Lockerbien pommi-isku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lockerbien pommi-isku
Tietokoneella tehty kuva onnettomuuskoneesta.
Tietokoneella tehty kuva onnettomuuskoneesta.
Yhteenveto
Päivämäärä 21. joulukuuta 1988
Onnettomuustyyppi terrori-isku
Tapahtumapaikka Lockerbie, Skotlanti, Iso-Britannia
Lähtöpaikka Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Heathrow’n lentoasema, Lontoo, Iso-Britannia
Määränpää Yhdysvaltain lippu John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema, New York, Yhdysvallat
Kuolleita 270 (259 lentokoneessa + 11 maassa)
Loukkaantuneita Arviolta 50
Lentokone
Lentokoneen malli Boeing 747-121
Lentoyhtiö Yhdysvaltain lippu Pan Am
Rekisteritunnus N739PA
Matkustajia 243
Miehistöä 26
Eloonjääneitä 0

Lockerbien pommi-isku oli 21. joulukuuta 1988 suoritettu terrori-isku, jossa 270 ihmistä kuoli lentokoneen räjähtäessä ja pudotessa Lockerbien kylään Skotlannissa. Syyskuun 11. päivän iskuihin saakka Lockerbien pommi-isku oli tuhoisin siviilejä vastaan suunnattu terrori-isku.

Iskussa Semtex-H -pommi tuhosi Pan Amin Boeing 747-121 -koneen (lento PA103, kone N739PA, ”Clipper Maid of the Seas”), joka oli matkalla Heathrow’n lentoasemalta Lontoosta John F. Kennedyn kansainväliselle lentoasemalle New Yorkiin. Kaikki koneessa olleet 259 ihmistä kuolivat, samoin 11 Lockerbien kylän asukasta, jotka jäivät putoavan lentokoneen alle.

Tuhotyöstä tuomittiin 31. tammikuuta 2001 libyalainen tiedustelu-upseeri Abdelbaset Ali Mohmed al-Megrahi elinkautiseen vankeuteen. Hän on aina kieltänyt syyllisyytensä. Pommi-isku johti myös Libyan vastaisiin talouspakotteisiin. Vuonna 2002 Libyan ilmoitettiin maksaneen 2,7 miljardin dollarin korvaukset turmassa kuolleiden omaisille ja elokuussa 2003 maa ilmoitti ottavansa vastuun tapahtuneesta. Syyskuussa 2003 Yhdysvallat ilmoitti lopettavansa 15 vuotta kestäneet talouspakotteensa Libyaa vastaan.

Elokuussa 2009 al-Megrahi vapautettiin inhimillisten syiden nojalla, koska hän sairasti parantumatonta eturauhassyöpää[1].

Soitto Helsinkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. joulukuuta 1988 (16 päivää ennen hyökkäystä) Federal Aviation Administration (FAA) antoi turvatiedotteen kertomalla, että arabian aksentilla puhuva mies oli soittanut Helsingissä, Suomessa sijaitsevaan Yhdysvaltojen suurlähetystöön. Hän oli kertonut, että Frankfurtista seuraavan kahden viikon aikana lähtevä lento räjäytettäisiin. Hän kertoi, että suomalainen nainen veisi tietämättään pommin lentokoneeseen.[2]

Anonyymina pysynyt varoittaja otettiin Yhdysvalloissa erittäin vakavasti.

Kiistakysymykset tuomiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iskujen todellisista tekijöistä kiistellään edelleen, vaikka asianosaisten maiden hallitukset pitävät tapausta selvitettynä. Monien mielestä Yhdysvallat syytti Libyaa tapauksesta voidakseen julistaa vihollismaansa kauppasaartoon; Libyan väitetään ottaneen vastuun iskuista vain päästäkseen eroon sen taloutta 15 vuotta pahoin rasittaneesta saarrosta, kuten maan pääministeri vuonna 2004 selvitti BBC:lle.[3] Myös YK:n nimittämä Lockerbie-oikeudenkäyntien tarkkailija piti saavutettua ratkaisua poliittisena ja tapausta pahasti selvittämättömänä.[4] Osa Lockerbien iskun uhrien omaisista on tyytynyt rahoihin ja hyväksynyt oikeudenkäyntien päätöksen, kun taas toiset vaativat uusia tutkimuksia.

