Kuusitoista kuningaskuntaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiinan historia

MUINAINEN
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria
Xia-dynastia 2070–1600 eaa.
Shang-dynastia 1600–1046 eaa.
Zhou-dynastia 1122–256 eaa.
  Läntinen Zhou-dynastia
  Itäinen Zhou-dynastia
    Kevättä ja syksyä
    Taistelevat läänitysvaltiot
SUURVALTA
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa.
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa.
  Läntinen Han-dynastia
  Xin-dynastia
  Itäinen Han-dynastia
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa.
  Wei, Shu Han & Wu
Jin-dynastia 265–420 jaa.
  Läntinen Jin
  Itäinen Jin 16 kuningaskuntaa
304–439 jaa.
Eteläinen ja pohjoinen dynastia 420–589 jaa.
Sui-dynastia 581–619 jaa.
Tang-dynastia 618–907 jaa.
5 dynastiaa &
10 kuningaskuntaa

907–960 jaa.
Liao-dynastia
907–1125 jaa.
Song-dynastia
960–1279 jaa.
  Pohjoinen Song L. Xia-dyn.
  Eteläinen Song Jin-dynastia
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa.
Ming-dynastia 1368–1644 jaa.
Qing-dynastia 1644–1911 jaa.
NYKYAIKA
Kiinan tasavalta 1911–1949
Kiinan
kansantasavalta
1949–nyt

Kiinan tasavalta
(Taiwanissa)


Kiina historian aikajana
Kiinan dynastiat
Kiinan sotilashistoria
Kiinan taidehistoria
Kiinan tekniikan ja tieteen historia
Kiinan koulutuksen historia
malline: näytä  keskustele  muokkaa

Kuusitoista kuningaskuntaa (yksink.: 十六国; perint.: 十六國; pinyin: Shíliù Guó) oli kausi Kiinassa 304–439.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Han-dynastian jälkeisen ajanjakson ominaisin piirre on, että Kiinan pohjoisosat jäivät ei-kiinalaisten kansojen haltuun ja etelässä valtaa pitivät han-kiinalaiset.[1][2] Aikakautta vuosien 304 ja 439 välillä kutsutaan kuudentoista kuningaskunnan kaudeksi, jolloin maa hajosi useisiin lyhytikäisiksi jääneisiin kuningaskuntiin.[3][1] Usein niiden johdossa oli sotilasjohtaja ja valtiot olivat vailla aitoa yhteiskunnallista järjestystä.[1] Valloittajakansoilla ei ollut kirjakieltä, minkä vuoksi niiden hallinto oli alusta asti riippuvainen kiinalaisen eliitin kirjoitustaidosta. Barbaarikansoilla ei myöskään ollut maanviljelysteknisiä taitoja ja kastelulaitteistoja, joita kiinalaisilla oli. Valloittajakansat olivat täysin riippuvaisia kukistetun kansan korkeamman kulttuurin aikaansaannoksista, eikä kiinalainen kulttuuri kadonnut, vaan valloittajat omaksuivat sen.[4]

Itäisen Jin-dynastian paettua etelään pohjoista hallitsivat xiongnut, mutta heidän valtaansa uhkasi xianbi-kansa, joka oli jakautunut itäiseen ja läntiseen haaraan. Xiangnut kärsivät vuosikymmenien ajan sisäisestä hajaannuksesta ja valtataisteluista, mikä johti lopulta valtakunnan tuhoon. Itäiset xianbi-kansan jäsenet eli murong-heimo hyökkäsi alueelle idästä ja tiibetiläiset tangutit lännestä. Tangutit pystyivät tämän jälkeen laajentamaan alueitaan merkittävästi ja vuoteen 381 mennessä sen hallintaan kuului lähes koko Pohjois-Kiina. Tangutien valtakunta ei myöskään ollut pitkäikäinen, vaan sen yrittäessä laajentaa edelleen valtakuntaansa etelän suuntaan, se koki murskatappion, minkä jälkeen se ei enää kyennyt kukistamaan valtakuntansa hajanaisten heimojen sisäisiä kapinoita.[5] Alue hajosi jälleen lukuisiin lyhytikäisiin valtioihin, ja tämän sekasortoisen ajan jälkeen voimakkaimmaksi nousi tuoba-kansa, joka perusti vuonna 386 Pohjoisen Wei-dynastian.[5][1]

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuudentoista kuningaskunnan aikajana
     Xianbei      Xiongnu      Jie      Di      Qiang      Dingling      Han-kiinalaiset
303 Jin-dynastian valta Pohjois-Kiinassa ja Sichuanissa alkaa murentua 304 LÄNTINEN
JIN-DYNASTIA
*
266-317
304 Cheng Han
304-47
Varhainen Zhao
304-29
314 Varhainen Liang
314-76
315 Dai*
315-76
317
318 ITÄINEN
JIN-DYNASTIA
*
318-420
319 Myöhäinen Zhao
319-51
329
330
337 Varhainen Yan
337-70
347
350 Ran Wei*
350-52
351 Varhainen Qin
351-94
352
353
370
376
377 Varhainen Qin yhdistää Pohjois-Kiinan 376–383
384 POHJOINEN
WEI-DYNASTIA
*
386-534
Myöhäinen Qin
384-421
Läntinen Yan*
384-94
Myöhäinen Yan
384-409
385 Läntinen Qin
385-400
388 Zhai Wei*
388-92
389 Myöhäinen Liang
389-403
392
394
397 Eteläinen Liang
397-414
Pohjoinen Liang
397-439
398 Eteläinen Yan
398-410
400 Läntinen Liang
400-21
403
404
407 Xia
407-31
409 Läntinen Qin
uudelleen
409-31
Pohjoinen Yan
409-36
410
414
417
420 LIU-
SONG-DYNASTIA
*
420-79
421
431
436
439
440 Pohjoinen Wei-dynastia yhdistää Pohjois-Kiinan 439
tähdellä (*) merkityt kuningaskunnat eivät kuulu kuuteentoista kuningaskuntaan

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Malmqvist, Göran: Otavan suuri maailmanhistoria 5 - Idän suurvallat. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-51-07161-0.
  • Scarpari Maurizio: Historialliset kulttuurit - Kiina. Suomentanut Salminen, Raimo. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-32992-4.
  • Paltemaa, Lauri: Lyhyt johdatus Kiinan historiaan. Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskus, 2018. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Scarpari, s. 56–61
  2. Paltemaa, s. 85–93
  3. The Shiliuguo (Sixteen Kingdoms) in the north (303–439) Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.9.2018. (englanniksi)
  4. Otavan suuri maailmanhistoria 5, s. 122–125
  5. a b Otavan suuri maailmanhistoria 5, s. 125–127


Edeltäjä:
Läntinen Jin-dynastia
Kiinan dynastiat Seuraaja:
Pohjoiset dynastiat