Trigrammi

Trigrammi (卦 pinyin: guà; Wade-Giles: kua) on perinteisen kiinalaisen kosmologian perusteisiin kuuluva kolmesta viivasta koostuva symboli. Trigrammien avulla luokitellaan erilaisia samaan kategoriaan kuuluvia asioita. Niitä käytetään laajasti kiinalaisten oppien käsitteinä, esimerkkeinä tietyt qigongin muodot, lääketiede, fengshui ja Yijing-ennustaminen.

Trigrammien muodostaminen

Kahdeksan trigrammin johtaminen

Myyttisen Fuxin sanotaan luoneen trigrammit ja baguan tutkiessaan maata ja taivasta sekä kaikkea olevaista. Tämä on daolaisen yinyang-filosofian perusta:

無極生有極, 有極是太極,
太極生兩儀, 即陰陽;
兩儀生四象: 即少陰、太陰、少陽、太陽,
四象演八卦，八八六十四卦

wújí shēng yǒují, yŏují shì tàijí

tàijí shēng liǎngyí, jí yīnyáng
liǎngyí shēng sìxiàng : jí shǎoyīn、tàiyīn、shǎoyáng、tàiyáng

sìxiàng yǎn bāguà, bābā liùshísì guà

Äärettömästä tyhjyydestä (wuji) syntyi jotain ääretöntä (youji); youjista syntyi äärettömyys (taiji).

Taijista syntyi liangyi (kaksi vastakohtaa); nimittäin yin ja yang;
liangyista syntyi sixiang (neljä kuvaa): nimittäin pieni yin [shǎoyīn], äärimmäinen yin (tàiyīn), pieni yang (shǎoyáng), äärimmäinen yang (tàiyáng)

sixiangista kehittyi bagua (kahdeksan trigrammia); kahdeksan kahdeksaa on kuusikymmentäneljä heksagrammia.

Trigrammit rakennetaan käyttämällä yhtenäisiä ja katkoviivoja, joita yleensä kutsutaan yin- ja yang-viivoiksi. Rakentaminen aloitetaan alimmasta viivasta, jonka päälle asetetaan vuorollaan yin- ja yang-viivat. Saadaan neljä kuvaa, joiden päälle vuorostaan lisätään yin- ja yang-viivat. Näin saadaan trigrammit järjestyksessä, joka tunnetaan xiantian-baguana.

Trigrammien ominaisuudet

Zhou-dynastian perustajan, kuningas Wenin sanotaan kuvanneen trigrammien suhteita näin:

Maailman alussa oli taivas ja maa.
Taivas pariutui maan kanssa; näin syntyi kaikki maailmassa.
Taivas on qian-gua ja maa on kun-gua.
Loput guat ovat niiden poikia ja tyttäriä.

Kahdeksan trigrammin avulla voidaan luokitella kaikki maailman asiat.

卦画 Kuva	卦名 Nimi	自然 Luonto	性情 Luonne	气象 Sää	家族 Perheenjäsen	动物 Eläin	人体部位 Ruumiinosa	脏腑 Sisäelimet	五行 Elementti
	乾 Qian	天 taivas	voimakas	晴 kirkas	父 isä	馬 hevonen	首 pää	肺 keuhkot	金 metalli
	兌 Dui	泽 kosteikko	iloinen	雨 sateinen	少女 nuorin tytär	羊 vuohi	口 suu	大 paksusuoli	金 metalli
	離 Li	火 tuli	tarttuva	晴 kaunis	中女 keskimmäinen tytär	雉 fasaani	目 silmä	心 sydän, 脏小 ohutsuoli	火 tuli
	震 Zhen	雷 ukkonen	kiihottava	雷 ukkonen	長男 vanhin poika	龙 lohikäärme	足 jalka	肝 maksa	木 puu
	巽 Xun	風 tuuli	leppeä	风 tuulinen	長女 vanhin tytär	鸡 kana	股 reisi	胆 sappirakko	木 puu
	坎 Kan	水 vesi	vajoava	雨 sateinen	中男 keskimmäinen poika	豕 sika	耳 korva	腎脏 munuainen, 膀胱 virtsarakko	水 vesi
	艮 Gen	山 vuori	liikkumaton	雾 sumuinen	少男 nuorin poika	狗 koira	手 käsi	胃 mahalaukku	地 maa
	坤 Kun	地 maa	vastaanottava	云 pilvinen	母 äiti	牛 nauta	腹 vatsa	脾 perna	地 maa

Aika ja suunta

Kiinalaisen kompassin, luopanin, kehillä trigrammit näytetään kahdessa järjestyksessä: xiantian-bagua ja houtian-bagua. Kun trigrammit järjestetään houtian-baguan eli omaksutun järjestyksen mukaisesti, ne saavat ilmansuunta- ja aikamääreet. Väli-ilmansuuntien trigrammeja qian, gen, xun ja kun käytetään myös, kun kompassin kehä jaetaan 24 osaan eli "vuoreen".

Houtian-baguan mukaan järjestetyt trigrammit rinnastetaan Luojoen kaavion (Luoshu) numeroihin.

卦名 Nimi	方位 Ilmansuunta	季节 Vuodenaika	Vuorokauden aika	Luoshu- numero
坎 Kan	北 pohjoinen	冬 talvi	yö	一 1
艮 Gen	東北 koillinen	冬春 kevättalvi	aamuyö	八 8
震 Zhen	東 itä	春 kevät	aamu	三 3
巽 Xun	東南 kaakko	春夏 kevätkesä	aamupäivä	四 4
離 Li	南 etelä	夏 kesä	päivä	九 9
坤 Kun	西南 lounas	夏秋 syyskesä	iltapäivä	二 2
兌 Dui	西 länsi	秋 syksy	ilta	七 7
乾 Qian	西北 luode	秋冬 syystalvi	iltayö	六 6

Aiheesta muualla

• Trigrammien merkityksiä