Kiinalainen kalenteri
Wikipedia
Kiinalaiset käyttävät ajan määrittelyyn useita eri menetelmiä. Aurinkokalenteri, kuukalenteri ja niiden yhdistäminen ns. jiazi-ajanlaskumenetelmään tuotti 10 000 vuoden kalenterin, joka on yhä käytössä länsimaisen gregoriaanisen kalenterin rinnalla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Aurinkokalenteri
Aurinkokalenteri perustuu maapallon kiertoon auringon ympäri tai kuten kiinalaiset sen näkivät, auringon kulkuun pitkin "Keltaista polkua" eli ekliptikaa. Sen neljä kulmaa ovat talvipäivänseisaus, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus ja syyspäiväntasaus. Näin saadut vuoden neljä osaa on jaettu kolmeen yhtä pitkää jaksoon ja tuloksena on 12 kuukautta.
Aurinkokalenterin kuukaudet on jaettu kahteen osaan. Kuun alkupuoli on jie 節 ja jälkipuoli qi 氣.
Aurinkojaksot (jieqi 節氣, kirjaimellisesti sään solmukohta) on edelleen jaettu kolmeen, n. viiden päivän mittaiseen osaan (hou 候). Vuodessa on 72 houta.
Teoriassa jokainen hou sisältää viisi päivää. Vuorokaudessa on 12 tuntia (shí 時). Viiden päivän jakso käsittää 60 shitä. Todellisuudessa se, että vuoden pituus on n. 365,25 päivää eikä 360 päivää, aiheuttaa sen, että jokainen aurinkokalenterin osa on hieman pidempi kuin teoreettinen ihanne.
Aurinkokalenteria on kutsuttu myös maanviljelijän kalenteriksi, koska se auttoi maanviljelijöitä ajoittamaan maatyöt.
| Ekliptikan aste |
Jieqi 節氣 |
Gregoriaaninen päivä (noin) |
Käännös |
|---|---|---|---|
| 315° | 立春 lìchūn | 4.2 | Kevään alku |
| 330° | 雨水 yǔshuǐ | 19.2 | Sadevesi |
| 345° | 啓蟄 qǐzhé (驚蟄 jīngzhé) | 5.3 | Hyönteiset heräävät |
| 0° | 春分 chūnfēn | 21.3 | Kevätpäiväntasaus |
| 15° | 清明 qīngmíng | 5.4 | Kirkas-kuulas |
| 30° | 穀雨 gǔyǔ (tai -yù) | 20.4 | Viljasateet |
| 45° | 立夏 lìxià | 6.5 | Kesän alku |
| 60° | 小滿 xiǎomǎn | 21.5 | Pieni täyttyminen |
| 75° | 芒種 mángzhòng (tai -zhǒng) | 6.6 | Vihneiden kasvu |
| 90° | 夏至 xiàzhì | 21.6 | Kesäpäivänseisaus |
| 105° | 小暑 xiǎoshǔ | 7.7 | Pieni helle |
| 120° | 大暑 dàshǔ | 23.7 | Kova helle |
| 135° | 立秋 lìqiū | 7.8 | Syksyn alku |
| 150° | 處暑 chùshǔ | 23.8 | Helteen varasto |
| 165° | 白露 báilù | 8.9 | Valkoinen kaste |
| 180° | 秋分 qiūfēn | 23.9 | Syyspäiväntasaus |
| 195° | 寒露 hánlù | 8.10 | Kylmä kaste |
| 210° | 霜降 shuāngjiàng | 23.10 | Kuura laskeutuu |
| 225° | 立冬 lìdōng | 7.11 | Talven alku |
| 240° | 小雪 xiǎoxuě | 22.11 | Vähän lunta |
| 255° | 大雪 dàxuě | 7.12 | Paljon lunta |
| 270° | 冬至 dōngzhì | 22.12 | Talvipäivänseisaus |
| 285° | 小寒 xiǎohán | 6.1 | Pikkupakkanen |
| 300° | 大寒 dàhán | 20.1 | Kova pakkanen |
[muokkaa] Kuukalenteri
Kuukalenteri perustuu kuun vaiheisiin. Kuu-kauden alku on uuden kuun hetki. Kuukausia kutsutaan normaalisti niiden järjestysnumeroilla: ensimmäinen kuukausi, toinen kuukausi jne.
