Läntinen Zhou-dynastia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
History of China.gif

Kiinan historia

MUINAINEN
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria
Xia-dynastia 2070–1600 eaa.
Shang-dynastia 1600–1046 eaa.
Zhou-dynastia 1122–256 eaa.
  Läntinen Zhou-dynastia
  Itäinen Zhou-dynastia
    Kevättä ja syksyä
    Taistelevat läänitysvaltiot
SUURVALTA
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa.
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa.
  Läntinen Han-dynastia
  Xin-dynastia
  Itäinen Han-dynastia
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa.
  Wei, Shu Han & Wu
Jin-dynastia 265–420 jaa.
  Läntinen Jin
  Itäinen Jin 16 Kuningaskuntaa
304–439 jaa.
Eteläinen ja pohjoinen dynastia 420–589 jaa.
Sui-dynastia 581–619 jaa.
Tang-dynastia 618–907 jaa.
5 dynastiaa &
10 kuningaskuntaa

907–960 jaa.
Liao-dynastia
907–1125 jaa.
Song-dynastia
960–1279 jaa.
  Pohjoinen Song L. Xia-dyn.
  Eteläinen Song Jin-dynastia
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa.
Ming-dynastia 1368–1644 jaa.
Qing-dynastia 1644–1911 jaa.
NYKYAIKA
Kiina tasavalta 1911–1949
Kiinan
kansantasavalta
1949–nyt

Kiinan tasavalta
(Taiwanissa)


Kiina historian aikajana
Kiinan historian dynastiat
Kiinan sotilashistoria
Kiinan taidehistoria
Kiinan tekniikan ja tieteen historia
Kiinan koulutuksen historia
malline: näytä  keskustele  muokkaa

Läntinen Zhou-dynastia (西周 [Xi Zhou]) hallitsi Kiinassa 1066 – 771 eaa. Tämä oli osa Zhou-dynastiaa.

(Tällä sivulla nimet ovat ensin pinyin-latinisaatiolla kirjoitettuna, sitten perinteisillä merkeillä ja tämän jälkeen sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä, mikäli nämä poikkeavat perinteisistä merkeistä. Katso myös Ohje:Tyyliopas/Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit.)

Zhou-dynastian ensimmäinen kuningas, "hienostunut" tai "kultivoitunut" kuningas Wen 周文王 [Zhou Wen-wang], kukisti Shang-dynastian viimeisen, turmeltuneen kuninkaan taivaallisella mandaatilla (天命 [tianming]). Oraakkeliluukirjoituksia ja historiallisia dokumentteja tarkastellessa on selvinnyt, että Shang-dynastian alueen valtaus oli Zhou-kansan itään levittäytymisen tulos, mutta ilmeisesti tämä tuli Shang-kuninkaiden kannalta melko yllättäen. Pääkaupungin siirrot Binistä (豳 tai 邠) Qishaniin 岐山 ja Haoon (鎬 tai 镐) on voitu todistaa arkeologisesti. Zhou siirtyi Fenjoelta 汾水 Weijoen 渭水 laaksoon Shaanxissa noin 1150 eaa. ja asettui barbaariheimojen rong 戎 ja di 狄 seuraan.

Zhoun hallinto ei ollut turvattu Shangin kukistumisen jälkeen. Kuningas Wun 周武王 omat velipuolet haastoivat hänen valta-asemansa. Vasta oman perheensä päihitettyään hän saattoi perustaa valtakunnan, joka sitten levisi nopeasti Shang-valtioiden vanhojen rajojen ylitse.

Kuningas Wu pyysi ennen kuolemaansa velipuoliaan, Zhoun herttuaa Dania 周公旦 [Zhougong Dan] ja Shan herttuaa Shitä 召公奭 [Shaogong Shi], auttamaan nuorta kuningas Chengiä 周成王 [Zhou Cheng-wang] maan hallitsemisessa. Herttua Dan, pikemminkin kuin itse kuninkaat, tunnetaan myöhemmissä kirjoituksissa kiinalaisen sivistyksen perustajana. Sanotaan, että hän keksi historiankirjoituksen, hallituksen idean ja saattoi loppuun isänsä työn Yijingin viimeistelemisessä. Teos käsittelee ennustamista siperiankärsämön (蓍 [shi]) varsien avulla.

Zhoulla oli kaksi pääkaupunkia, Zongzhou 宗周 (lähellä Xi'ania) dynastian kotimaita ja Chengzhou 成周 (tai Luoyi 雒邑; lähellä Luoyangia) idässä, Shang-kulttuurin alkulähteillä. Zhoun valta ylsi nykyisestä Shaanxista Shandongin niemimaalle ja nykyisen Pekingin alueelle. Etelän ja lännen barbaarit, siis ei-kiinalaiset, olivat kuitenkin riittävän voimakkaita haastaakseen Zhoun. Nykyisen Jiangsun xu-kansa 徐 hyökkäsi peräti itäiseen pääkaupunkiin kuningas Mun 周穆王 hallituskaudella. Kuningas Zhaon 周昭王 sotaretki eteläistä chu-kansaa 楚 vastaan puolestaan epäonnistui. Hyökkäys Quanrongiin 犬戎 tai Xianyuniin 玁狁 770-luvulla eaa. ajoi Zhoun eliitin pakosalle läntisestä pääkaupungista. He asettuivat Chengzhouhun, mutta tämä tapahtuma osoitti ensimmäistä kertaa arojen sotilaiden ylivertaisuuden maata viljeleviin kiinalaisiin verrattuna.

Hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Wang 王 tarkoittaa kuningasta; käännöstä herttua tällä sivulla käytetään arvonimestä wujue 五爵.)

  • Zhou Wuwang 周武王 (Ji Fa 姬發 (姬发)), Zhoun ensimmäinen kuningas, noin 1050 eaa.
  • Zhou Chengwang 周成王, joka hallitsi enonsa, Zhoun herttuan Danin, 周公旦 avulla
  • Zhou Kangwang 周康王
  • Zhou Zhaowang 周昭王
  • Zhou Muwang 周穆王
  • Zhou Gongwang 周共王
  • Zhou Yiwang 周懿王
  • Zhou Xiaowang 周孝王
  • Zhou Yiwang 周夷王
  • Zhou Liwang 周厲王, 878–841 eaa.
  • Hallitsijaton kausi 共和, 841–828 eaa. Lun herttua Zhou ja Yanin herttua Shao hallitsivat lapsikuninkaan puolesta
  • Zhou Xuanwang 周宣王, 827–782 eaa.
  • Zhou Youwang 周幽王, 781–770 eaa.

Elämä ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zhoun kulttuuri ennen Shang-dynastian kukistamista oli ilmeisesti Weijoen laakson paikallisten kulttuurien sekoitus. Shangin alueita vallatessaan Zhou omaksui Shangin kulttuuripiirteet. He käyttivät lähes samaa kilpikonnanluista ennustamista, samoja pronssin valamistamistapoja ja samoja hautausriittejä kuin Shang-kuninkaat. He kehittivät kuitenkin myös oman astioiden koristelutavan, joka poikkesi selvästi Shang-dynastian koristeluista.

Historialliset tapahtumat Zhou-kaudella kirjattiin muistiin bambusta tehtyihin liuskoihin, mutta niitä ei ole säilynyt. Tekstejä on kuitenkin vuosisatojen ajan kopioitu, ja suuri osa niistä on siten edelleenkin luettavissa. Näistä kirjoituksista on tullut myös kungfutselaisuuden klassikoita. Oleellisia kirjoja ovat:

  • Shangshu (尚書 / 尚书 Shàngshū - Arvostetut dokumentit) eli Shujing (書經 / 书经 Shūjīng - Dokumenttien klassikko), joka on kokoelma puheita ja keskusteluja Xia-, Shang- ja Läntisen Zhou-dynastian ajoilta.
  • "Laulujen kirja" (Shijing 詩經 / 诗经) on kokoelma hymnejä, arvosteluja ja suosittuja uskonnollisia lauluja Läntisen Zhoun ja Kevättä ja syksyä -kausilta.
  • "Muutosten kirja" (Yijing 易經 / 易经) käsittelee siperiankärsämöstä ennustamista. Sitä pidetään kuningas Wenin ja Zhoun herttuan uudelleenjärjestämänä ja täydentämänä.

Muutokset yhteiskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitun alueen laajuuden vuoksi alueellisiksi hallitsijoiksi oli saatava luotettavia henkilöitä. Täten erityisesti lähellä pääkaupunkia nimitettiin valtaan sukulaisia. Toinen seuraus laajasta valtakunnasta oli byrokratian tarve. Kirjurintoimistosta (shi 史) tuli huomattavan tärkeä. Valtasuhteet muuttuivat: nyt kuninkaat olivat yksinkertaisesti virkamiesten päämiehiä. Alueellisiksi johtajiksi nimitetyt sukulaiset kävivät sukupolvien vaihtuessa etäämmiksi, ja niin ollen alueet alkoivat etääntyä kuninkaasta ja itsenäistyä. Runoista ja muista kirjoituksista tuli yksilöllisempiä ja niissä saatettiin ilmaista omia mielipiteitä hallitsevasta luokasta. Kirjallisuudessa siirryttiin uskontokeskeisyydestä kohti maailmankuvaa, jossa luonto ja ihmiset olivat keskeisessä asemassa. Ihmiset vastasivat omasta elämästään sen sijasta, että esi-isät tai Taivas olisivat tehneet sen heidän puolestaan.

Läntisen Zhoun kukistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zhou-dynastia oli naapuriheimojen jatkuvien hyökkäysten kohteena. Kungfutselaiset historioitsijat syyttivät kuningas Youta 周幽王 avustajansa Baosin 褒似 kuuntelemisesta, mikä teki hänestä "turmeltuneen". Kuningas You oli perustanut merkkituliin pohjautuvan varoitusjärjestelmän barbaarien hyökkäysten varalle, mutta Baosi väärinkäytti järjestelmää useita kertoja. Niinpä kun Quanrongin 犬戎 paimentolaiset todella hyökkäsivät, kukaan ei kiirehtinytkään aseisiin. Pakeneva Zhoun eliitti joutui kaivamaan arvokkaat pronssiastiansa maan kätköön, nykypäivän arkeologien iloksi.

Shang-dynastian aikainen kulttuurikehitys muovautui selkeän kiinalaiseen tyyliin Zhou-dynastian aikana. Taide-esineistä tuli käytännöllisempiä, Taivas nähtiin vain hyväksyvänä tai tuomitsevana tahona (se lähetti tulvia, kuivuutta, maanjäristyksiä ja auringonpimennyksiä) ja rakennuksista ja hallintobyrokratiasta tuli osa perinteistä kiinalaista valtiota, ajattelua ja taidetta. Läntisestä Zhou-dynastiasta tuli malli kiinalaisen imperialismin historialle, sillä se näki yhdenmukaisuutta siinä, missä itse asiassa oli kulttuurista ja etnistä erilaisuutta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]