
• 18. helmikuuta – Valkoinen talo julkaisi tiedon 17 000 lisäsotilaan lähettämisestä Afganistaniin.^[20]
• 18. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2009 alkoivat Liberecissä Tšekissä.
• 20. helmikuuta – Latvian pääministeri Ivars Godmanis jätti eronpyyntönsä presidentille, kun kaksi suurinta hallituspuoluetta veti häneltä tukensa. Jo aiemmin presidentti Valdis Zatlers oli ilmoittanut Godmanisin menettäneen hänen luottamuksensa.^[21]
• 25. helmikuuta – Ruotsalainen autonvalmistaja Saab joutui keskeyttämään tuotantonsa, kun tulli ei enää luovuttanut sille ulkomailta toimitettuja osia maksamattomien laskujen vuoksi. Myös alihankkijat olivat valittaneet Saabin maksamattomista laskuista.^[22] Saabin talousvaikeuksista oli uutisoitu jo aiemmin.
• 25. helmikuuta – Bangladeshissa rajavartijat nousivat kapinaan pääkaupungissa Dhakassa, josta ammuskelu levisi kymmeniin maaseutukaupunkeihin. Hallituksen mukaan kolmipäiväisessä kapinassa kuoli 50 ihmistä. Jälkeenpäin löydettiin myös nelisenkymmentä ruumista sisältänyt joukkohauta, jossa oli mm. joukkojen komentaja Shakil Ahmedin ja useiden upseerien ruumiit.^[23][24]
• 26. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi kiistellyn sähköisen viestinnän tietosuojalain ("Lex Nokia") sisällön.

[muokkaa] Maaliskuu

• 3. maaliskuuta – Kuuban presidentti Raúl Castro siirsi yllättäen sivuun maan hallituksesta kymmenen ministeriä ja nimitti heidän tilalleen omia kannattajiaan. Huomiota herätti, että erotettujen joukossa oli kaksi Fidel ja Raúl Castron todennäköisinä seuraajina pidettyä henkilöä.
• 4. maaliskuuta – Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) määräsi Sudanin presidentti Omar al-Bashirin pidätettäväksi sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Määräys oli ensimmäinen istuvasta valtionpäämiehestä annettu.
• 7. maaliskuuta – NASAn eksoplaneettojen etsintään suunniteltu Kepler-avaruusteleskooppi laukaistiin.
• 11. maaliskuuta – Saksan Winnendenissa 17-vuotias Tim Kretschmer ampui Albertvillen koulussa 15 koulun oppilasta ja opettajaa, ennen kuin sai surmansa tulitaistelussa poliisin kanssa.
• 15. maaliskuuta – El Salvadorin presidentinvaalit voitti vasemmistolaisen FMLN:n Mauricio Funes, hänen vastaehdokkaansa oli ARENAn Rodrigo Ávila.
• 17. maaliskuuta – ESAn kaukokartoitussatelliitti GOCE lähetettiin matkaan Plesetskista.
• 17. maaliskuuta – Madagaskarin presidentti Marc Ravalomanana luopui vallasta ja luovutti presidentin ja pääministerin valtaoikeudet armeijalle. Ennen ilmoitusta kahdeksan ministeriä oli eronnut hallituksesta ja oppositio vallannut presidentinpalatsin pääkaupungissa Antananarivossa.^[25]
• 24. maaliskuuta – Kansanedustajat Liisa Jaakonsaari, Mauri Pekkarinen ja Ben Zyskowicz tulivat istuneeksi eduskunnassa yhtämittaisesti 30 vuotta.
• 24. maaliskuuta – Mirek Topolánekin johtama Tšekin hallitus kaatui kesken maan EU-puheenjohtajuuskauden opposition aloittamaan epäluottamuslauseeseen.
• 27. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julkisti strategiansa Afganistanin rauhoittamiseksi ja ilmoitti 4 000 sotilaan lähettämisestä kouluttamaan Afganistanin armeijaa.^[26]