| Kuukausi | Käännös |
|---|---|
| 正月 zhēngyuè | pääkuukausi |
| 二月 èryuè | toinen kuukausi |
| 三月 sānyuè | kolmas kuukausi |
| 四月 sìyuè | neljäs kuukausi |
| 五月 wǔyuè | viides kuukausi |
| 六月 liùyuè | kuudes kuukausi |
| 七月 qīyuè | seitsemäs kuukausi |
| 八月 bāyuè | kahdeksas kuukausi |
| 九月 jiǔyuè | yhdeksäs kuukausi |
| 十月 shíyuè | kymmenes kuukausi |
| 十一月 shíyīyuè | yhdestoista kuukausi |
| 十二月 shíèryuè | kahdestoista kuukausi |
Kiinalaiset ovat nimenneet vuosituhansien saatossa kuukausia myös luonnon kiertokulun mukaan. Tässä on esimerkkinä yksi nimilista.
| Kk. | Nimi | Käännös |
|---|---|---|
| 1 | 正月 zhēngyuè | pääkuukausi |
| 2 | 杏月 xìngyuè | aprikoosikuukausi |
| 3 | 桃月 táoyuè | persikkakuukausi |
| 4 | 梅月 méiyuè | luumukuukausi |
| 5 | 榴月 liúyuè | granaattiomenakuukausi |
| 6 | 荷月 héyuè | lootuskuukausi |
| 7 | 蘭月 lányuè | orkideakuukausi |
| 8 | 桂月 guìyuè | kassiakanelikuukausi |
| 9 | 菊月 júyuè | krysanteemikuukausi |
| 10 | 良月 liángyuè | hyvä kuukausi |
| 11 | 冬月 dōngyuè | talvikuukausi |
| 12 | 臘月 làyuè | viimeinen kuukausi |
Suurin osa perinteisistä kiinalaisista juhlista vietetään kuukalenterin mukaan.
[muokkaa] Kalenterien yhdistäminen
Koska auringon ja kuun kierrot ovat eri pituiset, kaikki kansat, jotka käyttivät molempia ajan laskemiseen, joutuivat luomaan menetelmän, joka ajoittain sykronisoi niille pohjautuvat ajanlaskut keskenään. Kiinalaisilla on vuosituhansien aikana ollut useampia erilaisia sääntöjä asiasta. Nykyään 11 vuoden jakson kuluessa kuukalenteriin lisätään yhteensä 7 lisäkuukautta, jotta se pysyisi tahdissa aurinkokalenterin kanssa.
Varsinainen käytössä oleva kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmä. Sitä nimitetään mm. maanviljelyskalenteriksi (農曆 nónglì) tai vanhaksi kalenteriksi (舊曆 jiùli) erona uuteen länsimaiseen kalenteriin (西曆 xīlì). Nykyisin gregoriaaninen kalenteri on virallinen kalenteri, mutta alkuperäisellä kiinalaisella kalenterilla on yhä suuri merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä Itä-Aasiassa.
[muokkaa] Vuosi
Aurinkokalenterin vuosi (歲 suì) alkaa jiellä Kevään alku (立春 lìchūn), joka on aina helmikuun 3., 4. tai 5. päivä. Kevään alku aloittaa yín (寅)-kuukauden, joka on vuoden ensimmäinen kuukausi.
Kuukalenterin vuoden (年 nián) alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen. Sen päivämäärä gregoriaanisessa kalenterissa vaihtelee tammi-helmikuun puitteissa. Kuukalenterin vuodenvaihde on virallisen uudenvuodenjuhlan aika. Vuoden ensimmäinen kuukausi on ensimmäinen kuukausi eli pääkuukausi (正月 zhēngyuè).
[muokkaa] Ganzhi
Gānzhīn (干支, runko-oksa) vanhin osa on ollut käytössä tuhansia vuosia. Se koostuu taivaallisista rungoista ja maallisista oksista. Se tunnetaan myös nimellä jiazi.
[muokkaa] Taivaalliset rungot
-
Pääartikkeli: Taivaalliset rungot
Vanhimmat tunnetut ajan laskemiseen käytetyt merkit ovat 10 taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān). Niillä laskettiin 10-päiväisen viikon päiviä. Viimeisen parin vuoden aikana tehdyt arkeologiset löydöt antavat ymmärtää, että näitä merkkejä on käytetty jo n. 7000 vuotta sitten. Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaat nimettiin syntymäpäivänsä rungon nimellä.
