Puhdistus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee romaania. Romaanin pohjalta tehdystä elokuvasta on erillinen artikkeli. "Puhdistus" on myös Erkko Lyytisen dokumenttielokuva vuodelta 2007.
Puhdistus
Sofi Oksanen, Puhdistus.jpg
Kirjailija Sofi Oksanen
Kieli suomi
Genre historiallinen romaani
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2008
Sivumäärä 380
ISBN 978-951-0-33973-2
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Puhdistus on Sofi Oksasen näytelmä ja romaani. Romaani ilmestyi huhtikuussa 2008, ja se on saanut vuoden 2008 Finlandia-palkinnon[1] ja kymmenkunta muuta palkintoa[2]. Teos kuvaa Viron historiaa 1930-luvulta 1990-luvulle henkilöidensä kautta[3]. Yhdysvalloissa se ilmestyi 2010 Lola Rogersin kääntämänä nimellä Purge.[4] Sen käännösoikeudet on heinäkuuhun 2012 mennessä myyty 41 kielelle, ja sitä on myyty Suomessa yli 200 000 kappaletta.[2] Puhdistus oli myydyin kotimainen kaunokirjallinen teos Suomessa vuonna 2008.[5]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhdistuksen aikajana ulottuu kolmen sukupolven yli, 1930-luvulta 1990-luvulle. Teos alkaa vuodesta 1992. Tarinan keskeinen henkilö Aliide Truu asuu vastikään jälleen itsenäistyneen Viron maaseudulla. Hän tapaa pihallaan tajuttomana nuoren Zaran, joka on paossa väkivaltaista miestään. Tilanne tuo Aliidelle mieleen nuoruuden vaiheet, jotka vaikuttivat hänen lähimpiensä kohtaloon. Zaran tilanne kertoo, että vainot jatkuvat yhä mutta uusien aikojen tullen ovat vain saaneet uuden muodon.

Myöhemmin kertomuksessa palataan Aliiden nuoruuteen 1930-luvulle, koetaan sota ja sen seuraukset. Hänen rakastettunsa Hans on päätynyt sisarelle Ingelille. Kateus ja mustasukkaisuus jäytävät Aliiden mieltä ja saavat tekemään tekoja, joita hän ei edes kadu. Väärällä puolella ollutta Hansia piilotellaan, ettei hän jäisi kiinni. Aliide avioituu Martinin kanssa ja yrittää välttää kokemustensa muistoa ja niiden paljastumista. Kun tulee tieto, että sisar Ingel ja tämän tytär Linda karkotetaan, Aliide riemuitsee tiedosta, että näin hän saa kotitalonsa takaisin. Hän ottaa Hansin suojiinsa.

Karkotuspaikassa Vladivostokissa syntynyt Lindan tytär Zara on käynyt läpi saman kokemuksen kuin Aliide kaksi sukupolvea aiemmin. Hänet on huijattu prostituoiduksi Saksaan. Hän pakenee mutta saa huijarit peräänsä. Pakomatkalla hän päätyy Aliiden pihalle.

Tausta ja tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmä ja romaani pohjautuvat samaan aiheeseen Viron lähihistoriassa. Herätteensä näytelmälle Oksanen sai Bosnian sodasta mutta sijoitti tapahtumat maantieteellisesti lähemmäksi Viroon ja sovitti niihin sukunsa piirissä suullisena tarinana kulkeneita tapahtumia. Oksanen halusi kirjoittaa Viron osaksi eurooppalaista historiaa, kun Viron historia on tähän asti ollut Euroopalle Neuvostoliiton historiaa.[6]

Romaanin henkilökuvausta on verrattu Helvi Hämäläisen tyyliin. Teoksen kehyksinä on kolme sukupolvea naisia ja Viron kaksi suurta jakoa. Tapahtumien aikajana alkaa 1900-luvun alusta ja kulkee läpi sukupolvien heijastaen Viron historiaa naisten tragedian kautta.[7]

Versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksasen esikoisnäytelmä sai kantaesityksensä Mika Myllyahon ohjaamana Suomen kansallisteatterin Willensaunassa helmikuussa 2007.[8] Se on sen jälkeen toteutettu Suomessa Tampereen Teatterissa,[9] Lahden kaupunginteatterissa,[10] Seinäjoen kaupunginteatterissa,[11] Porin Teatterissa[12] sekä Joensuun kaupunginteatterissa.[13] Suomenruotsalainen kantaesitys toteutettiin Wasa Teaterin ja Åbo Svenska Teaterin yhteistyönä, ja se nähtiin molemmissa kaupungeissa.[14] Tämän jälkeen esitys siirtyi Ruotsin-kiertueelle, joka toteutettiin yhteistyössä Riksteaternin kanssa.[15][16]

Näytelmä sai Yhdysvaltojen-ensi-iltansa helmikuussa 2011 New Yorkissa LaMaMa-Experimental Theatre Clubissa. Sitä on esitetty lukudraamana muun muassa Yhdysvalloissa ja Saksassa. Virossa kantaesitys oli syyskuussa 2010.[4]

Jüri Reinvere on säveltänyt teoksen pohjalta oopperan ja kirjoittanut siihen libreton. Oopperasta oli tarkoitus tulla Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtuma, mutta liian tiukka aikataulu ja hankkeelta puuttuva johto kariuttivat suunnitelmat,[17] ja ooppera kantaesitettiin Suomen Kansallisoopperassa huhtikuussa 2012.[18][19]

Romaanista tehtiin myös elokuva, jonka ohjasi Antti Jokinen, käsikirjoitti Marko Leino ja tuotti Markus Selin.[20][21]

Yleisradio esitti Puhdistuksesta tehdyn kuunnelmasovituksen 21. elokuuta 2011 Viron 20-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi.[22]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja on saanut palkintojen ohella lähes yksinomaan kiitosta:[23]

»Kuinka nuori ihminen onkin ymmärtänyt Neuvosto-Eestin aikaa aivan pohjaan asti.» – Jutta Zilliacus
»Puhdistuksessa on myös trillerin ainekset, mutta siihenkään – – hän ei sorru.» – Harri Haanpää
»– – tämä on ihan mieletön kirja.» – Mika Myllyaho
»Henkilöt ovat ristiriitaisuudessaan tosia.» – Tuula-Liina Varis
»Oksanen on kuvannut briljantisti sitä, miten vaikeaa on arvioida erilaisia valintoja. – – Ihmiskaupan kuvaamisessa romaani oli uskottava.» – Jaana Kauppinen
»Oksanen osoittaa, miten samanlaisia ovat kommunistisen pakkovallan ja nykyhetken kansainvälisen rikollisuuden toimintatavat.» – Pekka Tarkka

Oksanen ei itse näe teoksensa erityisyyttä ja kommentoi kiitoksia:

»Minun on itse hankala nähdä romaanin poikkeuksellisuutta. Ehkä se on sitten tarpeeksi universaali tarina ihmisyydestä, ja siksi se koskettaa niitäkin, joilla ei ole mitään yhteyttä Viroon. – – Monet Suomen ulkopuoliset lukijat ovat sanoneet, että romaani tulee uniin viikoiksi. Siitä tulee jälkitunne.» – Haastattelija Jukka Petäjä[23]

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Martti Turtola ei pidä joitakin tapahtumia uskottavina, vaikka muuten suhtautuu teokseen myönteisesti.[24]

Virossa teos on aiemmin saanut runsaasti kiitosta ja Oksanen kansallissankarin kohtelun, mutta teoksen kansainvälinen menestys herätti syksyllä 2010 kysymyksiä sen vaikutuksesta Viron maineeseen. Toimittaja Piret Tali epäili kolumnissaan, että romaani ei olisi väkivallan vastainen vaan päinvastoin voisi lisätä sitä. Talin kolumnia kommentoitiin myönteisesti. Kirjailija Jaan Kaplinski ilmaisee pettymyksensä sanoin: "Elämä neuvosto-Virossa oli paljon enemmän kuin kauhutarina".[25]

Kirja oli Ranskassa vuoden 2010 lokakuun viimeisellä viikolla myydyin kirja.[26]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokselle myönnettiin Finlandia-palkinto 2008 ja Runeberg-palkinto 2009, jolloin siitä tuli ensimmäinen teos, joka on saanut sekä Finlandian että Runeberg-palkinnon.[27]