[muokkaa] Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa jääkiekkoilija Jere Karalahdelle Espoon käräjäoikeudessa maaliskuussa 2008 langetetun yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeustuomion huumekaupan rahoittamisesta. Syyttäjä oli vaatinut Karalahdelle kuuden vuoden ehdotonta vankeustuomiota törkeästä huumausainerikoksesta.
• 1. huhtikuuta – Lontoossa järjestettiin G20-kokous kansainvälisen finanssijärjestelmän tulevaisuudesta. Kokousta protestoineiden mielenosoituksen tukahduttamisen jälkeen poliisin voimankäytöstä tehtiin useita valituksia.^[27]
• 3.–4. huhtikuuta – Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen valittiin NATO:n kaksipäiväisessä 60-vuotishuippukokouksessa Strasbourgissa ja Kehlissa sotilasjärjestön pääsihteeriksi. NATO-maat päättivät lähettää Afganistaniin 5 000 sotilasta lisää. Albania ja Kroatia liittyivät NATOn täysjäseniksi. Kokousta häiritsivät laajat mielenosoitukset.^[28][29]
• 5. huhtikuuta – Pohjois-Korea teki rakettilaukaisun, jolla sen mukaan lähetettiin viestintäsatelliitti kiertoradalle.^[30]
• 6. huhtikuuta – Keski-Italiassa sattui tuhoisa maanjäristys, jossa kuoli 250 ihmistä ja kymmenettuhannet menettivät kotinsa.
• 6. huhtikuuta – Hallitsevan VMRO-DPMNE-puolueen ehdokas G’orge Ivanov valittiin Makedonian presidentiksi.
• 7. huhtikuuta – Moldovassa hallitseva kommunistipuolue voitti vaalit enemmistöllä, joka sallisi sen valita parlamentissa presidentin väistyvän Vladimir Voroninin tilalle. Hävinneet liberaalipuolueet ryhtyivät mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaiseksi mellakaksi ja presidentinkanslian ja parlamentin ryöstelyksi. Voronin syytti mellakoiden lietsomisesta Romanian hallitusta. Osa mielenosoittajista oli vaatinut Moldovan liittämistä Suur-Romaniaan.^{[31][32][33][34]}
• 7. huhtikuuta – Perun entinen presidentti Alberto Fujimori tuomittiin ihmisoikeusrikkomuksista 25 vuodeksi vankeuteen.
• 9. huhtikuuta – Korkein hallinto-oikeus mitätöi vuoden 2008 kunnallisvaalien tulokset Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kuntien osalta ja määräsi pidettäväksi uudet vaalit. Näissä kunnissa oli kokeiltu sähköistä äänestämistä, joka oli osoittautunut puutteelliseksi ja mahdollisesti vääristänyt vaalien tulokset.
• 9. huhtikuuta – Georgiassa opposition suurmielenosoitus vaati presidentti Mikheil Saakašvilin eroa.^[35]
• 17. huhtikuuta – Neljä ruotsalaisen Pirate Bayn ylläpitäjää tuomittiin kukin vuoden vankeusrangaistukseen ja 30 miljoonan Ruotsin kruunun vahingonkorvauksiin tekijänoikeusrikkomusten sallimisesta. Tuomiosta ei tullut lainvoimaista valituksien vuoksi ja Pirate Bayn toiminta jatkui.
• 20. huhtikuuta – Genevessä alkoi YK:n rasisminvastainen kokous. Yhdysvallat ja EU-maista Saksa, Italia, Puola, Alankomaat sekä Luxemburg ilmoittivat jo ennakkoon boikotoivansa sitä. Israel boikotoi kokousta ja veti lähettiläänsä Sveitsistä, koska Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad osallistui ja tapasi Sveitsin liittopresidentti Hans-Rudolf Merzin.^[36] Kun Ahmadinejad arvosteli puheessaan "julman ja rasistisen hallinnon" (Israelin) synnyttämistä Lähi-itään, loput EU-maiden edustajat marssivat ulos kokouksesta.^[37]
• 24. huhtikuuta – Julkisuuteen levisi tietoja uuden sikainfluenssa H1N1:n leviämisestä. Maailmalla raportoitiin 1 614 tartunnasta ja 81 kuolleesta Meksikossa. Parissa päivässä tartuntoja tavattiin Meksikon ja Yhdysvaltain lisäksi Britanniassa ja Espanjassa. Pääkaupunki Méxicossa kaikki koulut ja yliopistot suljettiin 26. päivänä tartuntojen estämiseksi, ja seuraavana päivänä koulut suljettiin koko maassa.
• 26. huhtikuuta – Viro ei myöntänyt suomalaiselle historioitsijalle Johan Bäckmanille maahantulolupaa. Bäckmanin oli ollut tarkoitus osallistua ns. pronssisoturimellakoiden kaksivuotispäivän tilaisuuksiin Tallinnassa. Hänen näkemyksensä Viron neuvostoaikaisesta historiasta olivat herättäneet Virossa voimakasta närkästystä.
• 26. huhtikuuta – Ecuadorissa järjestettiin presidentinvaalit uuden perustuslain hyväksymisen jälkeen. Entinen presidentti Rafael Correa valittiin suoraan ensimmäisellä kierroksella.
• 30. huhtikuuta – 13 ihmistä sai surmansa Bakun koulusurmissa Azerbaidžanissa.

[muokkaa] Toukokuu

• 3. toukokuuta – Panaman presidentin- ja parlamenttivaalit. Presidentiksi valittiin runsaalla enemmistöllä konservatiivi Ricardo Martinelli.
• 5. toukokuuta – Yhdysvaltain ilmaiskussa Afganistanissa kuoli jopa yli sata siviiliä.^[38]
• 5. toukokuuta – Georgiassa syttyi panssaripataljoonassa sotilaskapina lähellä pääkaupunki Tbilisia sijaitsevassa Mukhrovanin sotilastukikohdassa. Sen johtajaksi nimettiin entinen erikoisjoukkojen komentaja Giya Gvaladze. Georgian viranomaiset syyttivät aluksi Venäjää vallankaappausyrityksen tukemisesta tavoitteena surmata presidentti Mikhail Saakašvili, mutta peräytyivät sittemmin sanoistaan.^[39][40][41]
• 6. toukokuuta – NATO aloitti Venäjän protestoimat 1 300 miehen sotaharjoitukset Georgiassa. Kazakstan, Serbia, Moldova ja Armenia peruivat aiemmin sovitut osallistumisensa.^[42]
• 9. toukokuuta – ANC-puolueen johtaja Jacob Zuma vannoi virkavalansa Etelä-Afrikan presidentiksi.
• 9.–10. toukokuuta – Sri Lankassa ja Pakistanissa käytiin raskaita taisteluja. Sri Lankan armeijan tulituksessa maan pohjoisosissa kuoli 378 siviiliä.^[43] Pakistanissa armeija sanoi surmanneensa 200 kapinallista 24 tunnin sisällä. Aiemmin 200 000 oli paennut taliban-kapinallisten etenemistä Swatin laaksosta.^[44]
• 12.–16. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu 2009 järjestettiin Moskovassa.
• 12. toukokuuta – Natsirikolliseksi syytetty John Demjanjuk lennätettiin Yhdysvalloista Saksaan. Saksa oli pyytänyt 89-vuotiaan Demjanjukin luovuttamista, koska häntä vastaan oli nostettu syyte osallisuudesta 30 000 juutalaisen murhaan Sobiborin keskitysleirissä Puolassa toisen maailmansodan aikana. Oikeudenkäynti Demjanjukia vastaan alkoi Berliinissä 13. heinäkuuta. Ukrainalaissyntyinen Demjanjuk oli tuomittu Israelissa kuolemaan vuonna 1988, mutta maan korkein oikeus oli myöhemmin kumonnut tuomion ja karkottanut Demjanjukin Israelista.
• 16. toukokuuta – Kansanedustaja Anni Sinnemäki valittiin Vihreän Liiton uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen työministeri Tarja Cronbergin tilalle Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa. Sinnemäki oli ainoa puheenjohtajaehdokas.
• 16. toukokuuta – Kansanedustaja Timo Soini valittiin uudelleen Perussuomalaisten puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Seinäjoella.
• 16. toukokuuta – Intian viidessä vaiheessa viimeisen kuukauden aikana järjestettyjen vaalien tulokset ilmoitettiin: Intian kongressipuolue lisäsi enemmistöään ja Manmohan Singh jatkoi pääministerinä.
• 17. toukokuuta – Sri Lankan tamilikapinalliset, Tamilitiikerit, ilmoittivat lopettavansa 34 vuotta kestäneen vastarinnan hallituksen joukkoja vastaan. Kapinalliset oli ajettu pienelle alueelle saaren pohjoispäähän.^[45]
• 22. toukokuuta – Mielenterveysongelmista kärsinyt noin 50-vuotias mies ampui noin 80-vuotiaan naisen ja haavoitti kahta miestä Kuopion keskustassa. Ampuja ei tuntenut uhrejaan entuudestaan. Hänen todettiin olleen tekohetkellä 1,5 promillen humalassa.
• 24. toukokuuta – Mongolian Demokraattisen puolueen ehdokas, kaksinkertainen entinen pääministeri Tsakhiagiin Elbegdorj valittiin maan presidentiksi.^[46]
• 25. toukokuuta – Pohjois-Korea suoritti kello 00:54 GMT onnistuneen maanalaisen ydinkokeen, jonka suuruutta verrattiin Nagasakin tuhonneeseen pommiin.^[47]
• 25. toukokuuta – YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon saapui vierailulle Suomeen presidentti Tarja Halosen kutsumana.
• 26. toukokuuta – Islannin hallitus antoi maan parlamentille alltingille esityksen Euroopan unionin jäsenyyden hakemisesta. EU-jäsenyyden kannatus oli kasvanut Islannissa talouskriisin myötä.
• 31. toukokuuta − Suomessa asuvaa ruandalaismiestä vastaan nostettiin Porvoon käräjäoikeudessa syyte joukkotuhonnasta tai vaihtoehtoisesti 15 murhasta. Häntä syytettiin osallisuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan suunnitteluun ja toteutukseen. Baptistipappina toiminut mies oli tullut Suomeen vuonna 2003 ja hänet oli vangittu huhtikuussa 2007. Ruanda oli pyytänyt Suomelta miehen luovuttamista keväällä 2008, mutta oikeusministeriö ei ollut suostunut tähän. Oikeudenkäynti miestä vastaan alkoi 16. kesäkuuta. Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa joukkotuhonnasta nostettu syyte.^[48]

