Xia-dynastia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
History of China.gif

Kiinan historia

MUINAINEN
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria
Xia-dynastia 2070–1600 eaa.
Shang-dynastia 1600–1046 eaa.
Zhou-dynastia 1122–256 eaa.
  Läntinen Zhou-dynastia
  Itäinen Zhou-dynastia
    Kevättä ja syksyä
    Taistelevat läänitysvaltiot
SUURVALTA
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa.
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa.
  Läntinen Han-dynastia
  Xin-dynastia
  Itäinen Han-dynastia
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa.
  Wei, Shu Han & Wu
Jin-dynastia 265–420 jaa.
  Läntinen Jin
  Itäinen Jin 16 Kuningaskuntaa
304–439 jaa.
Eteläinen ja pohjoinen dynastia 420–589 jaa.
Sui-dynastia 581–619 jaa.
Tang-dynastia 618–907 jaa.
5 dynastiaa &
10 kuningaskuntaa

907–960 jaa.
Liao-dynastia
907–1125 jaa.
Song-dynastia
960–1279 jaa.
  Pohjoinen Song L. Xia-dyn.
  Eteläinen Song Jin-dynastia
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa.
Ming-dynastia 1368–1644 jaa.
Qing-dynastia 1644–1911 jaa.
NYKYAIKA
Kiina tasavalta 1911–1949
Kiinan
kansantasavalta
1949–nyt

Kiinan tasavalta
(Taiwanissa)


Kiina historian aikajana
Kiinan historian dynastiat
Kiinan sotilashistoria
Kiinan taidehistoria
Kiinan tekniikan ja tieteen historia
Kiinan koulutuksen historia
malline: näytä  keskustele  muokkaa

Xia-dynastia (夏 [Xià]) hallitsi Kiinassa noin vuosina 2100–1600 eaa. Tältä ajalta ei ole säilynyt kirjoituksia, vaan dynastiaa koskevat tiedot on kirjoitettu yli tuhat vuotta myöhemmin. Niinpä yksityiskohdat ja tarkat vuodet ovat epävarmoja, jopa dynastian olemassaolosta on esitetty epäilyjä vaikka arkeologiset todisteet puhuvatkin sen puolesta.

Arkeologisiin löytöihin kuuluu Xia-dynastian palatsi, joka rakennettiin 3700 eaa. Erlitoussa Keski-Kiinassa sijaitsevat palatsialueen jäänteet ulottuvat runsaan kahden tuhannen neliömetrin alueelle. Suhteellisen hyvin säilyneestä palatsista voi päätellä, että se on toiminut mallina myöhempien dynastioiden suurikokoisemmille palatseille. Pronssikautisen palatsin raunioista löytyi myös pronssista esineistöä.[1]

(Tällä sivulla nimet on kirjoitettu mandariinikiinan mukaisesti pinyin-latinisaatiota käyttäen. Nimet on esitetty myös kiinalaisin merkein. Nimet ovat ensin perinteisillä merkeillä, sitten hakasulkeissa pinyinillä kirjoitettuina, ja vielä lopuksi aaltosulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä mikäli ne poikkeavat perinteisistä.)

Ennen Xia-dynastiaa - mytologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan kulttuuri on todennäköisesti vanhin näihin päiviin saakka säilynyt kulttuuri maailmassa. Kiinalaiset sanovat joskus heillä olevan "5000 vuotta historiaa ja 7000 vuotta kulttuuria". Aivan näin pitkistä ajanjaksoista ei ole kiistattomia todisteita, ja suuri osa kertomuksista muinaisista ajoista on sijoitettava mytologian puolelle.

Vanhojen myyttien mukaan ennen Xia-dynastiaa Kiinassa olivat hallinneet Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria. Näiden nimet vaihtelevat eri lähteissä, mutta tavallisimmin mainitaan Kolmena hallitsijana Fuxi (伏羲), Shennon (神农) ja Huangdi eli Keltainen keisari (黃帝), jotka hallitsivat kolmannen vuosituhannen alkupuolella ennen ajanlaskumme alkua.[2][3] Näitä olisivat seuranneet Viisi keisaria, joista kaksi viimeistä olivat tavallisimman käsityksen mukaan Yao (堯) ja Shun (蕣).[2] Shunin jälkeen valtaan nousi Xia-dynastian perustaja Yu (大禹) eli Dayu,[2] joka toisinaan myös mainitaan Yaon ja Shunin ohella kolmantena kulta-ajan keisareista.[3]

Xia-dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmat historioitsijat ovat epäilleet Xia-dynastian olemassaoloa, arvelleen sen olleen vain yksittäinen valtio monien kulttuurikeskuksien joukossa, mutta 二里頭 [Erlitou] (二里头) -löydöt viittaavat Xia-dynastian olemassaoloon. Arkeologit ovat löytäneet kaupunkimaista asutusta, pronssiesineitä ja hautoja Anyangista (安陽 / 安阳) Henanin (河南) provinssista, samoista paikoista, joista muinaiset kiinalaiset tekstit kertovat. Löydöissä on merkkejä laajasta kaupankäynnistä.

Ensimmäinen hallitsija, jonka poika astui puolijumalana isältään peritylle valtaistuimelle oli Keltaisen keisarin pojanpojan(pojan)?poika 大禹 [Dayu]. Hän oli siis ensimmäinen Xia-dynastian keisari ja päätti Viiden keisarin valta-ajan. Viisi keisaria olivat valinneet taidoiltaan ja hyveellisyydeltään parhaan henkilön seuraajakseen. Dayun sanotaan saaneen Keltaisenjoen tulvat hallintaan ja perustaneen Yhdeksän Provinssia (九州 [jiuzhou]). Dayun sanotaan hallinneen vuodesta 2205 eaa. vuoteen 2197 eaa., toisten lähteiden mukaan 1989 eaa.1978 eaa. Hänen ministereinään toimivat 稷 [Ji], 契 [Xie] ja 皋陶 [Gaotao].

Seuraavat hallitsijat olivat:

  • 帝啟 [di Qi] (帝启), keisari Qi
  • 太康 [Taikang] "Mahtava geng", jossa kangin 康 sijasta on 庚 [geng]
  • 中康 [Zhongkang] "Keskimmäinen geng"
  • 帝相 [di Xiang], keisari Xiang
  • 小康 [Xiaokang] "Pieni geng"
  • 帝杼 [di Zhu], keisari Zhu
  • 帝芒 [di Mang], keisari Mang
  • 帝泄 [di Xie], keisari Xie
  • 不降 [Buxiang], Voittamaton
  • 帝扃 [di Jiong], keisari Jiong
  • 帝厪 [di Jin], keisari Jin
  • 孔甲 [Kongjia]
  • 帝皋 [di Gao], keisari Gao
  • 帝發 [di Fa] (帝发), keisari Fa

Viimeinen Xia-dynastian hallitsija oli turmeltunut kuningas 桀 [Jie], jonka kukisti Shang-dynastian ensimmäinen hallitsija.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylen uutiset
  2. a b c Edward L. Shaughnessy: ”Muinaisaikojen sankareita”, Kiehtova Kiina, s. 80. Gummerus, 2006. 951-20-7160-6.
  3. a b Lars Göransson, Lars-Wilhelm Gynther: ”Hallitsijakaudet: Kiinan dynastiat”, Otavan tietokalenteri, s. 34. Suom. Pauli Kojo. Otava, 1970.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edellinen kausi:
Kiinan dynastiat Seuraava kausi:
Shang-dynastia