Xia-dynastia
Sivulta puuttuu 
Xia-dynastia (夏 [Xià]) hallitsi Kiinassa noin vuosina 2100–1600 eaa. Tältä ajalta ei ole säilynyt kirjoituksia, vaan dynastiaa koskevat tiedot on kirjoitettu yli tuhat vuotta myöhemmin. Niinpä yksityiskohdat ja tarkat vuodet ovat epävarmoja, jopa dynastian olemassaolosta on esitetty epäilyjä vaikka arkeologiset todisteet puhuvatkin sen puolesta.
Arkeologisiin löytöihin kuuluu Xia-dynastian palatsi, joka rakennettiin 3700 eaa. Erlitoussa Keski-Kiinassa sijaitsevat palatsialueen jäänteet ulottuvat runsaan kahden tuhannen neliömetrin alueelle. Suhteellisen hyvin säilyneestä palatsista voi päätellä, että se on toiminut mallina myöhempien dynastioiden suurikokoisemmille palatseille. Pronssikautisen palatsin raunioista löytyi myös pronssista esineistöä.[1]
(Tällä sivulla nimet on kirjoitettu mandariinikiinan mukaisesti pinyin-latinisaatiota käyttäen. Nimet on esitetty myös kiinalaisin merkein. Nimet ovat ensin perinteisillä merkeillä, sitten hakasulkeissa pinyinillä kirjoitettuina, ja vielä lopuksi aaltosulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä mikäli ne poikkeavat perinteisistä.)
Sisällysluettelo |
Ennen Xia-dynastiaa - mytologiaa [muokkaa]
Kiinan kulttuuri on todennäköisesti vanhin näihin päiviin saakka säilynyt kulttuuri maailmassa. Kiinalaiset sanovat joskus heillä olevan "5000 vuotta historiaa ja 7000 vuotta kulttuuria". Aivan näin pitkistä ajanjaksoista ei ole kiistattomia todisteita, ja suuri osa kertomuksista muinaisista ajoista on sijoitettava mytologian puolelle.
Toisin kuin monissa muissa kulttuureissa, Kiinassa ei ole myyttiä jumalasta, joka olisi luonut maailman. Siellä on kuitenkin kertomuksia ihmisistä, jotka rakensivat maailmaa ja loivat järjestystä kaoottisessa tilassa olleeseen maailmaan. Merkittävin tällainen hahmo on 盤古 [Pan'gu] (盘古). Hän ei ollut varsinainen jumalhahmo, mutta melkoinen maailmanrakentaja joka tapauksessa. Häntä ennen maailma oli yhtä mustaa massaa ja tummia hahmoja. Päivä ja yö olivat yhtä ja auringot ja planeetat olivat kaikki samaa massaa, odottamassa syntymäänsä. Tätä tilannetta on verrattu suureen, tummaan munaan. Tähän munaan syntyi ensimmäinen olento, Pangu. Syntymänsä jälkeen Pangu nukkui tuhansia vuosia.
Herättyään Pangu halusi luoda järjestystä vallitsevaan kaaokseen. Vertauskuvallisesti hänen sanotaan rikkoneen muna myyttisellä kirveellä. Taivas ja valo eli yang nousi ylös ja raskas yin jäi alas muodostaen maan. 18 000 vuoden ajan Pangu kannatteli taivasta ylhäällä varmistaakseen ettei se putoaisi ja yhdistyisi jälleen maahan. Hän ei käsittänyt että taivaan ja maan erotessa toisistaan yhä enemmän, hän itsekin kasvoi. Kului vielä toisetkin 18 000 vuotta, minkä jälkeen taivas ja maa olivat nykyisellään. Työnsä tehtyään Pangu halusi vain levätä. Hän oli vanha ja heikkenevä mies, ja lopulta hän kuoli pois.