[muokkaa] Kesäkuu

• 1. kesäkuuta − Suomen Piraattipuolue jätti oikeusministeriölle hakemuksensa pääsystä puoluerekisteriin.
• 1. kesäkuuta − Rio de Janeirosta Pariisiin matkalla ollut Air France -yhtiön matkustajakone katosi Atlantin yläpuolella noin neljä tuntia lähdön jälkeen. Koneessa oli 216 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä.
• 3. kesäkuuta − Venäjän pääministeri Vladimir Putin saapui työvierailulle Suomeen virkaveljensä Matti Vanhasen kutsumana.
• 4. kesäkuuta − Pekingin Taivaallisen rauhan aukion opiskelijamielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta. Kiina ei ollut julkistanut kuolleiden määrää, mutta ulkomailla oli arvioitu satojen ihmisten saaneen surmansa. Julkinen keskustelu tapauksesta oli Kiinassa edelleen kielletty.
• 4. kesäkuuta − Amerikan maiden yhteistyöjärjestö OAS kutsui Kuuban uudelleen mukaan toimintaansa. Kuuba oli erotettu järjestöstä 1962.
• 5. kesäkuuta − Yhdysvalloissa pidätettiin ulkoministeriön eläkkeellä ollut virkamies Walter Kendall Myers (72) ja hänen 71-vuotias vaimonsa Gwendolyn, joiden epäiltiin vakoilleen Kuuban hyväksi lähes 30 vuotta.^[49] Kuuban entinen presidentti Fidel Castro piti juttua naurettavana ja epäili sen olleen USA:n diplomaattinen vastaisku OAS:n päätökseen, jota hän piti Yhdysvalloille tappiona.^[50]
• 7. kesäkuuta – Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin useimmissa Euroopan maissa. Konservatiivit ja äärioikeisto olivat suurimpia vaalivoittajia. Sosialistit menettivät asemiaan lähes joka maassa.^[51] Suomessa suuret puolueet menettivät kaikki yhden paikan ja parlamenttiin nousi seitsemän puolueen edustajia jakamaan 13 paikkaa. Äänestysprosentti jäi Euroopan laajuisesti ennätysalhaiseksi.
• 7. kesäkuuta – Libanonin vaalit olivat yllättävä voitto 14. maaliskuuta -hallituskoalitiolle ja tappio Hizbollahille ja Michel Aounille.^[52]
• 7. kesäkuuta − Kaksi yhdysvaltalaista toimittajaa tuomittiin Pohjois-Korean korkeimmassa tuomioistuimessa "vakavista rikoksista Korean kansaa vastaan" 12 vuodeksi pakkotyöhön. Toimittajat oli pidätetty maaliskuussa Pohjois-Korean ja Kiinan rajaseudulla heidän ollessaan tekemässä raporttia pohjoiskorealaisten pakenemisesta Kiinan puolelle ja alueella esiintyvästä ihmiskaupasta. Yhdysvallat vaati toimittajien välitöntä vapauttamista. Pohjois-Korean arveltiin käyttävän tapausta kiristyskeinona ydinasekiistassa Yhdysvaltoja vastaan.
• 8. kesäkuuta − Eduskuntaan tuli neljä uutta kansanedustajaa. EU-parlamenttiin valittujen Heidi Hautalan, Liisa Jaakonsaaren ja Timo Soinin tilalle nousivat Timo Juurikkala, Raimo Piirainen ja Pietari Jääskeläinen sekä äkillisesti kuolleen Susanna Haapojan tilalle vuoden 2007 vaaleissa pudonnut Lasse Hautala. Lasse Hautala oli ollut ehdokkaana EU-parlamentin vaaleissa, mutta jäänyt valitsematta.
• 10. kesäkuuta – Martti Korhonen erosi Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävistä.
• 12. kesäkuuta – Mahmud Ahmadinedžad valittiin Iranin presidentinvaaleissa toiselle nelivuotiskaudelle.
• 12. kesäkuuta − Presidentti Tarja Halonen myönsi SAK:n entiselle puheenjohtajalle Lauri Ihalaiselle ministerin arvonimen.
• 13.–14. kesäkuuta järjestettiin Jukolan viesti Mikkeli-Jukola 2009 -nimisenä.^[53]
• 16. kesäkuuta − Ruotsin valtiopäivät päätti äänin 153−150 lakkauttaa vuodesta 1901 voimassa olleen yleisen asevelvollisuuden.
• 22. kesäkuuta Kaukasialaisen Ingušian tasavallan presidentti Junus-bek Jevkurov haavoittui hänen autosaattuettaan vastaan tehdyssä itsemurhapommi-iskussa. Kolme presidentin henkivartijaa sai surmansa.
• 25. kesäkuuta − Poptähti Michael Jackson kuoli 50-vuotiaana sydänkohtaukseen.
• 27. kesäkuuta − 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Paavo Arhinmäki valittiin Helsingissä Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Hänen vastaehdokkaanaan oli Merja Kyllönen.^[54]
• 28. kesäkuuta − Hondurasin armeija pidätti presidentti Manuel Zelayan.^[55] Zelaya oli pyrkinyt järjestämään kansanäänestyksen päästäkseen toiselle kaudelle, oikeusistuimet, parlamentti ja armeija vastustivat tätä. Zelaya muilutettiin sotilastukikohdasta Costa Ricaan, jossa hänet vapautettiin seuraavana päivänä. Kaappaus ei kuitenkaan mennyt vallanpitäjien toivomalla tavalla, eikä mikään maa tunnustanut uutta hallitusta. Honduras menetti Maailmanpankin, Amerikan kehityspankin tuet, sekä Venezuelan ja Euroopan unionin kehitysavun. Myös ulkomainen turismi laski 70 % kaappauksen jälkeen.^[56]
• 30. kesäkuuta − Presidentti Barack Obama ilmoitti Yhdysvaltain luopuvan terrorismin vastainen sota -käsitteen käytöstä.