Taivaalliset rungot edustavat viiden elementin yin- ja yang-vaiheita.
| Taivaalliset rungot |
Pinyin | Yin-yang 阴阳 |
Wuxing 五行 |
|
|---|---|---|---|---|
| 1 | 甲 | jiǎ | 阳 (yang) | 木 puu |
| 2 | 乙 | yǐ | 阴 (yin) | 木 puu |
| 3 | 丙 | bǐng | 阳 (yang) | 火 tuli |
| 4 | 丁 | dīng | 阴 (yin) | 火 tuli |
| 5 | 戊 | wù | 阳 (yang) | 土 maa |
| 6 | 己 | jǐ | 阴 (yin) | 土 maa |
| 7 | 庚 | gēng | 阳 (yang) | 金 metalli |
| 8 | 辛 | xīn | 阴 (yin) | 金 metalli |
| 9 | 壬 | rén | 阳 (yang) | 水 vesi |
| 10 | 癸 | guǐ | 阴 (yin) | 水 vesi |
[muokkaa] Maalliset oksat
-
Pääartikkeli: Maalliset oksat
12 maallista oksaa (地支, pinyin: dìzhī) ovat taivaallisia runkoja nuorempi ajanlaskumenetelmä. Oletetaan, että se on saanut alkunsa Jupiterin n. 12-vuotisen kierron vuosien laskemisesta. Jupiteria kutsutaan myös vuositähdeksi (歳星, pinyin: Suìxīng). Maalliset oksat ovat ns. vasta-Jupiter eli ne kulkevat päinvastaiseen suuntaan kuin Jupiter.
Kahdentoista luku on tehnyt oksista vuoden 12 kuukauden luonnollisen nimeäjän. Myös vuorokausi jaettiin 12 tuntiin (yhden tunnin kesto on kaksi länsimaista tuntia), joten myös ne oli helppo nimetä oksien mukaan.
Historiallisena aikana maalliset oksat ja ilmeisesti muilta kansoilta opittu 12 eläimen järjestelmä rinnastettiin niin, että zi vastaa rottaa, chou härkää jne..
| Maalliset oksat |
Pinyin | Eläin | Wuxing 五行 |
Kuukausi | Kaksoistunti |
|---|---|---|---|---|---|
| 子 | zǐ | Rotta 鼠 shǔ | 水 vesi | 11. (talvipäivänseisaus) |
23-1 (keskiyö) |
| 丑 | chǒu | Härkä 牛 niú | 土 maa | 12. | 1-3 |
| 寅 | yín | Tiikeri 虎 hǔ | 木 puu | 1. | 3-5 |
| 卯 | mǎo | Jänis 兔 tù | 木 puu | 2. (kevätpäiväntasaus) |
5-7 |
| 辰 | chén | Lohikäärme 龍 lóng | 土 maa | 3. | 7-9 |
| 巳 | sì | Käärme 蛇 shé | 火 tuli | 4. | 9-11 |
| 午 | wǔ | Hevonen 馬 mǎ | 火 tuli | 5. (kesäpäivänseisaus) |
11-13 (keskipäivä) |
| 未 | wèi | Vuohi 羊 yáng | 土 maa | 6. | 13-15 |
| 申 | shēn | Apina 猴 hóu | 金 metalli | 7. | 15-17 |
| 酉 | yǒu | Kana 雞jī | 金 metalli | 8. (syyspäiväntasaus) |
17-19 |
| 戌 | xū | Koira 狗 gǒu | 土 maa | 9. | 19-21 |
| 亥 | hài | Sika 豬 zhū | 水 vesi | 10. | 21-23 |
[muokkaa] Jiazi-kalenteri
Jiǎzǐ (甲子) yhdistää taivaalliset rungot ja maalliset oksat. Ensimmäinen runko ja oksa yhdistetään, sitten toinen runko ja oksa, kolmas runko ja oksa jne. Kun on päästy 10 rungon loppuun, on vielä kaksi oksaa jäljellä. 11.oksalle annetaan pariksi ensimmäinen runko ja 12.oksalle toinen runko. Nyt oksat loppuvat, mutta runkoja on jäljellä 8. Niinpä aloitetaan taas oksien alusta. Tätä jatketaaan, kunnes viimeinen runko tapaa viimeisen oksan. Tuloksena on 60 runko-oksa -paria eli pilaria.
Näillä 60 pilarilla nimetään vuodet, kuukaudet, päivät ja tunnit katkeamattomasti toistuvana kiertona. Sitä voidaan jatkaa loputtomasti eteen- tai taaksepäin, mistä johtuu kiinalaisen kalenterin nimi "10 000 vuoden kalenteri".
Jiazi-menetelmä on tärkeimpien kiinalaisen astrologian haarojen perusta.
[muokkaa] Xia-kalenteri
Nimeä Xia-kalenteri (夏曆käytetään sekavasti kiinalaisen ajanlaskun eri versioista. Toisten mukaan se on vuodenaikakalenteri eli noudattaa aurinkokalenteria yhdistettynä jiazi-menetelmään. Toisten mielestä se viittaa kuukalenterin ja aurinkokalenterin yhdistelmään. Sitä voidaan jopa käyttää kuukalenterin synonyyminä.