Oksaselle myönnettiin vuonna 2010 teoksesta Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto[28]. Teos oli ehdolla kahden merkittävän ranskalaisen palkinnon saajaksi, Prix Femina étrangerin ja Prix Médicis'n.[29] ja sai Prix Femina étrangerin.[26] Oksaselle myönnettiin myös Euroopan kirjallisuuspalkinto, joka vuonna 2010 myönnettiin neljännen kerran.[30]

Ehdokkuudet:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Alftan: Sofi Oksasen Puhdistus sai Finlandia-palkinnon Helsingin Sanomat. 4.12.2008. Viitattu 4.12.2008.
  2. a b Puhdistus, Wsoy.fi, viitattu 13.7.2012
  3. Sofi Oksanen: Taustaa, Puhdistus, WSOY.fi, viitattu 13.7.2012
  4. a b Suna Vuori: Sofi Oksaselta uusi näytelmä Kansallisteatteriin. Helsingin Sanomat 19.5.2010 s. C 1
  5. Majander, Antti ja Petäjä, Jukka: Sofi Oksasen Puhdistus viime vuoden myydyin kotimainen kaunokirja HS.fi. 27.1.2009. Viitattu 27.1.2009.
  6. Tuomo Karhu: Näyttämöllä Viron vaiettu historia Turun Sanomat. 4.4.2008. Viitattu 5.4.2008 (pääivitetty linkki 13.7.2012.
  7. Mervi Kantokorpi: Voittaja saa kaiken. Helsingin Sanomat, 5.4.2008, s. C3. (tiivistelmä artikkelista) Viitattu 5.4.2008.
  8. Sofi Oksasen esikoisnäytelmässä puhuvat raiskatut naiset. Helsingin Sanomat, 8.2.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.4.2008.
  9. Tampereen Teatteri, viitattu 5.12.2010
  10. Lahden kaupunginteatteri, viitattu 5.12.2010
  11. Seinäjoen kaupunginteatteri, viitattu 5.12.2010
  12. Oksasen Puhdistus Porin teatteriin, Yle Satakunta, viitattu 5.12.2010
  13. Joensuun kaupunginteatteri, viitattu 5.12.2010
  14. Åbo Svenska Teater, viitattu 5.12.2010 (ruotsiksi)
  15. Teatteriyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä, Ulkominsteriö, viitattu 13.7.2012
  16. Riksteatern, viitattu 5.12.2010
  17. Puhdistus-ooppera kariutui Tallinnassa
  18. Helsingin Sanomat 22.9.2010.
  19. Lauri Mäntysaari, Puhdistus hukkuu sanatulvaan, Turun Sanomat, viitattu 6.7.2012
  20. Oksanen's 'Purge' Set to Become Film.
    Antti Jokinen ohjaa Puhdistuksen elokuvasovituksen, viitattu 13.11.2010.
  21. Kinnunen, Kalle: Puhdistus kääntyi onnistuneesti elokuvaksi - Sofi Oksanen saa olla ylpeä Suomenkuvalehti.fi. 31.8.2012. Viitattu 16.10.2012.
  22. Puhdistus kääntyy kuunnelmaksi, Yle Kulttuuriuutiset viitattu 9.7.2011
  23. a b Jukka Petäjä: Mikä tekee puhdistuksesta poikkeuksellisen?. Helsingin Sanomat, 31.3.2010, s. C1.
  24. Anita Simola: ”Oksasen Puhdistus on osittain epäuskottava” Aamulehti. 19.5.2009. Viitattu 27.8.2009.
  25. Kaja Kunnas, Puhdistuksen maailmanmaine ärsyttää Virossa, Helsingin Sanomat 7.10.2010 sivu C 3
  26. a b Sofi Oksanen voitti Ranskan Prix Feminan Yle.fi. Viitattu 2.11.2010.
  27. Sofi Oksasen Puhdistus on nyt voittamaton MTV3.fi. 5.2.2009. Viitattu 5.2.2009.
  28. Sofi Oksaselle Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto Helsingin Sanomat. 30.3.2009. Sanoma News Oy. Viitattu 30.3.2010.
  29. Sofi Oksaselle kaksi merkittävää ehdokkuutta Ranskassa, Yle.fi, Kulttuuriuutiset, viitattu 21.9.2010
  30. Sofi Oksanen palkittiin jälleen, Yle.fi, viitattu 8.12.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]