Kesällä 2007 julkaistun Scottish Criminal Cases Review Commission -raportin mukaan oikeudenkäynnissä saattoi olla epäselvyyksiä ja todisteet olivat epäluotettavia[5]. Samana kesänä insinööri Ulrich Lumpert myönsi valaehtoisessa lausunnossa varastaneensa oikeudenkäynnissä käytetyn ratkaisevan todistuskappaleen työnantajaltaan Mebo Ab:ltä ja antaneensa sen 22. kesäkuuta 1989 ilman lupaa Lockerbie-iskua tutkineelle viranomaiselle.[6]

Vuonna 2002 kuollut palestiinalaisterroristi Abu Nidal väitti olleensa iskun takana. Megrahin puolustusasianajajien ryhmä nimesi mahdolliseksi syylliseksi PFLP-GC:n Mohammed Abu Talbin[5]. Iskusta syytettiin alun perin Syyriaa ja PFLP-GC:ta, mutta tämä muuttui 1991 kun Syyria liittyi liittoumaan, joka karkotti Irakin joukot Kuwaitista ja Syyriasta tuli Yhdysvaltain tukeman arabien ja Israelin välisen rauhansopimuksen ajaja[7].

Yhdysvaltain DIA:n dokumentit taas syyttivät Iranin entistä sisäministeriä Ali-Akbar Mohtashemi-Puria, jolloin isku olisi ollut kosto viisi kuukautta aiemmin USS Vincennesin alas ampumasta iranilaisesta matkustajakoneesta. DIA väitti Mohtashemi-Purin luvanneen PFLP-GC:n Ahmad Jibrilille iskusta miljoona dollaria. DIA piti myös Libyan osuutta epäuskottavana.[8]

Lentokoneiskussa kuolleiden kansalaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokoneiskun uhrien muistomerkki Dryfesdalen hautausmaalla Lockerbiessa.
Kansallisuus Matkustajat Henkilökunta Yhteensä
Argentiinan lippu Argentiina 3 0 3
Belgian lippu Belgia 1 0 1
Bolivian lippu Bolivia 1 0 1
Kanada 3 0 3
Ranskan lippu Ranska 2 1 3
Saksan lippu Saksa 3 1 4
Unkarin lippu Unkari 4 0 4
Intia 3 0 3
Irlanti 3 0 3
Israelin lippu Israel 1 0 1
Italia 2 0 2
Jamaika 1 0 1
Japani 1 0 1
Filippiinit 1 0 1
Espanjan lippu Espanja 0 1 1
Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka 1 0 1
Ruotsin lippu Ruotsi 2 1 3
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 1 0 1
Trinidad ja Tobagon lippu Trinidad ja Tobago 1 0 1
Iso-Britannia 40 1 41
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 169 11 180
Yhteensä 243 16 259

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lockerbie bomber freed from jail 20.8.2009. BBC News. Viitattu 21.8.2009.
  2. Report of the President's Commission on Aviation Security and Terrorism (englanniksi)
  3. US presses Libya over Lockerbie 24.2.2004. BBC News.
  4. Statement by Dr. Hans Koechler, international observer of the International Progress Organization 23.8.2003. Viitattu 21.8.2009.
  5. a b Lockerbie 'bomber' could go free 17.6.2007. Guardian. Viitattu 21.8.2009.
  6. Probe into Lockerbie timer claims 2007-09-05. Theherald.co.uk. Viitattu 2010-06-05.
  7. Ahmed Jibril and the PFLP-GC BBC. Viitattu 17.06.2007.
  8. http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/scotland/article6797831.ece (edellyttaa rekisteroitymisen)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.