[muokkaa] Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Ruotsista tuli Euroopan unionin puheenjohtajamaa.
• 1. heinäkuuta − Vihreän Liiton europarlamentaarikot Heidi Hautala ja Satu Hassi vaativat eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja vaalirahoituskohun vuoksi.
• 2. heinäkuuta – Yhdysvaltain armeija aloitti suurhyökkäyksen talebanien hallussa olevaan Helmandin laaksoon Afganistanissa.^[57] Heinäkuusta tuli länsimaisille sotilaille verisin kuukausi sitten vuoden 2001, sotilaita kuoli 75, joista 42 yhdysvaltalaisia ja 22 brittejä.^[58]
• 5. heinäkuuta – Kiinassa, Ürümqissa Xinjiangin autonomisella alueella puhkesi levottomuuksia alueen uiguuriväestön ja han-kiinalaisten välillä. Uutistoimisto Xinhua ilmoitti kuolleita olleen ainakin 150.^[59]
• 10. heinäkuuta – Asuntomessut alkoivat Valkeakoskella.^[60]
• 12. heinäkuuta - Euroviisuvoittaja Alexander Rybak käväisi Tampereella Särkänniemessä esittämässä Fairytale-kappaleensa.
• 14. heinäkuuta − Slovenian valtakunnansyyttäjä nosti Suomen Yleisradiota vastaan syytteen kunnianloukkauksesta sen vuoksi, että MOT-televisio-ohjelmassa oli kerrottu alkusyksyllä 2008 Slovenian johdon ottaneen vastaan lahjuksia Patria-puolustusvälinekonsernin kanssa tehtyjen asekauppojen yhteydessä. Asiasta raportoinut Yleisradion toimittaja Magnus Berglund piti syytettä poliittisena.
• 20. heinäkuuta − Kuuban presidentin Raúl Castron maaliskuun alussa syrjäyttämien poliitikkojen ilmoitettiin joutuvan syytteeseen "epälojaalisuudesta".^lähde?
• 22. heinäkuuta – Intiasta Tyynelle valtamerelle ulottuvalla vyöhykkeellä sattui täydellinen auringonpimennys, joka kesti pisimmillään 6.38 minuuttia eli pisimpään 2000-luvulla.
• 23. heinäkuuta – Kirgisian presidentinvaalit.^[61] Kurmanbek Bakijev valittiin uudelleen epämääräisesti järjestetyssä vaalissa.
• 23. heinäkuuta − Kaksi autolauttaa törmäsi sakeassa sumussa yhteen Nynäshamnin sataman edustalla Ruotsissa. Toinen lautoista oli lähdössä Gotlannin Visbyhyn ja toinen palaamassa sieltä. Viisi matkustajaa joutui saamiensa vammojen vuoksi sairaalahoitoon. Molemmat alukset kuuluivat Destination Gotland -varustamolle.
• 24. heinäkuuta – Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak nostatti vilkkaan keskustelun Suomen roolista Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa. Salonius-Pasternak arveli Suomen olevan sotaa käyvä maa.^[62] Asiasta vastuulliset ministerit, ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ja puolustusministeri Jyri Häkämies kiistivät seuraavan päivän kirjoituksessaan väitteen.^[63] Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen sanoi 4.8., ettei hän koe olevansa sota-ajan komentaja. Professori Juhani Suomen mukaan Suomi on sotaa käyvä maa, eikä poliittinen johto ei ole esittänyt uskottavaa selitystä, miksi Suomi on Afganistanissa, eikä ole edes kertonut Suomen tavoitteita maassa.^[64] Mielipidemittausten mukaan yli puolet suomalaisista kannatti suomalaisten rauhanturvaajien läsnäoloa Afganistanissa^lähde?.