Nimi tulee Xià-dynastiasta (夏, n. 2100 – 1600 eaa), jonka aikana kehitettiin ensimmäinen tunnettu virallinen kalenteri. Pohjoisen mitta-astian (北斗 Běidǒu) eli Otavan avulla määriteltiin kuukaudet. Xia xiao zheng on meidän päiviimme säilynyt dokumentti Xia-kalenterista, joka esittää auringon, kuun ja tähtien liikkeet vuoden 12 kuun kauden aikana. Se näyttää eläintenkasvatuksen ja maanviljelyn kannalta tärkeät ajankohdat. Nykyiset Xia-kalentereiksi kutsutut kalenterit eroavat alkuperäisestä Xia-dynastian aikaisesta kalenterista.
[muokkaa] 28 xiuta
28 xiuta (二十八宿, pinyin: èrshíbā xiù) ovat asterismeja, joita lännessä kutsutaan kuunhuoneiksi. Näin siksi, että kuun vaiheita seuraamalla pystyttiin määrittelemään auringon kulloinenkin asema taivaalla. Kuun kausi on n. 28 päivää, joten taivas jaettiin 28 osaan ja niillä näkyvä asterismi antoi nimen päivälle, jota kyseinen kuun vaihe (kuun ja auringon keskinäinen suhde maasta katsoen) hallitsee.
Koko taivaankansi jaettiin neljään tähdistöön: pohjoisen tähdistö on musta kilpikonna eli soturi (北方玄武 běifāng xuánwǔ), idän tähdistö on sinivihreä lohikäärme (東方青龍 dōngfāng qīnglóng), etelän tähdistö on punainen lintu (南方朱雀 nánfāng zhūquè) ja lännen tähdistö on valkoinen tiikeri (西方白虎 xīfāng báihǔ). Kukin tähdistö pitää sisällään seitsemän xiuta.
| Neljä tähdistöä 四象 |
Xiu 宿 | |||
| nimi | pinyin | käännös | länsimainen tähdistö | |
| Idän sinivihreä lohikäärme 東方青龍 |
角 | Jiăo | Sarvi | Spica (alpha vir) |
| 亢 | Kàng | Kaula | Neitsyt | |
| 氐 | Dī | Pohja | Vaaka | |
| 房 | Fáng | Talo | Vaaka | |
| 心 | Xīn | Sydän | Antares | |
| 尾 | Wěi | Pyrstö | Skorpioni | |
| 箕 | Jī | Viskuri | Jousimies | |
| Pohjoisen musta kilpikonna 北方玄武 |
斗 | Dǒu | Vakka | Jousimies |
| 牛 | Niú | Härkä | Kauris | |
| 女 | Nǚ | Neito | Vesimies | |
| 虛 | Xū | Tyhjiö | Vesimies | |
| 危 | Wēi | Vaara | Vesimies/Pegasus | |
| 室 | Shì | Huone | Pegasus | |
| 壁 | Bì | Seinä | Algenib, Pegasus | |
| Lännen valkoinen tiikeri 西方白虎 |
奎 | Kuí | Askel | Andromeda |
| 婁 | Lóu | Lieka | Oinas | |
| 胃 | Wèi | Vatsa | Oinas | |
| 昴 | Mǎo | Seulaset | Seulaset | |
| 畢 | Bì | Verkko | Härkä | |
| 觜 | Zī | Nokka | Orion | |
| 參 | Shēn | Orion | Orion | |
| Etelän punainen lintu 南方朱雀 |
井 | Jǐng | Kaivo | Kaksoset |
| 鬼 | Guǐ | Haamu | Rapu | |
| 柳 | Liǔ | Paju | Hydra | |
| 星 | Xīng | Tähdet | Alphard | |
| 張 | Zhāng | Jousi | Crater | |
| 翼 | Yì | Siivet | Corvus | |
| 軫 | Zhěn | Vaunut | Corvus | |
Xiut kattavat länsimaisen kalenterin mukaan tasan neljä viikkoa. Täten Sydän, Vaara, Verkko ja Jousi osuvat aina maanantaille, Pyrstö, Huone, Nokka ja Siivet aina tiistaille jne. Kiinalaisen astrologian mukaan syntymän viikonpäivä eli xiu, jossa kuu sijaitsee syntymän hetkellä, vaikuttaa ihmisen luonteeseen ja elämään. Jokainen xiu hallitsee jotain ihmistoiminnan osa-aluetta. Kyseiset toiminnat ovat omana päivänään suotuisimmat. Xiu on yhä käytössä oleva päivänvalintamenetelmä.