Muista hahmoista mainittakoon 女媧 [Nüwa] (女娲) ja hänen veljensä tai aviomiehensä 伏羲 [Fuxi]. He keksivät avioliiton, korjailivat maailmaa ja sammuttivat kahdeksan aurinkoa ettei maa palaisi. Lisäksi oli suuria keksijöitä kuten 燧人 [Suiren], joka käytti tulta ensimmäisenä, 后稷 [Houji] (后稷) ja 神農 [Shennong] (神农), jotka kehittivät maanviljelyn ja lääkekasvien käytön, sekä ministeri 倉頡 [Cang Jie] (仓颉), joka keksi kirjoituksen. Legendan mukaan Keltaisesta joesta oli (ensimmäiseksi keisariksikin kutsutulle) Fuxi:lle ilmestynyt lohikäärme, jonka selässä oli omituisia kuvia ja symboleja. Keltaisen keisarin (kolmas keisari) aikainen ministeri Cang Jie onnistui tulkitsemaan näitä symboleja ja loi kiinan kirjoitusjärjestelmän niiden pohjalta. Toisen tarinan mukaan ministeri Cang Jie sai idean merkkeihin tutkittuaan lintujen ja eläinten jalanjälkiä.
Puhutaan myös viidestä myyttisestä keisarista (五帝 [Wu Di]), jotka olivat:
- 黃帝 [Huangdi] (黄帝) eli Keltainen keisari (軒轅 [Xuanyuan] (轩辕))
- 顓頊 [Zhuanxu] (颛顼)
- 帝嚳 [Diku] (帝喾)
- 堯 [Yao] (尧) (唐 [Tang])
- 蕣 [Shun] (虞 [Yu])
Xia-dynastia [muokkaa]
Aiemmat historioitsijat ovat epäilleet Xia-dynastian olemassaoloa, arvelleen sen olleen vain yksittäinen valtio monien kulttuurikeskuksien joukossa, mutta 二里頭 [Erlitou] (二里头) -löydöt viittaavat Xia-dynastian olemassaoloon. Arkeologit ovat löytäneet kaupunkimaista asutusta, pronssiesineitä ja hautoja Anyangista (安陽 / 安阳) Henanin (河南) provinssista, samoista paikoista, joista muinaiset kiinalaiset tekstit kertovat. Löydöissä on merkkejä laajasta kaupankäynnistä.
Ensimmäinen hallitsija, jonka poika astui puolijumalana isältään peritylle valtaistuimelle oli Keltaisen keisarin pojanpojan(pojan)?poika 大禹 [Dayu]. Hän oli siis ensimmäinen Xia-dynastian keisari ja päätti Viiden keisarin valta-ajan. Viisi keisaria olivat valinneet taidoiltaan ja hyveellisyydeltään parhaan henkilön seuraajakseen. Dayun sanotaan saaneen Keltaisenjoen tulvat hallintaan ja perustaneen Yhdeksän Provinssia (九州 [jiuzhou]). Dayun sanotaan hallinneen vuodesta 2205 eaa. vuoteen 2197 eaa., toisten lähteiden mukaan 1989 eaa. – 1978 eaa. Hänen ministereinään toimivat 稷 [Ji], 契 [Xie] ja 皋陶 [Gaotao].
Seuraavat hallitsijat olivat:
- 帝啟 [di Qi] (帝启), keisari Qi
- 太康 [Taikang] "Mahtava geng", jossa kangin 康 sijasta on 庚 [geng]
- 中康 [Zhongkang] "Keskimmäinen geng"
- 帝相 [di Xiang], keisari Xiang
- 小康 [Xiaokang] "Pieni geng"
- 帝杼 [di Zhu], keisari Zhu
- 帝芒 [di Mang], keisari Mang
- 帝泄 [di Xie], keisari Xie
- 不降 [Buxiang], Voittamaton
- 帝扃 [di Jiong], keisari Jiong
- 帝厪 [di Jin], keisari Jin
- 孔甲 [Kongjia]
- 帝皋 [di Gao], keisari Gao
- 帝發 [di Fa] (帝发), keisari Fa
Viimeinen Xia-dynastian hallitsija oli turmeltunut kuningas 桀 [Jie], jonka kukisti Shang-dynastian ensimmäinen hallitsija.
Lähteet [muokkaa]
Katso myös [muokkaa]
- Kiinan esihistoria
- 2200-luku eaa.
- 2100-luku eaa.
- 2000-luku eaa.
- 1900-luku eaa.
- 1800-luku eaa.
- 1700-luku eaa.
- 1600-luku eaa.
- 1500-luku eaa.
| Edellinen kausi: |
Kiinan dynastiat | Seuraava kausi: Shang-dynastia |