[muokkaa] Elokuu

• 1. elokuuta − Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Hänet ylennettiin samalla kenraaliksi. Edellinen puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala siirtyi eläkkeelle.
• 4. elokuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton saapui Pohjois-Koreaan ja tapasi Kim Jong-ilin. Clinton pyrki vapauttamaan kaksi vangittua yhdysvaltalaistoimittajaa.^[65]
• 4. elokuuta – Fatah aloitti kolmipäiväisen puoluekokouksensa Betlehemissä. Kokous oli ensimmäinen pariinkymmeneen vuoteen. Paikalla oli noin 2 000 jäsentä ja useita kansainvälisiä edustajia, mutta Hamas esti noin 400 gazalaisen jäsenen pääsyn paikalle.^[66] Jäsenet vaativat selvitystä viisi vuotta sitten kuolleen Jasser Arafatin kuolinsyystä, jota ei ollut selvitetty ja syyttivät Israelia salamurhasta.^[67]
• 4. elokuuta – Nigerissä pidettiin kansanäänestys uudesta perustuslaista, joka sallisi presidentti Tandja Mamadoun jäädä kolmannelle kaudelle. Esitys sai virallisen ilmoituksen mukaan 92,5 % tuen.^[68]
• 6. elokuuta – Yhdysvaltalainen pop-tähti Madonna konsertoi Helsingin Jätkäsaaressa.
• 7. elokuuta – Välipuistorock 2009 järjestettiin Lapualla.
• 9. elokuuta – Asuntomessut päättyivät Valkeakoskella.
• 15.–16. elokuuta – Helsinki Air Show -lentonäytös järjestettiin Malmin lentokentällä.
• 15.–23. elokuuta – Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2009 järjestettiin Berliinissä.^[69]
• 16. elokuuta – Jamaikan Usain Bolt juoksi Berliinin MM-kilpailuiden sadalla metrillä uuden maailmanennätysajan: 9,58. Neljä päivää myöhemmin hän voitti myös 200 metrin maailmanmestaruuden maailmanennätysajalla 19,19 sekuntia.
• 17. elokuuta – Jenisein yläjuoksulla Siperiassa sijaitsevassa Sajano-Šušenskajan voimalaitoksessa tapahtui räjähdys, joka sai turbiinihallin täyttymään vedellä. Henkilökunnasta yli 70 sai surmansa.
• 17. elokuuta – Ingušian suurimmassa kaupungissa Nazranissa tehtiin pommi-isku ajamalla räjähteillä lastattu kuorma-auto pääpoliisiasemalle, joka tuhoutui täysin.
• 17. elokuuta – Itämerellä lähellä Öölantia 24.7. kaapattu rahtialus M/S Arctic Sea miehistöineen tavoitettiin noin 500 kilometrin päästä Kap Verden saarista. Alus oli kaappauksen tapahtuessa puutavaralastissa matkalla Pietarsaaresta Bejaïaan Algeriaan. Kaappaajiin kuului Viron, Venäjän ja Latvian kansalaisia, jotka lennätettiin Moskovaan kuulusteltaviksi.
• 20. elokuuta – Lockerbien pommi-iskusta tuomittu libyalainen tiedustelu-upseeri Abdelbaset Ali al-Megrahi vapautettiin vankilasta ja lennätettiin Libyaan.^[70] Hänet otti Tripolissa vastaan hurraava väkijoukko. Päätös oli etenkin Yhdysvaltain kritisoima. Eversti Muammar Gaddafi lisäsi Britannian nöyryytystä, kun hän kiitti vapautuksesta "ystäväänsä Brownia, kuningatar Elisabetia ja prinssi Andrew'ta, joka olivat rohkaisseet Skotlannin hallitusta tähän historialliseen ja rohkeaan ratkaisuun."^[71]
• 22. elokuuta – Afganistanin presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
• 23. elokuuta − Virossa, Latviassa ja Liettuassa vietettiin Baltian ketjun 20-vuotisjuhlapäivää.
• 23. elokuuta − Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj oli heinäkuussa hyväksynyt päätöslauselman, jossa ehdotettiin sopimuksen solmimisen vuosipäivää vietettäväksi toisen maailmansodan uhrien muistopäivänä.
• 30. elokuuta – Gabonin presidentinvaalit.
• 30. elokuuta – Yukio Hatoyaman johtama demokraattinen puolue sai selvän enemmistön alahuoneeseen Japanin parlamenttivaaleissa päättäen liberaalidemokraattisen puolueen yli 50 vuotta kestäneen valta-aseman. Japania vuodesta 1955 miltei keskeytyksettä hallinneen LDP:n kärsimä murskatappio johti pääministeri Taro Ason eroon puolueen johdosta.
• 30. elokuuta – Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit (CDU) kärsivät tappion Saksan kolmissa osavaltiovaaleissa. Thüringenissa ja Saarlandissa CDU menetti kymmenen vuotta kestäneen määräenemmistönsä, eikä pystynyt muodostamaan hallitusta edes FDP:n kanssa, mikä avasi sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistopuolueen koalitiolle tien hallitukseen.^[72]

[muokkaa] Syyskuu

• 1. syyskuuta − Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 70 vuotta. Saksan liittokansleri Angela Merkel tunnusti Varsovassa pidetyssä muistojuhlassa Saksan aloittaneen sodan ja aiheuttaneen "suunnattomia kärsimyksiä" Euroopan kansoille. Venäjän pääministeri Vladimir Putin tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen moraalittomaksi.
• 6. syyskuuta – Vihdissä, Karkkilassa ja Kauniaisissa järjestettiin uudet kunnallisvaalit äänestyksen epäonnistumisen vuoksi. Uudet vaalit eivät tuoneet juurikaan muutoksia puolueiden voimasuhteisiin.^[73]
• 8. syyskuuta − Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon tämän blogikirjoitusten vuoksi sakkoihin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.
• MESSENGER-luotain lensi Merkuriuksen ohi.
• 13. syyskuuta − Kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti Porissa henkilöauton törmättyä puuhun ja sytyttyä tuleen. Kuljettajan epäiltiin olleen alkoholin vaikutuksen alaisena ja ajaneen autoa huomattavalla ylinopeudella. Talent suomi alkoi.
• 14. syyskuuta – Norjan suurkäräjävaalit. Pääministeri Jens Stoltenbergin johtama keskustavasemmistolainen hallitus, johon kuuluivat Norjan työväenpuolue, Sosialistinen vasemmistopuolue ja Keskustapuolue säilytti niukan enemmistönsä suurkäräjillä.
• 16. syyskuuta − Teologian tohtori Björn Vikström, arkkipiispa John Vikströmin poika, valittiin Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi.
• 17. syyskuuta − Presidentti Barack Obama ilmoitti Yhdysvaltain luopuvan Irania vastaan suunnatun ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamisesta Puolaan ja Tšekkiin Iranin taholta odotetun uhan osoittauduttua arvioitua pienemmäksi.
• 17. syyskuuta − Suomen sodan päättäneen Haminan rauhan solmimisesta ja Suomen liittämisestä Venäjään tuli kuluneeksi 200 vuotta.
• 20. syyskuuta − Jemenissä ilmoitettiin taisteluista ramadanin päättyessä. Maan armeija ilmoitti surmanneensa 140 šiialaista zaidiittikapinallista maan pohjoisosissa.^[74]
• 27. syyskuuta – Saksan liittopäivävaalit. Tuloksen perusteella aloitettiin hallitusneuvottelut Angela Merkelin CDU:n ja liberaalipuolue FDP:n välillä.^[75]
• 27. syyskuuta – Portugalin parlamenttivaalit. Pääministeri José Sócratesn sosialistipuolue menetti kannatustaan, mutta oli edelleen suurin puolue.^[76]
• 27. syyskuuta − Puolalais-ranskalainen elokuvaohjaaja Roman Polański pidätettiin Zürichissä Sveitsissä. Hänestä oli vuonna 1978 annettu Yhdysvalloissa pysyvä kansainvälinen pidätysmääräys 13-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneen seksuaalirikoksen vuoksi. Pidätys aiheutti kohun Ranskassa ja presidentti Nicolas Sarkozy sekä useat kulttuurivaikuttajat vaativat Polańskin vapauttamista. Myös seksuaalirikoksen kohteeksi aikanaan joutunut nainen oli pyytänyt Polańskiin kohdistettujen syytteiden hylkäämistä.
• 28. syyskuuta – Länsiafrikkalaisen Guinean turvallisuusjoukot ampuivat maan pääkaupungissa Conakryssa 157 maan sotilasjuntan johtajan Moussa Dadis Camaran presidenttiehdokkaaksi asettumista vastustanutta.^[77]

[muokkaa] Lokakuu

• 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavallan perustamisen 60-vuotispäivä. Tilaisuutta juhlittiin suurella sotilasparaatilla, jossa Kiinan kansanarmeija esitteli uudet ohjuksensa.
• 1. lokakuuta − Hallitus hyväksyi TV-lupamaksun korvaavan, kaikkia kansalaisia koskevan mediamaksun eli ns. YLE-maksun käyttöönoton vuonna 2012. Maksun suuruus jätettiin myöhemmin päätettäväksi.
• 2. lokakuuta – Irlannissa järjestettiin toinen kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Jopa 67 % äänestäjistä kannatti nyt sopimusta, joka oli hylätty kansanäänestyksessä kesäkuussa 2008.^[78]
• 2. lokakuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 2016 kesäkisat Brasilian toiseksi suurimmalle kaupungille Rio de Janeirolle.
• 4. lokakuuta – Kreikan ennenaikaiset vaalit tiesivät voittoa sosialistipuolue PASOKille. Maan presidentti antoi hallituksenmuodostajan tehtävän sen johtajalle Georgios A. Papandreulle, joka on sukunsa kolmas pääministeri.
• 5. lokakuuta − Ministeri Pär Stenbäck julkisti muistelmateoksensa Kriisejä ja katastrofeja, josta ilmeni, että "eräs tunnettu suomalainen" oli Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle keväällä 2007 lähettämällään kirjeellä pyrkinyt estämään Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisen presidentti Martti Ahtisaarelle. Stenbäck ei tiennyt kirjeen lähettäjän henkilöllisyyttä. Ulkoministeri Alexander Stubb vaati kirjeen kirjoittajaa ilmoittautumaan.
• 7. lokakuuta − Italian perustuslakituomioistuin kumosi pääministeri Silvio Berlusconin syytesuojan maan perustuslain vastaisena.
• 8. lokakuuta − Keskusrikospoliisin ilmoitettiin aloittavan esitutkinnan Suomen Keskustan entisen kansanedustajan Jukka Vihriälän toiminnasta Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Vihriälää epäiltiin virka-aseman väärinkäyttämisestä ja lahjuksen vastaanottamisesta. Hän oli eronnut RAY:n hallituksen puheenjohtajan paikalta syyskuussa.
• 9. lokakuuta − Norjan suurkäräjien Nobel-komitea myönsi Nobelin rauhanpalkinnon Yhdysvaltain presidentille Barack Obamalle. Obamasta tuli kolmas palkinnon saanut virassa oleva Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin (1906) ja Woodrow Wilsonin (1919) jälkeen.
• 9. lokakuuta − Viisi 15-18-vuotiasta nuorta kuoli ja yhdeksän loukkaantui rajussa omakotitalon palossa Naantalissa. Vuonna 1975 rakennettu omakotitalo tuhoutui täysin.
• 10. lokakuuta – Armenian ja Turkin edustajat allekirjoittivat Zürichissä sopimuksen maiden välisten diplomaattisten suhteiden palauttamisesta. Sopimuksen vahvistaminen on kuitenkin ongelmallista. Turkin pääministeri ja parlamentti vaativat ennakkoehtona Armeniaa vetäytymään Vuoristo-Karabahista. Myös Azerbaidžan arvosteli sopimusta.^[79]
• 11. lokakuuta − YLE TV1 esitti dokumentin Disko ja ydinsota. Dokumentista ilmeni, että Suomen Yleisradion 1980-luvulla esittämiä TV-ohjelmia oli pidetty tuon ajan Virossa imperialistisena länsimaisena propagandana. Ohjelmista mainittiin nimeltä mm. Dallas- ja Ihmeauto Kitt -sarjat sekä K-kaupan Väiskin lihatiski -mainokset.
• 22. lokakuuta – Microsoftin käyttöjärjestelmä Windows 7 julkaistiin kuluttajille.
• 25. lokakuuta − Loviisan kaupungissa sekä Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnissa järjestettiin kunnallisvaalit vuoden 2010 alussa toteutuvan kuntaliitoksen vuoksi. Uuden kaupunginhallituksen ja -valtuuston oli tarkoitus aloittaa toimintansa jo marraskuussa.
• 25. lokakuuta – Uruguayan vaaleissa vasemmiston Frente Amplio keräsi lähes puolet äänistä ja sen presidenttiehdokas José Mujica 48 %. Häntä vastaan toiselle kierrokselle 29. marraskuuta pääsi Kansallispuolueen ehdokas, entinen presidentti Luis Alberto Lacalle.
• 26. lokakuuta – Yahoo! sulki GeoCities-palvelun. Vuonna 1994 avattu palvelu oli suosituimpia ilmaista kotisivutilaa tarjonneita sivustoja. Yahoo! osti sen tammikuussa 1999 3,57 miljardilla dollarilla.
• 26. lokakuuta − Oikeudenkäynti Bosnia ja Hertsegovinan entistä serbijohtajaa Radovan Karadžićia vastaan alkoi Haagin sotarikostuomioistuimessa. Karadžić ei kuitenkaan saapunut istuntoon, minkä syyksi hän ilmoitti, ettei hän ollut saanut riittävästi aikaa valmistautua oikeudenkäyntiin.
• 26. lokakuuta − Vaikeaa pitkäaikaissairautta potenut 25-vuotias nainen kuoli Oulussa. Hän oli Suomen ensimmäinen sikainfluenssan H1N1 vaatima uhri.
• 26. lokakuuta − Vihreän Liiton kansanedustaja Janina Andersson ilmoitti jättävänsä eduskunnan vuoden 2011 vaaleissa perhesyiden vuoksi. Vuonna 1971 syntyneen Anderssonin ilmoitus aikomuksesta hakea mahdollisesti kansanedustajan sopeutumiseläkettä herätti keskustelua ja kritiikkiä.
• 28. lokakuuta − Saksan liittokansleri Angela Merkel vannoi virkavalan uuden nelivuotisen virkakautensa aluksi.
• 28. lokakuuta − Maailman suurin risteilyalus M/S Oasis of the Seas luovutettiin tilaajilleen STX:n telakalla Turussa.^[80]
• 29. lokakuuta − Presidentti Tarja Halonen myönsi perinnöllisyystutkija Leena Palotielle akateemikon arvonimen.
• 30. lokakuuta – Helsingissä pidettiin Rapin SM -kilpailut.

[muokkaa] Marraskuu

• 1. marraskuuta – Afganistanin presidentinvaalien toinen ehdokas Abdullah Abdullah ilmoitti vetäytyvänsä vaalista ensimmäisen kierroksen epäselvyyksien vuoksi. Näin istuva presidentti Hamid Karzai jäi ainoaksi ehdokkaaksi toiselle kierrokselle,^[81] joka oli tarkoitus järjestää 7. marraskuuta.
• 1. marraskuuta – Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko pyysi kansainvälistä apua sikainfluenssaan, kun influenssa tai hengitystietulehdukset olivat surmanneet maassa 53.^[82]
• 2. marraskuuta – Afganistanin keskusvaalilautakunta julisti Hamid Karzain voittajaksi ja peruutti presidentinvaalien toisen kierroksen.
• 5. marraskuuta – Yhdysvaltain armeijan sotilaspsykiatri, majuri Nidal Malik Hasan ampui Fort Hoodin sotilastukikohdassa 13 ja haavoitti kolmeakymmentä. Poliisin haavoittama Hasan jäi henkiin ja hänet vietiin sairaalahoitoon.
• 22. marraskuuta – Romanian presidentinvaalit.
• 24. marraskuuta – American Idol-finalisti Adam Lambert julkaisee esikoisalbuminsa
• 29. marraskuuta – Hondurasin presidentinvaalit.
• 29. marraskuuta – Sveitsissä kansanäänestys minareettien kieltämisestä ja asevientikiellosta
• NASAn WISE-satelliitti laukaistaan.
• Maastohiihdon maailmancup-kausi 2009-2010 käynnistyy

[muokkaa] Joulukuu

• 5. joulukuuta – START I -aserajoitussopimusten voimassaolo päättyy. Sopimus solmittiin 1991 Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä, ja se rajoittaa ydinkärjet 6 000:een ja niiden kuljetuslaitteet 1 600 kappaleeseen sopijaa kohti.
• 6. joulukuuta – Bolivian presidentin ja parlamenttivaalit.
• 11. joulukuuta – Chilen presidentinvaalit.
• 12. joulukuuta – Abhasian presidentinvaalit.
• 13. joulukuuta – Guinean presidentinvaalit vuodentakaisen sotilasvallankaappauksen jälkeen.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• @450-verkko kattanee 99 % Suomen pinta-alasta.
• Kolmen rotkon pato valmistuu lopullisesti.
• Valtatien 4 moottoritieosuus Kemijoki–Marostenmäki valmistuu.
• Nelostie valmistuu Heinolassa

[muokkaa] Suomessa esiintyviä yhtyeitä

• James Blunt esiintyi Hartwall-areenalla ystävänpäivänä 14.2.^[83]
• Antic Cafe konsertoi Suomessa 17. maaliskuuta Tavastialla Helsingissä ja 18. maaliskuuta Tampereen Pakkahuoneella.
• Tina Turner esiintyi Hartwall-areenalla 23. ja 24. huhtikuuta.^[84]
• Jean Michel Jarre keikkaili toukokuussa Suomessa osana World Arena Tour -kiertuettaan.
• The E Street Band esiintyi Tampereella 2. kesäkuuta.
• Heaven and Hell konsertoi maailmankiertueellaan Suomessa 2. kesäkuuta.
• Eagles esiintyi Hartwall-areenalla 4. kesäkuuta.^[85]
• AC/DC saapui Suomeen maailmankiertueellaan 17. kesäkuuta Helsingin Olympiastadionilla.^[86]
• Metallica konsertoi Hartwall-areenalla 14.–15. kesäkuuta. ^[87]
• Metro Station esiintyi Suomessa 17. kesäkuuta Helsingissä Nosturissa.
• Korn esiintyi Suomessa 6. heinäkuuta.
• Duffy esiintyi Porissa Pori Jazz -festivaaleilla 16. heinäkuuta .^[88]
• Britney Spears konsertoi Hartwall Areenalla 16. heinäkuuta.
• Metallica konsertoi myös Porissa Sonisphere-festivaaleilla 25. heinäkuuta. Mukana olivat myös mm. Anthrax, Linkin Park ja Mastodon.
• Lady Gaga esiintyi Helsingin kulttuuritalossa 28. heinäkuuta.
• Madonna konsertoi Helsingissä 6. elokuuta.^[89]
• Lily Allen esiintyi Helsingissä flow -festivaaleilla 16. elokuuta.^[90]
• ESP esiintyy Helsingissä 22.2.2009
• Lynyrd Skynyrd aloittanee Euroopan kiertueensa Suomesta (keikat Kuopiossa ja Helsingissä).
• Muse aloittanee Euroopan kiertueensa Suomesta 22. lokakuuta.
• Alice Cooper konsertoinee 11. joulukuuta Barona Areenalla Espoossa.
• Deep Purple saapuu 24. marraskuuta Helsingin Jäähalliin
• Kissin alkuperäinen soolokitaristi Ace Frehley esiintyy Helsingin Nosturissa 2. joulukuuta.
• Paramore esiintyy Helsingin jäähallissa 29.11 2009
• Dream Theater esiintyi Helsingin jäähallissa 23.9.2009

[muokkaa] Elokuvia

• Vaaleanpunainen pantteri 2 ("Pink panther 2") sai ensi-iltansa 13. helmikuuta
• Hannah Montana sai ensi-iltansa 1. toukokuuta
• 12 Rounds sai ensi-iltansa.
• The Sims saanee ensi-iltansa.
• X-Men Origins: Wolverine sai ensi-iltansa 1. toukokuuta.
• Star Trek -elokuva sai ensi-iltansa 8. toukokuuta.
• Night at the Museum: Battle of the Smithsonian sai ensi-iltansa 22. toukokuuta.
• Fast & Furious sai ensi-iltansa 10. huhtikuuta.
• Ice Age 3 – Dinosaurusten aika sai ensi-iltansa 1. heinäkuuta.
• Terminator – Pelastus, sai ensi-iltansa 3. kesäkuuta.
• Superman/Batman: Public Enemies ilmestyi 29. syyskuuta.
• Harry Potter ja puoliverinen prinssi sai ensi-iltansa 17. heinäkuuta.
• Year One – kaiken alku sai ensi-iltansa 19. kesäkuuta.
• Avatar saanee ensi-iltansa 18. joulukuuta.
• Enkelit ja demonit sai ensi-iltansa.
• Transformers: Kaatuneiden kosto sai ensi-iltansa 26. kesäkuuta.
• 2012 saanee ensi-iltansa 13. marraskuuta.
• Paul Blart: Mall Cop sai ensi-iltansa 16. tammikuuta.
• Twilight – Uusikuu saanee ensi-iltansa 20. marraskuuta.
• Bionicle: Legendan paluu ilmestyi syksyllä.

[muokkaa] Musiikkialbumijulkaisuja

• AFI julkaissee uuden albuminsa Crash Love syksyllä.
• Eminem julkaissee uuden sooloalbuminsa Relapsen 15. toukokuuta.
• Avenged Sevenfold julkaissee uuden albumin.
• Black Eyed Peas julkaissee viidennen studioalbuminsa The E.N.D.n 3. kesäkuuta.
• Ace Frehley julkaisi uuden sooloalbuminsa Anomalyn 15. syyskuuta.
• Heaven and Hell julkaissee uuden studioalbuminsa.
• Iron Maiden julkaissee uuden studioalbuminsa.
• Jay-Z julkaissee yhdennentoista studioalbuminsa The Blueprint 3n 11. syyskuuta.
• KISS julkaisi uuden sonic boom-albumin 16. lokakuuta
• Eternal Tears of Sorrow julkaissee kuudennen studioalbuminsa huhtikuussa.
• The Prodigy julkaissee viidennen studioalbuminsa Invaders Must Die maaliskuussa.
• Bad Religion julkaissee 15. studioalbuminsa.
• Rammstein julkaissee 6. studioalbuminsa syksyn aikana.
• Killswitch Engage julkaissee uuden albuminsa vuoden alkupuoliskolla.
• Sum 41 julkaissee uuden albumin.
• Green Day julkaissee uuden albumin.
• Shakira julkaissee uuden studioalbumin.
• Immortal julkaissee 8. studioalbuminsa All Shall Fall syksyn aikana.
• Muse julkaissee uuden studioalbumin
• Pearl Jam julkaissee syyskuussa uuden studioalbumin.
• Tokio Hotel julkaissee lokakuussa uuden albumin.
• Kristiina Brask julkaisee syyskuussa uuden albumin
• Juha Tapio julkaisee syyskuussa kokoelma-albumin.
• Bon Jovi julkaisee uuden The Circle albumin marraskuussa.
• Sonata Arctica julkaisee albumin The Days Of Grays syyskuun 16. päivä.
• Anna Abreu julkaisee syksyllä kolmannen almubin.
• Flo Rida julkaissee uuden sooloalbuminsa R.O.O.T.S.n 31. maaliskuuta.

[muokkaa] Pelejä

• The Sims 3
• Guitar Hero: Smash Hits
• Guitar Hero: Metallica
• DJ Hero
• Guitar Hero 5
• Gran Turismo 5
• Duke Nukem Forever
• Killzone 2
• Formula One 09
• Max Payne 3
• WWE SmackDown vs. Raw 2010
• Pokémon Platinum
• Batman: Arkham Asylum
• NHL 10
• New Super Mario Bros.
• Modern Warfare 2
• Assassin's Creed II

[muokkaa] Viitteet